<?xml version="1.0" encoding="UTF-8"?>
<?xml-stylesheet href="/stylesheet.xsl" type="text/xsl"?>
<rss version="2.0" xmlns:dc="http://purl.org/dc/elements/1.1/" xmlns:atom="http://www.w3.org/2005/Atom" xmlns:sy="http://purl.org/rss/1.0/modules/syndication/" xmlns:content="http://purl.org/rss/1.0/modules/content/" xmlns:itunes="http://www.itunes.com/dtds/podcast-1.0.dtd" xmlns:podcast="https://podcastindex.org/namespace/1.0">
  <channel>
    <atom:link rel="self" type="application/atom+xml" href="https://feeds.transistor.fm/upi-live" title="MP3 Audio"/>
    <atom:link rel="hub" href="https://pubsubhubbub.appspot.com/"/>
    <podcast:podping usesPodping="true"/>
    <title>UPI Live </title>
    <generator>Transistor (https://transistor.fm)</generator>
    <itunes:new-feed-url>https://feeds.transistor.fm/upi-live</itunes:new-feed-url>
    <description>UPI Live - Ulkopoliittisen instituutin livet</description>
    <copyright>Ulkopoliittinen instituutti</copyright>
    <podcast:guid>8b278e82-65c4-5b7c-a453-d3221007e1e4</podcast:guid>
    <podcast:locked owner="myynti@podcastory.fi">no</podcast:locked>
    <language>fi</language>
    <pubDate>Wed, 15 Oct 2025 22:52:02 +0300</pubDate>
    <lastBuildDate>Wed, 03 Dec 2025 05:21:20 +0200</lastBuildDate>
    <image>
      <url>https://img.transistor.fm/25FyDTo5EyrgDYluMerpYJbgdB4tAc7xNzqFxOykIpE/rs:fill:0:0:1/w:1400/h:1400/q:60/mb:500000/aHR0cHM6Ly9pbWct/dXBsb2FkLXByb2R1/Y3Rpb24udHJhbnNp/c3Rvci5mbS9zaG93/LzQ4NTI3LzE3MDUz/MjQ1ODctYXJ0d29y/ay5qcGc.jpg</url>
      <title>UPI Live </title>
    </image>
    <itunes:category text="News">
      <itunes:category text="Politics"/>
    </itunes:category>
    <itunes:type>episodic</itunes:type>
    <itunes:author>Ulkopoliittinen instituutti</itunes:author>
    <itunes:image href="https://img.transistor.fm/25FyDTo5EyrgDYluMerpYJbgdB4tAc7xNzqFxOykIpE/rs:fill:0:0:1/w:1400/h:1400/q:60/mb:500000/aHR0cHM6Ly9pbWct/dXBsb2FkLXByb2R1/Y3Rpb24udHJhbnNp/c3Rvci5mbS9zaG93/LzQ4NTI3LzE3MDUz/MjQ1ODctYXJ0d29y/ay5qcGc.jpg"/>
    <itunes:summary>UPI Live - Ulkopoliittisen instituutin livet</itunes:summary>
    <itunes:subtitle>UPI Live - Ulkopoliittisen instituutin livet.</itunes:subtitle>
    <itunes:keywords></itunes:keywords>
    <itunes:owner>
      <itunes:name>Ulkopoliittinen instituutti</itunes:name>
      <itunes:email>myynti@podcastory.fi</itunes:email>
    </itunes:owner>
    <itunes:complete>No</itunes:complete>
    <itunes:explicit>No</itunes:explicit>
    <item>
      <title>UPI Live: Kaksi vuotta sotaa Gazassa – Onko rauha mahdollinen?</title>
      <itunes:episode>21</itunes:episode>
      <podcast:episode>21</podcast:episode>
      <itunes:title>UPI Live: Kaksi vuotta sotaa Gazassa – Onko rauha mahdollinen?</itunes:title>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <guid isPermaLink="false">4c6c6d84-885c-4961-9ec5-294aecee22e3</guid>
      <link>https://share.transistor.fm/s/b34fab8f</link>
      <description>
        <![CDATA[<p>Kaksi vuotta Gazan sodan alkamisen jälkeen Israelin ja palestiinalaisen äärijärjestö Hamasin välille ollaan sovittelemassa rauhaa. Neuvottelupöydällä on Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin rauhansuunnitelma, jonka ensimmäisen vaiheen sekä Israel että Hamas ovat Trumpin mukaan hyväksyneet.</p><p>Trumpin 20-kohdan rauhansuunnitelma on herättänyt sekä kiitosta että kritiikkiä. Erityisesti vaatimus Hamasin aseistariisumista ennen Israelin joukkojen vetäytymistä Gazan kaistalta sekä Gazan jälleenrakennus ilman palestiinalaisten osallisuutta ovat nousseet kiistanalaisiksi teemoiksi.  </p><p>Vuosikymmeniä rakentunut konflikti on yhä äärimmäisen tulenarka. Miten siviilien kärsimys voidaan pysäyttää, ja onko Israelin ja Palestiinan välille saavutettavissa kestävää rauhaa?</p><p>UPI Live -lähetyksessä keskustellaan Gazan sodasta, rauhanneuvotteluista ja siitä, mitä vaikutuksia tilanteella on kansainväliselle järjestykselle. Studiossa aiheesta keskustelevat Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Timo R. Stewart ja vanhempi tutkija Katariina Mustasilta. Keskustelun moderoi Anni Lindgren. UPI Live tallennettiin 10.10.2025 klo 11-12.</p>]]>
      </description>
      <content:encoded>
        <![CDATA[<p>Kaksi vuotta Gazan sodan alkamisen jälkeen Israelin ja palestiinalaisen äärijärjestö Hamasin välille ollaan sovittelemassa rauhaa. Neuvottelupöydällä on Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin rauhansuunnitelma, jonka ensimmäisen vaiheen sekä Israel että Hamas ovat Trumpin mukaan hyväksyneet.</p><p>Trumpin 20-kohdan rauhansuunnitelma on herättänyt sekä kiitosta että kritiikkiä. Erityisesti vaatimus Hamasin aseistariisumista ennen Israelin joukkojen vetäytymistä Gazan kaistalta sekä Gazan jälleenrakennus ilman palestiinalaisten osallisuutta ovat nousseet kiistanalaisiksi teemoiksi.  </p><p>Vuosikymmeniä rakentunut konflikti on yhä äärimmäisen tulenarka. Miten siviilien kärsimys voidaan pysäyttää, ja onko Israelin ja Palestiinan välille saavutettavissa kestävää rauhaa?</p><p>UPI Live -lähetyksessä keskustellaan Gazan sodasta, rauhanneuvotteluista ja siitä, mitä vaikutuksia tilanteella on kansainväliselle järjestykselle. Studiossa aiheesta keskustelevat Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Timo R. Stewart ja vanhempi tutkija Katariina Mustasilta. Keskustelun moderoi Anni Lindgren. UPI Live tallennettiin 10.10.2025 klo 11-12.</p>]]>
      </content:encoded>
      <pubDate>Wed, 15 Oct 2025 22:51:51 +0300</pubDate>
      <author>Ulkopoliittinen instituutti</author>
      <enclosure url="https://media.transistor.fm/b34fab8f/2ba3635b.mp3" length="137321664" type="audio/mpeg"/>
      <itunes:author>Ulkopoliittinen instituutti</itunes:author>
      <itunes:duration>3432</itunes:duration>
      <itunes:summary>
        <![CDATA[<p>Kaksi vuotta Gazan sodan alkamisen jälkeen Israelin ja palestiinalaisen äärijärjestö Hamasin välille ollaan sovittelemassa rauhaa. Neuvottelupöydällä on Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin rauhansuunnitelma, jonka ensimmäisen vaiheen sekä Israel että Hamas ovat Trumpin mukaan hyväksyneet.</p><p>Trumpin 20-kohdan rauhansuunnitelma on herättänyt sekä kiitosta että kritiikkiä. Erityisesti vaatimus Hamasin aseistariisumista ennen Israelin joukkojen vetäytymistä Gazan kaistalta sekä Gazan jälleenrakennus ilman palestiinalaisten osallisuutta ovat nousseet kiistanalaisiksi teemoiksi.  </p><p>Vuosikymmeniä rakentunut konflikti on yhä äärimmäisen tulenarka. Miten siviilien kärsimys voidaan pysäyttää, ja onko Israelin ja Palestiinan välille saavutettavissa kestävää rauhaa?</p><p>UPI Live -lähetyksessä keskustellaan Gazan sodasta, rauhanneuvotteluista ja siitä, mitä vaikutuksia tilanteella on kansainväliselle järjestykselle. Studiossa aiheesta keskustelevat Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Timo R. Stewart ja vanhempi tutkija Katariina Mustasilta. Keskustelun moderoi Anni Lindgren. UPI Live tallennettiin 10.10.2025 klo 11-12.</p>]]>
      </itunes:summary>
      <itunes:keywords></itunes:keywords>
      <itunes:explicit>No</itunes:explicit>
    </item>
    <item>
      <title>UPI Live: Suomi eurooppalaisemmassa Natossa</title>
      <itunes:episode>20</itunes:episode>
      <podcast:episode>20</podcast:episode>
      <itunes:title>UPI Live: Suomi eurooppalaisemmassa Natossa</itunes:title>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <guid isPermaLink="false">44716899-e119-4d98-86a6-31d007298f5c</guid>
      <link>https://share.transistor.fm/s/aef09d17</link>
      <description>
        <![CDATA[<p>Yhdysvaltojen ulkopolitiikassa on käynnissä murros, jossa se arvioi läsnäolonsa laajuutta Euroopassa ja haluaa keskittää yhä suuremman määrän resurssejaan Tyynelle valtamerelle.</p><p>Trumpin hallinnon poukkoileva ulkopolitiikka on haastanut Yhdysvaltojen liittolaisia. Vastauksena Euroopan maat lisäävät puolustusmenojaan ja ovat kehittäneet uusia koordinaatiomuotoja, joissa Ranska ja Iso-Britannia ovat ottaneet johtovastuuta. Samalla Yhdysvaltojen johto on kertonut olevansa yhä sitoutunut Natoon, ja arkinen työ liittokunnassa on jatkunut normaalisti.</p><p>Epävarmuuden keskellä Naton kannatus Suomessa on laskenut. Valtaosa suomalaisista epäilee nyt Yhdysvaltojen Euroopalle antamia turvatakuita. Millaisia vaikutuksia tällä kaikella on Natolle, ja millaisessa liittokunnassa Suomi on jäsenenä?</p><p>UPI Live -jaksossa keskustellaan Suomen roolista eurooppalaisemmassa Natossa. Asiantuntijavieraina studiossa ovat Ulkopoliittisen instituutin tutkija Joel Linnainmäki ja vanhempi tutkija Iro Särkkä. Keskustelun moderoi Anni Lindgren.</p>]]>
      </description>
      <content:encoded>
        <![CDATA[<p>Yhdysvaltojen ulkopolitiikassa on käynnissä murros, jossa se arvioi läsnäolonsa laajuutta Euroopassa ja haluaa keskittää yhä suuremman määrän resurssejaan Tyynelle valtamerelle.</p><p>Trumpin hallinnon poukkoileva ulkopolitiikka on haastanut Yhdysvaltojen liittolaisia. Vastauksena Euroopan maat lisäävät puolustusmenojaan ja ovat kehittäneet uusia koordinaatiomuotoja, joissa Ranska ja Iso-Britannia ovat ottaneet johtovastuuta. Samalla Yhdysvaltojen johto on kertonut olevansa yhä sitoutunut Natoon, ja arkinen työ liittokunnassa on jatkunut normaalisti.</p><p>Epävarmuuden keskellä Naton kannatus Suomessa on laskenut. Valtaosa suomalaisista epäilee nyt Yhdysvaltojen Euroopalle antamia turvatakuita. Millaisia vaikutuksia tällä kaikella on Natolle, ja millaisessa liittokunnassa Suomi on jäsenenä?</p><p>UPI Live -jaksossa keskustellaan Suomen roolista eurooppalaisemmassa Natossa. Asiantuntijavieraina studiossa ovat Ulkopoliittisen instituutin tutkija Joel Linnainmäki ja vanhempi tutkija Iro Särkkä. Keskustelun moderoi Anni Lindgren.</p>]]>
      </content:encoded>
      <pubDate>Tue, 27 May 2025 10:01:53 +0300</pubDate>
      <author>Ulkopoliittinen instituutti</author>
      <enclosure url="https://media.transistor.fm/aef09d17/3e855bb4.mp3" length="59256625" type="audio/mpeg"/>
      <itunes:author>Ulkopoliittinen instituutti</itunes:author>
      <itunes:duration>3700</itunes:duration>
      <itunes:summary>
        <![CDATA[<p>Yhdysvaltojen ulkopolitiikassa on käynnissä murros, jossa se arvioi läsnäolonsa laajuutta Euroopassa ja haluaa keskittää yhä suuremman määrän resurssejaan Tyynelle valtamerelle.</p><p>Trumpin hallinnon poukkoileva ulkopolitiikka on haastanut Yhdysvaltojen liittolaisia. Vastauksena Euroopan maat lisäävät puolustusmenojaan ja ovat kehittäneet uusia koordinaatiomuotoja, joissa Ranska ja Iso-Britannia ovat ottaneet johtovastuuta. Samalla Yhdysvaltojen johto on kertonut olevansa yhä sitoutunut Natoon, ja arkinen työ liittokunnassa on jatkunut normaalisti.</p><p>Epävarmuuden keskellä Naton kannatus Suomessa on laskenut. Valtaosa suomalaisista epäilee nyt Yhdysvaltojen Euroopalle antamia turvatakuita. Millaisia vaikutuksia tällä kaikella on Natolle, ja millaisessa liittokunnassa Suomi on jäsenenä?</p><p>UPI Live -jaksossa keskustellaan Suomen roolista eurooppalaisemmassa Natossa. Asiantuntijavieraina studiossa ovat Ulkopoliittisen instituutin tutkija Joel Linnainmäki ja vanhempi tutkija Iro Särkkä. Keskustelun moderoi Anni Lindgren.</p>]]>
      </itunes:summary>
      <itunes:keywords></itunes:keywords>
      <itunes:explicit>No</itunes:explicit>
    </item>
    <item>
      <title>UPI Live: Trumpin kauppasota on myrskyvaroitus maailmantaloudelle</title>
      <itunes:episode>19</itunes:episode>
      <podcast:episode>19</podcast:episode>
      <itunes:title>UPI Live: Trumpin kauppasota on myrskyvaroitus maailmantaloudelle</itunes:title>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <guid isPermaLink="false">025806f7-7d3a-4ae0-9bb1-84545fa3b6f1</guid>
      <link>https://share.transistor.fm/s/ffb1a072</link>
      <description>
        <![CDATA[<p>Donald Trumpin protektionistinen politiikka on luonut uudenlaista epävakautta maailmantalouteen. Tullimaksujen korotukset, kauppasopimusten uudet ehdot ja toimitusketjujen muutokset ovat horjuttaneet kansainvälisiä markkinoita ja herättäneet epävarmuutta valtioiden johdossa.</p><p>Yhdysvallat keskittyy kauppasodassaan niin naapurimaihin, Kiinaan kuin Euroopan unioniin. Suurvaltojen välinen jännite ei ole vain taloudellinen kysymys, vaan uusi vaihde kiihtyvässä geopoliittisessa valtakamppailussa. Yhdysvaltojen tullit ja vastatullit iskevät lujasti myös Eurooppaan, missä Trumpin politiikka on heikentänyt luottamusta perinteisiin kauppasuhteisiin ja luonut pelkoa taloudellisesta taantumasta.</p><p>Trumpin arvaamaton politiikka vaatii maailmalta valmiutta moneen mahdolliseen skenaarioon. Millaisia pitkän aikavälin vaikutuksia tällä uhittelulla on globaalille taloudelle?</p><p>UPI Livessä paneudutaan Trumpin käynnistämän kauppasodan syihin ja seurauksiin. Asiantuntijavieraina studiossa ovat Ulkopoliittisen instituutin tutkimusjohtaja Mikael Wigell ja tutkimusprofessori Mikael Mattlin. Keskustelun moderoi Anni Lindgren.</p>]]>
      </description>
      <content:encoded>
        <![CDATA[<p>Donald Trumpin protektionistinen politiikka on luonut uudenlaista epävakautta maailmantalouteen. Tullimaksujen korotukset, kauppasopimusten uudet ehdot ja toimitusketjujen muutokset ovat horjuttaneet kansainvälisiä markkinoita ja herättäneet epävarmuutta valtioiden johdossa.</p><p>Yhdysvallat keskittyy kauppasodassaan niin naapurimaihin, Kiinaan kuin Euroopan unioniin. Suurvaltojen välinen jännite ei ole vain taloudellinen kysymys, vaan uusi vaihde kiihtyvässä geopoliittisessa valtakamppailussa. Yhdysvaltojen tullit ja vastatullit iskevät lujasti myös Eurooppaan, missä Trumpin politiikka on heikentänyt luottamusta perinteisiin kauppasuhteisiin ja luonut pelkoa taloudellisesta taantumasta.</p><p>Trumpin arvaamaton politiikka vaatii maailmalta valmiutta moneen mahdolliseen skenaarioon. Millaisia pitkän aikavälin vaikutuksia tällä uhittelulla on globaalille taloudelle?</p><p>UPI Livessä paneudutaan Trumpin käynnistämän kauppasodan syihin ja seurauksiin. Asiantuntijavieraina studiossa ovat Ulkopoliittisen instituutin tutkimusjohtaja Mikael Wigell ja tutkimusprofessori Mikael Mattlin. Keskustelun moderoi Anni Lindgren.</p>]]>
      </content:encoded>
      <pubDate>Fri, 11 Apr 2025 12:26:41 +0300</pubDate>
      <author>Ulkopoliittinen instituutti</author>
      <enclosure url="https://media.transistor.fm/ffb1a072/2e83e53e.mp3" length="57871104" type="audio/mpeg"/>
      <itunes:author>Ulkopoliittinen instituutti</itunes:author>
      <itunes:duration>3613</itunes:duration>
      <itunes:summary>
        <![CDATA[<p>Donald Trumpin protektionistinen politiikka on luonut uudenlaista epävakautta maailmantalouteen. Tullimaksujen korotukset, kauppasopimusten uudet ehdot ja toimitusketjujen muutokset ovat horjuttaneet kansainvälisiä markkinoita ja herättäneet epävarmuutta valtioiden johdossa.</p><p>Yhdysvallat keskittyy kauppasodassaan niin naapurimaihin, Kiinaan kuin Euroopan unioniin. Suurvaltojen välinen jännite ei ole vain taloudellinen kysymys, vaan uusi vaihde kiihtyvässä geopoliittisessa valtakamppailussa. Yhdysvaltojen tullit ja vastatullit iskevät lujasti myös Eurooppaan, missä Trumpin politiikka on heikentänyt luottamusta perinteisiin kauppasuhteisiin ja luonut pelkoa taloudellisesta taantumasta.</p><p>Trumpin arvaamaton politiikka vaatii maailmalta valmiutta moneen mahdolliseen skenaarioon. Millaisia pitkän aikavälin vaikutuksia tällä uhittelulla on globaalille taloudelle?</p><p>UPI Livessä paneudutaan Trumpin käynnistämän kauppasodan syihin ja seurauksiin. Asiantuntijavieraina studiossa ovat Ulkopoliittisen instituutin tutkimusjohtaja Mikael Wigell ja tutkimusprofessori Mikael Mattlin. Keskustelun moderoi Anni Lindgren.</p>]]>
      </itunes:summary>
      <itunes:keywords></itunes:keywords>
      <itunes:explicit>No</itunes:explicit>
    </item>
    <item>
      <title>UPI Live: Kolme vuotta sotaa Ukrainassa: Lännen strategiset virheet, Trumpin shokkihoito ja Ukrainan tulevaisuus</title>
      <itunes:episode>18</itunes:episode>
      <podcast:episode>18</podcast:episode>
      <itunes:title>UPI Live: Kolme vuotta sotaa Ukrainassa: Lännen strategiset virheet, Trumpin shokkihoito ja Ukrainan tulevaisuus</itunes:title>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <guid isPermaLink="false">60d399e6-dc14-44ff-bdf2-bbab9514b417</guid>
      <link>https://share.transistor.fm/s/0ae25027</link>
      <description>
        <![CDATA[<p>Venäjän laajamittaisen hyökkäyssodan alkamisesta Ukrainaan on 24. helmikuuta kulunut tasan kolme vuotta. Presidentti Trumpin viimeaikaiset puheet ovat nostaneet odotuksia sodan uudesta vaiheesta ja mahdollisesta ratkaisusta – sekä suurta pelkoa Ukrainan itsenäisyyden uhraamisesta suurvaltasuhteiden näyttämöllä. Miten Trump ja Trumpin tiimi suhtautuu Ukrainaan ja Venäjään ja mitä meidän tulisi odottaa mahdollisilta rauhanneuvotteluilta?</p><p>Ukraina on taistellut itsenäisyydestään ja vapaudestaan jo vuosien ajan. Kymmeniätuhansia ukrainalaisia on menehtynyt sodassa ja useita miljoonia on paennut maasta. Sota on aiheuttanut myös valtavia taloudellisia menetyksiä. Millä tavalla sota on muuttanut Ukrainan politiikkaa ja ukrainalaista yhteiskuntaa, millaista elämä on sodan keskellä, ja miten tulevaisuuteen ja Trumpin aloitteisiin suhtaudutaan maassa?</p><p>Monet asiantuntijat puhuvat nyt eurooppalaisen turvallisuusjärjestyksen muutoksesta tai jopa murentumisesta. Mitä käsitteellä käytännössä tarkoitetaan, ja miten Ukrainan sota ja sen ratkaisu voi muuttaa sitä? Miten Ukrainan ja EU:n suhde on muuttunut sodan aikana ja millaiselta näyttää tämän suhteen tulevaisuus? Millaista roolia Suomi näyttelee yhteisen EU:n Ukraina-politiikan muokkaamisessa? Voisiko Suomi tehdä enemmän Ukrainan tukemiseksi?</p><p>UPI Live -lähetyksessä keskustellaan maanantaina 24. helmikuuta klo 16 alkaen Ukrainan sodan kehityskaarista ja sen monitahoisista ja pitkäaikaista seurauksista. Asiantuntijavieraina studiossa ovat Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija Sinikukka Saari ja Aleksanteri-instituutin (HY) apulaisprofessori Katri Pynnöniemi. Keskustelun moderoi Ulkopolitiikka-lehden toimituspäällikkö Matti Koskinen</p>]]>
      </description>
      <content:encoded>
        <![CDATA[<p>Venäjän laajamittaisen hyökkäyssodan alkamisesta Ukrainaan on 24. helmikuuta kulunut tasan kolme vuotta. Presidentti Trumpin viimeaikaiset puheet ovat nostaneet odotuksia sodan uudesta vaiheesta ja mahdollisesta ratkaisusta – sekä suurta pelkoa Ukrainan itsenäisyyden uhraamisesta suurvaltasuhteiden näyttämöllä. Miten Trump ja Trumpin tiimi suhtautuu Ukrainaan ja Venäjään ja mitä meidän tulisi odottaa mahdollisilta rauhanneuvotteluilta?</p><p>Ukraina on taistellut itsenäisyydestään ja vapaudestaan jo vuosien ajan. Kymmeniätuhansia ukrainalaisia on menehtynyt sodassa ja useita miljoonia on paennut maasta. Sota on aiheuttanut myös valtavia taloudellisia menetyksiä. Millä tavalla sota on muuttanut Ukrainan politiikkaa ja ukrainalaista yhteiskuntaa, millaista elämä on sodan keskellä, ja miten tulevaisuuteen ja Trumpin aloitteisiin suhtaudutaan maassa?</p><p>Monet asiantuntijat puhuvat nyt eurooppalaisen turvallisuusjärjestyksen muutoksesta tai jopa murentumisesta. Mitä käsitteellä käytännössä tarkoitetaan, ja miten Ukrainan sota ja sen ratkaisu voi muuttaa sitä? Miten Ukrainan ja EU:n suhde on muuttunut sodan aikana ja millaiselta näyttää tämän suhteen tulevaisuus? Millaista roolia Suomi näyttelee yhteisen EU:n Ukraina-politiikan muokkaamisessa? Voisiko Suomi tehdä enemmän Ukrainan tukemiseksi?</p><p>UPI Live -lähetyksessä keskustellaan maanantaina 24. helmikuuta klo 16 alkaen Ukrainan sodan kehityskaarista ja sen monitahoisista ja pitkäaikaista seurauksista. Asiantuntijavieraina studiossa ovat Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija Sinikukka Saari ja Aleksanteri-instituutin (HY) apulaisprofessori Katri Pynnöniemi. Keskustelun moderoi Ulkopolitiikka-lehden toimituspäällikkö Matti Koskinen</p>]]>
      </content:encoded>
      <pubDate>Mon, 24 Feb 2025 18:55:23 +0200</pubDate>
      <author>Ulkopoliittinen instituutti</author>
      <enclosure url="https://media.transistor.fm/0ae25027/8cbbcdfb.mp3" length="60478848" type="audio/mpeg"/>
      <itunes:author>Ulkopoliittinen instituutti</itunes:author>
      <itunes:duration>3776</itunes:duration>
      <itunes:summary>
        <![CDATA[<p>Venäjän laajamittaisen hyökkäyssodan alkamisesta Ukrainaan on 24. helmikuuta kulunut tasan kolme vuotta. Presidentti Trumpin viimeaikaiset puheet ovat nostaneet odotuksia sodan uudesta vaiheesta ja mahdollisesta ratkaisusta – sekä suurta pelkoa Ukrainan itsenäisyyden uhraamisesta suurvaltasuhteiden näyttämöllä. Miten Trump ja Trumpin tiimi suhtautuu Ukrainaan ja Venäjään ja mitä meidän tulisi odottaa mahdollisilta rauhanneuvotteluilta?</p><p>Ukraina on taistellut itsenäisyydestään ja vapaudestaan jo vuosien ajan. Kymmeniätuhansia ukrainalaisia on menehtynyt sodassa ja useita miljoonia on paennut maasta. Sota on aiheuttanut myös valtavia taloudellisia menetyksiä. Millä tavalla sota on muuttanut Ukrainan politiikkaa ja ukrainalaista yhteiskuntaa, millaista elämä on sodan keskellä, ja miten tulevaisuuteen ja Trumpin aloitteisiin suhtaudutaan maassa?</p><p>Monet asiantuntijat puhuvat nyt eurooppalaisen turvallisuusjärjestyksen muutoksesta tai jopa murentumisesta. Mitä käsitteellä käytännössä tarkoitetaan, ja miten Ukrainan sota ja sen ratkaisu voi muuttaa sitä? Miten Ukrainan ja EU:n suhde on muuttunut sodan aikana ja millaiselta näyttää tämän suhteen tulevaisuus? Millaista roolia Suomi näyttelee yhteisen EU:n Ukraina-politiikan muokkaamisessa? Voisiko Suomi tehdä enemmän Ukrainan tukemiseksi?</p><p>UPI Live -lähetyksessä keskustellaan maanantaina 24. helmikuuta klo 16 alkaen Ukrainan sodan kehityskaarista ja sen monitahoisista ja pitkäaikaista seurauksista. Asiantuntijavieraina studiossa ovat Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija Sinikukka Saari ja Aleksanteri-instituutin (HY) apulaisprofessori Katri Pynnöniemi. Keskustelun moderoi Ulkopolitiikka-lehden toimituspäällikkö Matti Koskinen</p>]]>
      </itunes:summary>
      <itunes:keywords></itunes:keywords>
      <itunes:explicit>No</itunes:explicit>
    </item>
    <item>
      <title>UPI Live: Trumpin toinen kausi – Amerikan kulta-aikaa vai kaaoksen alku?</title>
      <itunes:episode>17</itunes:episode>
      <podcast:episode>17</podcast:episode>
      <itunes:title>UPI Live: Trumpin toinen kausi – Amerikan kulta-aikaa vai kaaoksen alku?</itunes:title>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <guid isPermaLink="false">d71c4bbc-1cdc-4c6a-9830-5779a1cdb8ee</guid>
      <link>https://share.transistor.fm/s/0e0c8ff4</link>
      <description>
        <![CDATA[<p>Presidentti Donald Trump aloitti toisen presidenttikautensa tammikuussa 2025. Uusi hallinto näyttää olevan edellistä Trumpin hallintoa paremmin valmistautunut tehtäväänsä. Tästä huolimatta on syytä olettaa, että epävarmuus säilyy merkittävänä tekijänä Yhdysvaltain politiikassa lähitulevaisuudessa.</p><p>Sisäpolitiikassa suurimmat haasteet liittyvät demokratian tilaan, talouskysymyksiin ja kansalliseen turvallisuuteen. Ulkopolitiikassa epävarmuutta herättävät Trumpin kannanotot liittolaissuhteisiin ja suurvaltakilpailuun, jotka voivat vaikuttaa merkittävästi kansainväliseen vakauteen.</p><p>Trump on luvannut heti presidenttiytensä ensimmäisinä päivinä panna toimeen lukuisia asetuksia, jotka toteutuessaan ohjaisivat Yhdysvaltoja kohti uutta suuntaa. Millaista politiikkaa Trumpin toinen kausi tuo mukanaan, ja millaisia vaikutuksia sillä on sekä Yhdysvaltojen että maailman tulevaisuuteen?</p><p>UPI Live lähetyksessä keskustellaan Yhdysvaltain sisä ja ulkopolitiikasta Trumpin toisen kauden aikana. Asiantuntijavieraina studiossa ovat Ulkopoliittisen instituutin tutkija Maria Lindén ja vanhempi tutkija Ville Sinkkonen. Keskustelun moderoi Anni Lindgren.</p>]]>
      </description>
      <content:encoded>
        <![CDATA[<p>Presidentti Donald Trump aloitti toisen presidenttikautensa tammikuussa 2025. Uusi hallinto näyttää olevan edellistä Trumpin hallintoa paremmin valmistautunut tehtäväänsä. Tästä huolimatta on syytä olettaa, että epävarmuus säilyy merkittävänä tekijänä Yhdysvaltain politiikassa lähitulevaisuudessa.</p><p>Sisäpolitiikassa suurimmat haasteet liittyvät demokratian tilaan, talouskysymyksiin ja kansalliseen turvallisuuteen. Ulkopolitiikassa epävarmuutta herättävät Trumpin kannanotot liittolaissuhteisiin ja suurvaltakilpailuun, jotka voivat vaikuttaa merkittävästi kansainväliseen vakauteen.</p><p>Trump on luvannut heti presidenttiytensä ensimmäisinä päivinä panna toimeen lukuisia asetuksia, jotka toteutuessaan ohjaisivat Yhdysvaltoja kohti uutta suuntaa. Millaista politiikkaa Trumpin toinen kausi tuo mukanaan, ja millaisia vaikutuksia sillä on sekä Yhdysvaltojen että maailman tulevaisuuteen?</p><p>UPI Live lähetyksessä keskustellaan Yhdysvaltain sisä ja ulkopolitiikasta Trumpin toisen kauden aikana. Asiantuntijavieraina studiossa ovat Ulkopoliittisen instituutin tutkija Maria Lindén ja vanhempi tutkija Ville Sinkkonen. Keskustelun moderoi Anni Lindgren.</p>]]>
      </content:encoded>
      <pubDate>Thu, 30 Jan 2025 20:53:36 +0200</pubDate>
      <author>Ulkopoliittinen instituutti</author>
      <enclosure url="https://media.transistor.fm/0e0c8ff4/d52c9b97.mp3" length="61843584" type="audio/mpeg"/>
      <itunes:author>Ulkopoliittinen instituutti</itunes:author>
      <itunes:duration>3862</itunes:duration>
      <itunes:summary>
        <![CDATA[<p>Presidentti Donald Trump aloitti toisen presidenttikautensa tammikuussa 2025. Uusi hallinto näyttää olevan edellistä Trumpin hallintoa paremmin valmistautunut tehtäväänsä. Tästä huolimatta on syytä olettaa, että epävarmuus säilyy merkittävänä tekijänä Yhdysvaltain politiikassa lähitulevaisuudessa.</p><p>Sisäpolitiikassa suurimmat haasteet liittyvät demokratian tilaan, talouskysymyksiin ja kansalliseen turvallisuuteen. Ulkopolitiikassa epävarmuutta herättävät Trumpin kannanotot liittolaissuhteisiin ja suurvaltakilpailuun, jotka voivat vaikuttaa merkittävästi kansainväliseen vakauteen.</p><p>Trump on luvannut heti presidenttiytensä ensimmäisinä päivinä panna toimeen lukuisia asetuksia, jotka toteutuessaan ohjaisivat Yhdysvaltoja kohti uutta suuntaa. Millaista politiikkaa Trumpin toinen kausi tuo mukanaan, ja millaisia vaikutuksia sillä on sekä Yhdysvaltojen että maailman tulevaisuuteen?</p><p>UPI Live lähetyksessä keskustellaan Yhdysvaltain sisä ja ulkopolitiikasta Trumpin toisen kauden aikana. Asiantuntijavieraina studiossa ovat Ulkopoliittisen instituutin tutkija Maria Lindén ja vanhempi tutkija Ville Sinkkonen. Keskustelun moderoi Anni Lindgren.</p>]]>
      </itunes:summary>
      <itunes:keywords></itunes:keywords>
      <itunes:explicit>No</itunes:explicit>
    </item>
    <item>
      <title>UPI Live: Suistuuko länsi raiteeltaan? Trumpin vaalivoiton globaalit seuraukset</title>
      <itunes:episode>16</itunes:episode>
      <podcast:episode>16</podcast:episode>
      <itunes:title>UPI Live: Suistuuko länsi raiteeltaan? Trumpin vaalivoiton globaalit seuraukset</itunes:title>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <guid isPermaLink="false">3503e5e7-8ddb-4907-9938-d3ede637c2a5</guid>
      <link>https://share.transistor.fm/s/41ac88ec</link>
      <description>
        <![CDATA[<p>Donald Trumpin seuraava presidenttikausi Yhdysvalloissa tulee muokkaamaan niin globaalia järjestystä kuin kansainvälisiä sopimuksia. Kiistanalainen presidentti astuu virkaan vasta tammikuussa 2025, mutta jo tähän mennessä kuohuntaa ovat herättäneet muun muassa Trumpin vaalilupaukset, virkanimitykset ja väitetty puhelinkeskustelu Vladimir Putinin kanssa.</p><p>Vaikka Trumpin vaalivoittoa povattiin etukäteen ympäri maailman, tulokseen on ensireaktioiden perusteella valmistauduttu Euroopassa huonosti. Johtajuuden ongelmat Euroopan sisällä haastavat eurooppalaisten omaa turvallisuutta ja kansainvälistä asemaa tilanteessa, jossa lännen perinteinen johtovaltio on jälleen avoimesti ilmaissut epäluulonsa yhteisiä pelisääntöjä kohtaan. Mihin suuntaan monenkeskinen yhteistyö voi kehittyä, kun maailmanpolitiikan peruspilarit järkkyvät? Ja miten eurooppalaisten tulisi tähän tilanteeseen suhtautua?</p><p>UPI Live -lähetyksessä keskustellaan Trumpin vaalivoiton globaaleista seurauksista. Asiantuntijavieraina studiossa ovat Ulkopoliittisen instituutin johtaja Hiski Haukkala, johtava tutkija Charly Salonius-Pasternak ja ohjelmajohtaja Katja Creutz. Keskustelun moderoi Anni Lindgren.</p><p>Tämä striimattiin livenä 28.11.2024 klo 10-11</p>]]>
      </description>
      <content:encoded>
        <![CDATA[<p>Donald Trumpin seuraava presidenttikausi Yhdysvalloissa tulee muokkaamaan niin globaalia järjestystä kuin kansainvälisiä sopimuksia. Kiistanalainen presidentti astuu virkaan vasta tammikuussa 2025, mutta jo tähän mennessä kuohuntaa ovat herättäneet muun muassa Trumpin vaalilupaukset, virkanimitykset ja väitetty puhelinkeskustelu Vladimir Putinin kanssa.</p><p>Vaikka Trumpin vaalivoittoa povattiin etukäteen ympäri maailman, tulokseen on ensireaktioiden perusteella valmistauduttu Euroopassa huonosti. Johtajuuden ongelmat Euroopan sisällä haastavat eurooppalaisten omaa turvallisuutta ja kansainvälistä asemaa tilanteessa, jossa lännen perinteinen johtovaltio on jälleen avoimesti ilmaissut epäluulonsa yhteisiä pelisääntöjä kohtaan. Mihin suuntaan monenkeskinen yhteistyö voi kehittyä, kun maailmanpolitiikan peruspilarit järkkyvät? Ja miten eurooppalaisten tulisi tähän tilanteeseen suhtautua?</p><p>UPI Live -lähetyksessä keskustellaan Trumpin vaalivoiton globaaleista seurauksista. Asiantuntijavieraina studiossa ovat Ulkopoliittisen instituutin johtaja Hiski Haukkala, johtava tutkija Charly Salonius-Pasternak ja ohjelmajohtaja Katja Creutz. Keskustelun moderoi Anni Lindgren.</p><p>Tämä striimattiin livenä 28.11.2024 klo 10-11</p>]]>
      </content:encoded>
      <pubDate>Thu, 28 Nov 2024 11:00:00 +0200</pubDate>
      <author>Ulkopoliittinen instituutti</author>
      <enclosure url="https://media.transistor.fm/41ac88ec/47091a26.mp3" length="56565888" type="audio/mpeg"/>
      <itunes:author>Ulkopoliittinen instituutti</itunes:author>
      <itunes:duration>3532</itunes:duration>
      <itunes:summary>
        <![CDATA[<p>Donald Trumpin seuraava presidenttikausi Yhdysvalloissa tulee muokkaamaan niin globaalia järjestystä kuin kansainvälisiä sopimuksia. Kiistanalainen presidentti astuu virkaan vasta tammikuussa 2025, mutta jo tähän mennessä kuohuntaa ovat herättäneet muun muassa Trumpin vaalilupaukset, virkanimitykset ja väitetty puhelinkeskustelu Vladimir Putinin kanssa.</p><p>Vaikka Trumpin vaalivoittoa povattiin etukäteen ympäri maailman, tulokseen on ensireaktioiden perusteella valmistauduttu Euroopassa huonosti. Johtajuuden ongelmat Euroopan sisällä haastavat eurooppalaisten omaa turvallisuutta ja kansainvälistä asemaa tilanteessa, jossa lännen perinteinen johtovaltio on jälleen avoimesti ilmaissut epäluulonsa yhteisiä pelisääntöjä kohtaan. Mihin suuntaan monenkeskinen yhteistyö voi kehittyä, kun maailmanpolitiikan peruspilarit järkkyvät? Ja miten eurooppalaisten tulisi tähän tilanteeseen suhtautua?</p><p>UPI Live -lähetyksessä keskustellaan Trumpin vaalivoiton globaaleista seurauksista. Asiantuntijavieraina studiossa ovat Ulkopoliittisen instituutin johtaja Hiski Haukkala, johtava tutkija Charly Salonius-Pasternak ja ohjelmajohtaja Katja Creutz. Keskustelun moderoi Anni Lindgren.</p><p>Tämä striimattiin livenä 28.11.2024 klo 10-11</p>]]>
      </itunes:summary>
      <itunes:keywords></itunes:keywords>
      <itunes:explicit>No</itunes:explicit>
    </item>
    <item>
      <title>UPI Live: Nato ja uudet uhkat – Kuinka vastaamme muuttuvaan turvallisuusympäristöön?</title>
      <itunes:episode>15</itunes:episode>
      <podcast:episode>15</podcast:episode>
      <itunes:title>UPI Live: Nato ja uudet uhkat – Kuinka vastaamme muuttuvaan turvallisuusympäristöön?</itunes:title>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <guid isPermaLink="false">c853fc2e-d1a1-4bb9-ac5e-afeb637eb79f</guid>
      <link>https://share.transistor.fm/s/305b5f5b</link>
      <description>
        <![CDATA[<p>Naton kohtaamat uhkat ovat viime vuosina muuttuneet merkittävästi. Perinteisten sotilaallisten ja aseellisten hyökkäysten rinnalle on noussut uusia, monimutkaisempia uhkakuvia. Näihin kuuluvat esimerkiksi hybridiuhkat, kyberhyökkäykset, sekä modernit teknologiset haasteet, kuten droonien käyttö ja autonomiset asejärjestelmät.</p><p>Uudet uhkat vaativat Natoa kehittämään kykyään vastata muuttuvaan turvallisuusympäristöön. Puolustuksen ja pelotteen modernisoinnin lisäksi puolustusliiton jäsenmaiden on löydettävä yhteinen tahtotila, jotta nouseviin turvallisuusuhkiin voidaan vastata riittävällä tehokkuudella.</p><p>UPI Live -lähetyksessä käsitellään Naton varautumista ja vastaamista muuttuviin uhkakuviin. Asiantuntijavieraina studiossa ovat Ulkopoliittisen instituutin tutkijatohtori Iro Särkkä, tutkija Joel Linnainmäki ja tutkija Markus Holmgren. Keskustelun moderoi UPIn asiantuntija Anni Lindgren.</p><p>UPI Live -jakso julkaistaan Naton julkisuusdiplomatiaosaston tuella.</p>]]>
      </description>
      <content:encoded>
        <![CDATA[<p>Naton kohtaamat uhkat ovat viime vuosina muuttuneet merkittävästi. Perinteisten sotilaallisten ja aseellisten hyökkäysten rinnalle on noussut uusia, monimutkaisempia uhkakuvia. Näihin kuuluvat esimerkiksi hybridiuhkat, kyberhyökkäykset, sekä modernit teknologiset haasteet, kuten droonien käyttö ja autonomiset asejärjestelmät.</p><p>Uudet uhkat vaativat Natoa kehittämään kykyään vastata muuttuvaan turvallisuusympäristöön. Puolustuksen ja pelotteen modernisoinnin lisäksi puolustusliiton jäsenmaiden on löydettävä yhteinen tahtotila, jotta nouseviin turvallisuusuhkiin voidaan vastata riittävällä tehokkuudella.</p><p>UPI Live -lähetyksessä käsitellään Naton varautumista ja vastaamista muuttuviin uhkakuviin. Asiantuntijavieraina studiossa ovat Ulkopoliittisen instituutin tutkijatohtori Iro Särkkä, tutkija Joel Linnainmäki ja tutkija Markus Holmgren. Keskustelun moderoi UPIn asiantuntija Anni Lindgren.</p><p>UPI Live -jakso julkaistaan Naton julkisuusdiplomatiaosaston tuella.</p>]]>
      </content:encoded>
      <pubDate>Thu, 31 Oct 2024 16:00:00 +0200</pubDate>
      <author>Ulkopoliittinen instituutti</author>
      <enclosure url="https://media.transistor.fm/305b5f5b/0a082d6d.mp3" length="58636800" type="audio/mpeg"/>
      <itunes:author>Ulkopoliittinen instituutti</itunes:author>
      <itunes:duration>3661</itunes:duration>
      <itunes:summary>
        <![CDATA[<p>Naton kohtaamat uhkat ovat viime vuosina muuttuneet merkittävästi. Perinteisten sotilaallisten ja aseellisten hyökkäysten rinnalle on noussut uusia, monimutkaisempia uhkakuvia. Näihin kuuluvat esimerkiksi hybridiuhkat, kyberhyökkäykset, sekä modernit teknologiset haasteet, kuten droonien käyttö ja autonomiset asejärjestelmät.</p><p>Uudet uhkat vaativat Natoa kehittämään kykyään vastata muuttuvaan turvallisuusympäristöön. Puolustuksen ja pelotteen modernisoinnin lisäksi puolustusliiton jäsenmaiden on löydettävä yhteinen tahtotila, jotta nouseviin turvallisuusuhkiin voidaan vastata riittävällä tehokkuudella.</p><p>UPI Live -lähetyksessä käsitellään Naton varautumista ja vastaamista muuttuviin uhkakuviin. Asiantuntijavieraina studiossa ovat Ulkopoliittisen instituutin tutkijatohtori Iro Särkkä, tutkija Joel Linnainmäki ja tutkija Markus Holmgren. Keskustelun moderoi UPIn asiantuntija Anni Lindgren.</p><p>UPI Live -jakso julkaistaan Naton julkisuusdiplomatiaosaston tuella.</p>]]>
      </itunes:summary>
      <itunes:keywords></itunes:keywords>
      <itunes:explicit>No</itunes:explicit>
    </item>
    <item>
      <title>UPI Live: Kuinka EU edistää huoltovarmuutta ja taloudellista turvallisuutta?</title>
      <itunes:episode>14</itunes:episode>
      <podcast:episode>14</podcast:episode>
      <itunes:title>UPI Live: Kuinka EU edistää huoltovarmuutta ja taloudellista turvallisuutta?</itunes:title>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <guid isPermaLink="false">95eb56f7-62ff-4049-9f6d-533a0a01467d</guid>
      <link>https://share.transistor.fm/s/8637f8b8</link>
      <description>
        <![CDATA[<p>Alueellisten ja valtiollisten turvallisuustoimien merkitys kasvaa kiristyvien geopoliittisten jännitteiden ajassa. Euroopan unionin turvallisuusstrategiassa on tärkeä rooli myös taloudellisella turvallisuudella, jolla pyritään ylläpitämään kauppaa, kilpailukykyä ja teknologista kehitystä unionin alueella.</p><p>Euroopan talouden turvallisuutta on pyritty takaamaan sääntelyllä, ja myös uusi EU-komissio joutuu päätöksenteossaan vastaamaan taloudellisen turvallisuuden haasteisiin kriisien keskellä. EU:ssa on jo vuosia keskusteltu muun muassa strategisesta autonomiasta ja irtikytkennästä – mutta mitä kaikkea taloudellinen turvallisuus kokonaisuudessaan vaatii?</p><p>UPI Live lähetyksessä pohditaan EU:n taloudellisen turvallisuuden tilannekuvaa ja tulevaisuutta. Asiantuntijavieraina studiossa ovat Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija Mikael Wigell, tutkija Joel Linnainmäki ja Huoltovarmuuskeskuksen tutkimus ja analyysiosaston johtaja Axel Hagelstam. Keskustelun moderoi UPIn asiantuntija Anni Lindgren. Upi LIVE lähetettiin suorana lähetyksenä 20.8.2024</p>]]>
      </description>
      <content:encoded>
        <![CDATA[<p>Alueellisten ja valtiollisten turvallisuustoimien merkitys kasvaa kiristyvien geopoliittisten jännitteiden ajassa. Euroopan unionin turvallisuusstrategiassa on tärkeä rooli myös taloudellisella turvallisuudella, jolla pyritään ylläpitämään kauppaa, kilpailukykyä ja teknologista kehitystä unionin alueella.</p><p>Euroopan talouden turvallisuutta on pyritty takaamaan sääntelyllä, ja myös uusi EU-komissio joutuu päätöksenteossaan vastaamaan taloudellisen turvallisuuden haasteisiin kriisien keskellä. EU:ssa on jo vuosia keskusteltu muun muassa strategisesta autonomiasta ja irtikytkennästä – mutta mitä kaikkea taloudellinen turvallisuus kokonaisuudessaan vaatii?</p><p>UPI Live lähetyksessä pohditaan EU:n taloudellisen turvallisuuden tilannekuvaa ja tulevaisuutta. Asiantuntijavieraina studiossa ovat Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija Mikael Wigell, tutkija Joel Linnainmäki ja Huoltovarmuuskeskuksen tutkimus ja analyysiosaston johtaja Axel Hagelstam. Keskustelun moderoi UPIn asiantuntija Anni Lindgren. Upi LIVE lähetettiin suorana lähetyksenä 20.8.2024</p>]]>
      </content:encoded>
      <pubDate>Mon, 26 Aug 2024 17:00:52 +0300</pubDate>
      <author>Ulkopoliittinen instituutti</author>
      <enclosure url="https://media.transistor.fm/8637f8b8/e0f1d1af.mp3" length="59875968" type="audio/mpeg"/>
      <itunes:author>Ulkopoliittinen instituutti</itunes:author>
      <itunes:duration>3739</itunes:duration>
      <itunes:summary>
        <![CDATA[<p>Alueellisten ja valtiollisten turvallisuustoimien merkitys kasvaa kiristyvien geopoliittisten jännitteiden ajassa. Euroopan unionin turvallisuusstrategiassa on tärkeä rooli myös taloudellisella turvallisuudella, jolla pyritään ylläpitämään kauppaa, kilpailukykyä ja teknologista kehitystä unionin alueella.</p><p>Euroopan talouden turvallisuutta on pyritty takaamaan sääntelyllä, ja myös uusi EU-komissio joutuu päätöksenteossaan vastaamaan taloudellisen turvallisuuden haasteisiin kriisien keskellä. EU:ssa on jo vuosia keskusteltu muun muassa strategisesta autonomiasta ja irtikytkennästä – mutta mitä kaikkea taloudellinen turvallisuus kokonaisuudessaan vaatii?</p><p>UPI Live lähetyksessä pohditaan EU:n taloudellisen turvallisuuden tilannekuvaa ja tulevaisuutta. Asiantuntijavieraina studiossa ovat Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija Mikael Wigell, tutkija Joel Linnainmäki ja Huoltovarmuuskeskuksen tutkimus ja analyysiosaston johtaja Axel Hagelstam. Keskustelun moderoi UPIn asiantuntija Anni Lindgren. Upi LIVE lähetettiin suorana lähetyksenä 20.8.2024</p>]]>
      </itunes:summary>
      <itunes:keywords></itunes:keywords>
      <itunes:explicit>No</itunes:explicit>
    </item>
    <item>
      <title>UPI Live: Euroopan suunta vaalien jälkeen</title>
      <itunes:episode>13</itunes:episode>
      <podcast:episode>13</podcast:episode>
      <itunes:title>UPI Live: Euroopan suunta vaalien jälkeen</itunes:title>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <guid isPermaLink="false">100fee4f-b76c-4deb-a418-46fb23b3ecf6</guid>
      <link>https://share.transistor.fm/s/9c356508</link>
      <description>
        <![CDATA[<p>Vuoden 2024 europarlamenttivaaleissa ennakoidaan käännöstä oikealle. Laitaoikeiston nousun lisäksi EU:ssa puhuttavat vaalien alla ilmastoteemat, talous ja turvallisuus. EU:n laajentumiskeskustelut ja muut sisäiset muutokset vaikuttavat myös osaltaan vaaliasetelmiin. Mitä asioita Euroopan päätöksenteossa tullaan edistämään seuraavan viiden vuoden aikana, ja mitkä jäävät jalkoihin?</p><p>Tässä UPI Live -lähetyksessä arvioidaan eurovaalien tulosta ja tulevaisuuden EU-politiikkaa. Asiantuntijoina studiossa ovat Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Juha Jokela, vanhempi tutkija Tuomas Iso-Markku ja tutkijatohtori Sanna Salo. Keskustelun moderoi UPIn asiantuntija Anni Lindgren.</p>]]>
      </description>
      <content:encoded>
        <![CDATA[<p>Vuoden 2024 europarlamenttivaaleissa ennakoidaan käännöstä oikealle. Laitaoikeiston nousun lisäksi EU:ssa puhuttavat vaalien alla ilmastoteemat, talous ja turvallisuus. EU:n laajentumiskeskustelut ja muut sisäiset muutokset vaikuttavat myös osaltaan vaaliasetelmiin. Mitä asioita Euroopan päätöksenteossa tullaan edistämään seuraavan viiden vuoden aikana, ja mitkä jäävät jalkoihin?</p><p>Tässä UPI Live -lähetyksessä arvioidaan eurovaalien tulosta ja tulevaisuuden EU-politiikkaa. Asiantuntijoina studiossa ovat Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Juha Jokela, vanhempi tutkija Tuomas Iso-Markku ja tutkijatohtori Sanna Salo. Keskustelun moderoi UPIn asiantuntija Anni Lindgren.</p>]]>
      </content:encoded>
      <pubDate>Tue, 11 Jun 2024 10:23:10 +0300</pubDate>
      <author>Ulkopoliittinen instituutti</author>
      <enclosure url="https://media.transistor.fm/9c356508/7621c025.mp3" length="59786496" type="audio/mpeg"/>
      <itunes:author>Ulkopoliittinen instituutti</itunes:author>
      <itunes:duration>3733</itunes:duration>
      <itunes:summary>
        <![CDATA[<p>Vuoden 2024 europarlamenttivaaleissa ennakoidaan käännöstä oikealle. Laitaoikeiston nousun lisäksi EU:ssa puhuttavat vaalien alla ilmastoteemat, talous ja turvallisuus. EU:n laajentumiskeskustelut ja muut sisäiset muutokset vaikuttavat myös osaltaan vaaliasetelmiin. Mitä asioita Euroopan päätöksenteossa tullaan edistämään seuraavan viiden vuoden aikana, ja mitkä jäävät jalkoihin?</p><p>Tässä UPI Live -lähetyksessä arvioidaan eurovaalien tulosta ja tulevaisuuden EU-politiikkaa. Asiantuntijoina studiossa ovat Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Juha Jokela, vanhempi tutkija Tuomas Iso-Markku ja tutkijatohtori Sanna Salo. Keskustelun moderoi UPIn asiantuntija Anni Lindgren.</p>]]>
      </itunes:summary>
      <itunes:keywords></itunes:keywords>
      <itunes:explicit>No</itunes:explicit>
    </item>
    <item>
      <title>UPI Live: Kiertotalouden mahdollisuudet kokonaisturvallisuudelle</title>
      <itunes:episode>12</itunes:episode>
      <podcast:episode>12</podcast:episode>
      <itunes:title>UPI Live: Kiertotalouden mahdollisuudet kokonaisturvallisuudelle</itunes:title>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <guid isPermaLink="false">37fa9314-ae4a-4d60-b142-ab5ce997ecb9</guid>
      <link>https://share.transistor.fm/s/6e9c51f6</link>
      <description>
        <![CDATA[<p>Suomalainen turvallisuusajattelu perustuu kokonaisturvallisuuden käsitteelle. Läpileikkaava ajattelutapa turvallisuudesta ulottuu kaikille yhteiskunnan osa-alueille. Kansalliseen turvallisuuteen vaikuttaakin enenevissä määrin myös kiertotaloussiirtymä, jota pidetään edellytyksenä globaalin talousjärjestelmän uudistumiselle.</p><p>Tämänkertaisessa UPI Live jaksossa pohditaan kiertotalouden mahdollisuuksia ja haasteita Suomen kokonaisturvallisuuden näkökulmasta. Asiantuntijavieraina studiossa ovat Ulkopoliittisen instituutin tutkija Markus Holmgren, Demos Helsingin tiimijohtaja ja kiertotalousasiantuntija Otso Sillanaukee, Rambollin ympäristö ja vastuullisuuskonsultti Tuuli Teittinen ja puolustusministeriön neuvotteleva virkamies Kati Vuorenvirta.</p><p>UPI Live -lähetys 29.5.2024 oli julkaisutilaisuus raportille ”Kiertotalous ja resilienssi – Kiertotalouden potentiaali kansallisen kriisinsietokyvyn vahvistamisessa”.</p>]]>
      </description>
      <content:encoded>
        <![CDATA[<p>Suomalainen turvallisuusajattelu perustuu kokonaisturvallisuuden käsitteelle. Läpileikkaava ajattelutapa turvallisuudesta ulottuu kaikille yhteiskunnan osa-alueille. Kansalliseen turvallisuuteen vaikuttaakin enenevissä määrin myös kiertotaloussiirtymä, jota pidetään edellytyksenä globaalin talousjärjestelmän uudistumiselle.</p><p>Tämänkertaisessa UPI Live jaksossa pohditaan kiertotalouden mahdollisuuksia ja haasteita Suomen kokonaisturvallisuuden näkökulmasta. Asiantuntijavieraina studiossa ovat Ulkopoliittisen instituutin tutkija Markus Holmgren, Demos Helsingin tiimijohtaja ja kiertotalousasiantuntija Otso Sillanaukee, Rambollin ympäristö ja vastuullisuuskonsultti Tuuli Teittinen ja puolustusministeriön neuvotteleva virkamies Kati Vuorenvirta.</p><p>UPI Live -lähetys 29.5.2024 oli julkaisutilaisuus raportille ”Kiertotalous ja resilienssi – Kiertotalouden potentiaali kansallisen kriisinsietokyvyn vahvistamisessa”.</p>]]>
      </content:encoded>
      <pubDate>Wed, 29 May 2024 15:16:56 +0300</pubDate>
      <author>Ulkopoliittinen instituutti</author>
      <enclosure url="https://media.transistor.fm/6e9c51f6/c64db5d6.mp3" length="57321216" type="audio/mpeg"/>
      <itunes:author>Ulkopoliittinen instituutti</itunes:author>
      <itunes:duration>3579</itunes:duration>
      <itunes:summary>
        <![CDATA[<p>Suomalainen turvallisuusajattelu perustuu kokonaisturvallisuuden käsitteelle. Läpileikkaava ajattelutapa turvallisuudesta ulottuu kaikille yhteiskunnan osa-alueille. Kansalliseen turvallisuuteen vaikuttaakin enenevissä määrin myös kiertotaloussiirtymä, jota pidetään edellytyksenä globaalin talousjärjestelmän uudistumiselle.</p><p>Tämänkertaisessa UPI Live jaksossa pohditaan kiertotalouden mahdollisuuksia ja haasteita Suomen kokonaisturvallisuuden näkökulmasta. Asiantuntijavieraina studiossa ovat Ulkopoliittisen instituutin tutkija Markus Holmgren, Demos Helsingin tiimijohtaja ja kiertotalousasiantuntija Otso Sillanaukee, Rambollin ympäristö ja vastuullisuuskonsultti Tuuli Teittinen ja puolustusministeriön neuvotteleva virkamies Kati Vuorenvirta.</p><p>UPI Live -lähetys 29.5.2024 oli julkaisutilaisuus raportille ”Kiertotalous ja resilienssi – Kiertotalouden potentiaali kansallisen kriisinsietokyvyn vahvistamisessa”.</p>]]>
      </itunes:summary>
      <itunes:keywords></itunes:keywords>
      <itunes:explicit>No</itunes:explicit>
    </item>
    <item>
      <title>UPI Live: Lähi-itä suursodan kynnyksellä – Konfliktin toimijat, taustat ja tulevaisuus</title>
      <itunes:episode>11</itunes:episode>
      <podcast:episode>11</podcast:episode>
      <itunes:title>UPI Live: Lähi-itä suursodan kynnyksellä – Konfliktin toimijat, taustat ja tulevaisuus</itunes:title>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <guid isPermaLink="false">ef3b9e27-8dba-4525-8377-325a51ea2947</guid>
      <link>https://share.transistor.fm/s/fa4f0513</link>
      <description>
        <![CDATA[<p>Sota Gazassa horjuttaa koko Lähi-idän vakautta. Alueen maiden väliset jännitteet juontavat juurensa vuosikymmenten taakse, ja taustalla vaikuttavat niin politiikka, uskonto kuin raha. Persianlahden ja Punaisenmeren alue on kauppapoliittisesti tärkeä solmukohta, jonka ongelmissa myös länsimailla on keskeisesti näppinsä pelissä.</p><p>Israelin iskut Gazaan ovat nostaneet pintaan vanhoja kiistoja ja tarjonneet oivan maaperän muun muassa aseellisten ryhmittymien ja autoritääristen hallintojen jalansijan kasvulle alueella. Nyt räjähdysherkkä tilanne uhkaa kansainvälistä järjestystä ja voisi laajentuessaan aiheuttaa jopa suursodan Lähi-idässä.</p><p>UPI Live -lähetyksessä aihetta käsittelevät Ulkopoliittisen instituutin vieraileva johtava asiantuntija Olli Ruohomäki, vanhempi tutkija Toni Alaranta ja tutkija Mohammed Hadi. Keskustelun moderoi UPIn asiantuntija Anni Lindgren.</p><p><a href="https://www.youtube.com/@FIIA_fi"></a></p><p><br></p>]]>
      </description>
      <content:encoded>
        <![CDATA[<p>Sota Gazassa horjuttaa koko Lähi-idän vakautta. Alueen maiden väliset jännitteet juontavat juurensa vuosikymmenten taakse, ja taustalla vaikuttavat niin politiikka, uskonto kuin raha. Persianlahden ja Punaisenmeren alue on kauppapoliittisesti tärkeä solmukohta, jonka ongelmissa myös länsimailla on keskeisesti näppinsä pelissä.</p><p>Israelin iskut Gazaan ovat nostaneet pintaan vanhoja kiistoja ja tarjonneet oivan maaperän muun muassa aseellisten ryhmittymien ja autoritääristen hallintojen jalansijan kasvulle alueella. Nyt räjähdysherkkä tilanne uhkaa kansainvälistä järjestystä ja voisi laajentuessaan aiheuttaa jopa suursodan Lähi-idässä.</p><p>UPI Live -lähetyksessä aihetta käsittelevät Ulkopoliittisen instituutin vieraileva johtava asiantuntija Olli Ruohomäki, vanhempi tutkija Toni Alaranta ja tutkija Mohammed Hadi. Keskustelun moderoi UPIn asiantuntija Anni Lindgren.</p><p><a href="https://www.youtube.com/@FIIA_fi"></a></p><p><br></p>]]>
      </content:encoded>
      <pubDate>Thu, 02 May 2024 15:42:58 +0300</pubDate>
      <author>Ulkopoliittinen instituutti</author>
      <enclosure url="https://media.transistor.fm/fa4f0513/52327fc1.mp3" length="55259904" type="audio/mpeg"/>
      <itunes:author>Ulkopoliittinen instituutti</itunes:author>
      <itunes:duration>3450</itunes:duration>
      <itunes:summary>
        <![CDATA[<p>Sota Gazassa horjuttaa koko Lähi-idän vakautta. Alueen maiden väliset jännitteet juontavat juurensa vuosikymmenten taakse, ja taustalla vaikuttavat niin politiikka, uskonto kuin raha. Persianlahden ja Punaisenmeren alue on kauppapoliittisesti tärkeä solmukohta, jonka ongelmissa myös länsimailla on keskeisesti näppinsä pelissä.</p><p>Israelin iskut Gazaan ovat nostaneet pintaan vanhoja kiistoja ja tarjonneet oivan maaperän muun muassa aseellisten ryhmittymien ja autoritääristen hallintojen jalansijan kasvulle alueella. Nyt räjähdysherkkä tilanne uhkaa kansainvälistä järjestystä ja voisi laajentuessaan aiheuttaa jopa suursodan Lähi-idässä.</p><p>UPI Live -lähetyksessä aihetta käsittelevät Ulkopoliittisen instituutin vieraileva johtava asiantuntija Olli Ruohomäki, vanhempi tutkija Toni Alaranta ja tutkija Mohammed Hadi. Keskustelun moderoi UPIn asiantuntija Anni Lindgren.</p><p><a href="https://www.youtube.com/@FIIA_fi"></a></p><p><br></p>]]>
      </itunes:summary>
      <itunes:keywords></itunes:keywords>
      <itunes:explicit>No</itunes:explicit>
    </item>
    <item>
      <title>UPI Live: Suomen vuosi Natossa</title>
      <itunes:episode>10</itunes:episode>
      <podcast:episode>10</podcast:episode>
      <itunes:title>UPI Live: Suomen vuosi Natossa</itunes:title>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <guid isPermaLink="false">6cd4159e-5df4-4cd1-b1dd-5f3e795ff9a9</guid>
      <link>https://share.transistor.fm/s/b6767bc8</link>
      <description>
        <![CDATA[<p>Suomesta tuli puolustusliitto Naton jäsen 4. huhtikuuta 2023. Sotilasliittojen ulkopuolella pysytellyt maa teki Venäjän hyökkäyssodan katalysoimana uuden linjanvedon, ja hakuprosessin vaiheita seurattiin herkeämättä. Nato-yhteistyötä on Suomessa tehty vuosikymmeniä, mutta virallisen jäsenyyden myötä maa on siirtynyt viidennen artiklan turvatakuiden piiriin. Miten ensimmäinen vuosi Nato-jäsenenä on edennyt, ja millaisia askelmerkkejä jäsenyydelle on odotettavissa tulevaisuudessa? Entä mitä muutoksia Ruotsin jäsenyyden ratifiointi tuo mukanaan?</p><p>UPI Live -lähetyksessä keskustelaan Suomen vuodesta Natossa. Suorassa lähetyksessä aihetta käsittelevät Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola, vanhempi tutkija Iro Särkkä ja vieraileva tutkija Antti Pihlajamaa sekä puolustusministeriön erityisasiantuntija Outi Mäkinen. Keskustelun moderoi UPIn asiantuntija Anni Lindgren.</p>]]>
      </description>
      <content:encoded>
        <![CDATA[<p>Suomesta tuli puolustusliitto Naton jäsen 4. huhtikuuta 2023. Sotilasliittojen ulkopuolella pysytellyt maa teki Venäjän hyökkäyssodan katalysoimana uuden linjanvedon, ja hakuprosessin vaiheita seurattiin herkeämättä. Nato-yhteistyötä on Suomessa tehty vuosikymmeniä, mutta virallisen jäsenyyden myötä maa on siirtynyt viidennen artiklan turvatakuiden piiriin. Miten ensimmäinen vuosi Nato-jäsenenä on edennyt, ja millaisia askelmerkkejä jäsenyydelle on odotettavissa tulevaisuudessa? Entä mitä muutoksia Ruotsin jäsenyyden ratifiointi tuo mukanaan?</p><p>UPI Live -lähetyksessä keskustelaan Suomen vuodesta Natossa. Suorassa lähetyksessä aihetta käsittelevät Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola, vanhempi tutkija Iro Särkkä ja vieraileva tutkija Antti Pihlajamaa sekä puolustusministeriön erityisasiantuntija Outi Mäkinen. Keskustelun moderoi UPIn asiantuntija Anni Lindgren.</p>]]>
      </content:encoded>
      <pubDate>Thu, 04 Apr 2024 14:29:16 +0300</pubDate>
      <author>Ulkopoliittinen instituutti</author>
      <enclosure url="https://media.transistor.fm/b6767bc8/ca675de5.mp3" length="58916352" type="audio/mpeg"/>
      <itunes:author>Ulkopoliittinen instituutti</itunes:author>
      <itunes:duration>3679</itunes:duration>
      <itunes:summary>
        <![CDATA[<p>Suomesta tuli puolustusliitto Naton jäsen 4. huhtikuuta 2023. Sotilasliittojen ulkopuolella pysytellyt maa teki Venäjän hyökkäyssodan katalysoimana uuden linjanvedon, ja hakuprosessin vaiheita seurattiin herkeämättä. Nato-yhteistyötä on Suomessa tehty vuosikymmeniä, mutta virallisen jäsenyyden myötä maa on siirtynyt viidennen artiklan turvatakuiden piiriin. Miten ensimmäinen vuosi Nato-jäsenenä on edennyt, ja millaisia askelmerkkejä jäsenyydelle on odotettavissa tulevaisuudessa? Entä mitä muutoksia Ruotsin jäsenyyden ratifiointi tuo mukanaan?</p><p>UPI Live -lähetyksessä keskustelaan Suomen vuodesta Natossa. Suorassa lähetyksessä aihetta käsittelevät Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola, vanhempi tutkija Iro Särkkä ja vieraileva tutkija Antti Pihlajamaa sekä puolustusministeriön erityisasiantuntija Outi Mäkinen. Keskustelun moderoi UPIn asiantuntija Anni Lindgren.</p>]]>
      </itunes:summary>
      <itunes:keywords></itunes:keywords>
      <itunes:explicit>No</itunes:explicit>
    </item>
    <item>
      <title>UPI Live: Suomen uusi ydinasepolitiikka – Mistä toimiva ydinasepelote on tehty?</title>
      <itunes:episode>9</itunes:episode>
      <podcast:episode>9</podcast:episode>
      <itunes:title>UPI Live: Suomen uusi ydinasepolitiikka – Mistä toimiva ydinasepelote on tehty?</itunes:title>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <guid isPermaLink="false">81b95691-e8e5-4383-bc9d-9177d0497bb2</guid>
      <link>https://share.transistor.fm/s/2cc4b307</link>
      <description>
        <![CDATA[<p>Ydinaseet ja niiden mukanaan tuoma pelotepolitiikka ovat nousseet turvallisuuspoliittisen keskustelun avainkysymyksiksi niin Suomessa kuin maailmalla. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on palauttanut pelot ydintuhosta maailmannäyttämölle ja kirittänyt myös Suomen osaksi ydinaseliittoumaa.<br> <br>Maaliskuun UPI Live -lähetyksessä keskusteltiinn ydinasepolitiikasta ja Suomen roolista Naton ydinpelotteen rakentamisessa. Suorassa lähetyksessä aihetta käsittelivät Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija Matti Pesu, tutkija Jyri Lavikainen ja Tampereen yliopiston yliopisto-opettaja Tapio Juntunen. Keskustelun moderoi UPIn asiantuntija Anni Lindgren.</p>]]>
      </description>
      <content:encoded>
        <![CDATA[<p>Ydinaseet ja niiden mukanaan tuoma pelotepolitiikka ovat nousseet turvallisuuspoliittisen keskustelun avainkysymyksiksi niin Suomessa kuin maailmalla. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on palauttanut pelot ydintuhosta maailmannäyttämölle ja kirittänyt myös Suomen osaksi ydinaseliittoumaa.<br> <br>Maaliskuun UPI Live -lähetyksessä keskusteltiinn ydinasepolitiikasta ja Suomen roolista Naton ydinpelotteen rakentamisessa. Suorassa lähetyksessä aihetta käsittelivät Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija Matti Pesu, tutkija Jyri Lavikainen ja Tampereen yliopiston yliopisto-opettaja Tapio Juntunen. Keskustelun moderoi UPIn asiantuntija Anni Lindgren.</p>]]>
      </content:encoded>
      <pubDate>Thu, 07 Mar 2024 14:26:14 +0200</pubDate>
      <author>Ulkopoliittinen instituutti</author>
      <enclosure url="https://media.transistor.fm/2cc4b307/199f364d.mp3" length="59953536" type="audio/mpeg"/>
      <itunes:author>Ulkopoliittinen instituutti</itunes:author>
      <itunes:duration>3743</itunes:duration>
      <itunes:summary>
        <![CDATA[<p>Ydinaseet ja niiden mukanaan tuoma pelotepolitiikka ovat nousseet turvallisuuspoliittisen keskustelun avainkysymyksiksi niin Suomessa kuin maailmalla. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on palauttanut pelot ydintuhosta maailmannäyttämölle ja kirittänyt myös Suomen osaksi ydinaseliittoumaa.<br> <br>Maaliskuun UPI Live -lähetyksessä keskusteltiinn ydinasepolitiikasta ja Suomen roolista Naton ydinpelotteen rakentamisessa. Suorassa lähetyksessä aihetta käsittelivät Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija Matti Pesu, tutkija Jyri Lavikainen ja Tampereen yliopiston yliopisto-opettaja Tapio Juntunen. Keskustelun moderoi UPIn asiantuntija Anni Lindgren.</p>]]>
      </itunes:summary>
      <itunes:keywords></itunes:keywords>
      <itunes:explicit>No</itunes:explicit>
    </item>
    <item>
      <title>UPI Live: Voiko Venäjä voittaa sodan?</title>
      <itunes:episode>8</itunes:episode>
      <podcast:episode>8</podcast:episode>
      <itunes:title>UPI Live: Voiko Venäjä voittaa sodan?</itunes:title>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <guid isPermaLink="false">acf19f6c-47ab-4003-bc66-4d006a6c977b</guid>
      <link>https://share.transistor.fm/s/3c6eed04</link>
      <description>
        <![CDATA[<p>Venäjän täysimittainen hyökkäys Ukrainaan on vavisuttanut Euroopan turvallisuusarkkitehtuuria jo kaksi vuotta. Kun sota leimahti helmikuussa 2022, johtajat länsimaissa lupasivat tukea Ukrainan taistelua niin kauan kuin tarvetta on. Nyt varaukseton tuki on kuitenkin uhattuna.</p><p>Etenkin eurooppalaisten valtioiden hupenevat asevarastot ja kiristyvät kukkaronnyörit, kansalliset poliittiset muutokset ja Yhdysvaltain presidentinvaalien luoma epävarmuus ovat johtaneet soraääniin lännen aiemmin yksimielisessä kuorossa. Ongelmia aiheuttavat ensi kertaa sitten sodan alkamisen myös Ukrainan sisäiset suhteet, kun asevoimien komentaja Valerii Zalužnyi on julkisesti haastanut Volodymyr Zelenskyin näkemyksiä sodan tilanteesta.</p><p>Samaan aikaan Venäjä on vahvistanut armeijaansa ja vaikuttaa jatkavan sotatoimiaan menetyksistä välittämättä. Voittaako Venäjä sodan – ja mitä se tarkoittaisi niin Suomelle, Euroopalle kuin koko maailmalle?</p><p>Helmikuun UPI Live -lähetyksessä keskusteltiin Ukrainan sodasta torstaina 15. helmikuuta. Aihetta käsittelevät Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija <strong>Jussi Lassila</strong>, johtava tutkija <strong>Charly Salonius-Pasternak</strong> ja tutkija <strong>Minna Ålander</strong>. Keskustelun moderoi instituutin asiantuntija <strong>Anni Lindgren</strong>.</p>]]>
      </description>
      <content:encoded>
        <![CDATA[<p>Venäjän täysimittainen hyökkäys Ukrainaan on vavisuttanut Euroopan turvallisuusarkkitehtuuria jo kaksi vuotta. Kun sota leimahti helmikuussa 2022, johtajat länsimaissa lupasivat tukea Ukrainan taistelua niin kauan kuin tarvetta on. Nyt varaukseton tuki on kuitenkin uhattuna.</p><p>Etenkin eurooppalaisten valtioiden hupenevat asevarastot ja kiristyvät kukkaronnyörit, kansalliset poliittiset muutokset ja Yhdysvaltain presidentinvaalien luoma epävarmuus ovat johtaneet soraääniin lännen aiemmin yksimielisessä kuorossa. Ongelmia aiheuttavat ensi kertaa sitten sodan alkamisen myös Ukrainan sisäiset suhteet, kun asevoimien komentaja Valerii Zalužnyi on julkisesti haastanut Volodymyr Zelenskyin näkemyksiä sodan tilanteesta.</p><p>Samaan aikaan Venäjä on vahvistanut armeijaansa ja vaikuttaa jatkavan sotatoimiaan menetyksistä välittämättä. Voittaako Venäjä sodan – ja mitä se tarkoittaisi niin Suomelle, Euroopalle kuin koko maailmalle?</p><p>Helmikuun UPI Live -lähetyksessä keskusteltiin Ukrainan sodasta torstaina 15. helmikuuta. Aihetta käsittelevät Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija <strong>Jussi Lassila</strong>, johtava tutkija <strong>Charly Salonius-Pasternak</strong> ja tutkija <strong>Minna Ålander</strong>. Keskustelun moderoi instituutin asiantuntija <strong>Anni Lindgren</strong>.</p>]]>
      </content:encoded>
      <pubDate>Thu, 15 Feb 2024 14:55:14 +0200</pubDate>
      <author>Ulkopoliittinen instituutti</author>
      <enclosure url="https://media.transistor.fm/3c6eed04/cdf90e6b.mp3" length="59336064" type="audio/mpeg"/>
      <itunes:author>Ulkopoliittinen instituutti</itunes:author>
      <itunes:duration>3705</itunes:duration>
      <itunes:summary>
        <![CDATA[<p>Venäjän täysimittainen hyökkäys Ukrainaan on vavisuttanut Euroopan turvallisuusarkkitehtuuria jo kaksi vuotta. Kun sota leimahti helmikuussa 2022, johtajat länsimaissa lupasivat tukea Ukrainan taistelua niin kauan kuin tarvetta on. Nyt varaukseton tuki on kuitenkin uhattuna.</p><p>Etenkin eurooppalaisten valtioiden hupenevat asevarastot ja kiristyvät kukkaronnyörit, kansalliset poliittiset muutokset ja Yhdysvaltain presidentinvaalien luoma epävarmuus ovat johtaneet soraääniin lännen aiemmin yksimielisessä kuorossa. Ongelmia aiheuttavat ensi kertaa sitten sodan alkamisen myös Ukrainan sisäiset suhteet, kun asevoimien komentaja Valerii Zalužnyi on julkisesti haastanut Volodymyr Zelenskyin näkemyksiä sodan tilanteesta.</p><p>Samaan aikaan Venäjä on vahvistanut armeijaansa ja vaikuttaa jatkavan sotatoimiaan menetyksistä välittämättä. Voittaako Venäjä sodan – ja mitä se tarkoittaisi niin Suomelle, Euroopalle kuin koko maailmalle?</p><p>Helmikuun UPI Live -lähetyksessä keskusteltiin Ukrainan sodasta torstaina 15. helmikuuta. Aihetta käsittelevät Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija <strong>Jussi Lassila</strong>, johtava tutkija <strong>Charly Salonius-Pasternak</strong> ja tutkija <strong>Minna Ålander</strong>. Keskustelun moderoi instituutin asiantuntija <strong>Anni Lindgren</strong>.</p>]]>
      </itunes:summary>
      <itunes:keywords></itunes:keywords>
      <itunes:explicit>No</itunes:explicit>
    </item>
    <item>
      <title>UPI Live: Kaikkien aikojen vaalivuosi konfliktien varjossa – Miltä näyttää ulkopolitiikan vuosi 2024</title>
      <itunes:episode>7</itunes:episode>
      <podcast:episode>7</podcast:episode>
      <itunes:title>UPI Live: Kaikkien aikojen vaalivuosi konfliktien varjossa – Miltä näyttää ulkopolitiikan vuosi 2024</itunes:title>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <guid isPermaLink="false">70d86c01-64a7-45dc-8562-fc5312b42944</guid>
      <link>https://share.transistor.fm/s/dccd910d</link>
      <description>
        <![CDATA[<p>Vuosi 2024 käynnistyy maailmanpoliittisesti haastavassa tilanteessa. Konfliktien määrä on historiallisen korkealla tasolla ja inflaatio nakertaa sekä valtiollista päätöksentekoa että yksilöiden toimeentuloa. Epävarmuus ja riskit kasvavat, mikä vaikuttaa niin kansainväliseen yhteistyöhön, kauppaan kuin diplomatiaan.</p><p>Vuonna 2024 myös yli puolet maailman väestöstä suuntaa äänestysuurnille. Jopa 64 valtiossa järjestetään tänä vuonna vaalit, ja joukkoon mahtuvat niin Yhdysvaltain presidentinvaalit, eurovaalit kuin tukku vaaleja globaalin etelän suurmaissa kuten Intiassa, Pakistanissa ja Indonesiassa. Mitä voimme odottaa kaikkien aikojen vaalivuodelta maailmassa, jossa demokratiakehitys on jo pidempään ollut negatiivista?</p><p>Vuoden ensimmäisessä suorassa UPI Live -lähetyksessä keskustellaan kuluvan vuoden odotetuista ulkopoliittisista käänteistä. Miten konfliktien sekä taloussuhdanteiden muutokset vaikuttavat maailman vaaleihin ja mitä muuta liikehdintää voimme tulevana vuonna odottaa?</p><p>Suorassa lähetyksessä aihetta käsittelevät Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Katja Creutz, ohjelmajohtaja Juha Jokela ja virkaa tekevä johtaja Mikael Mattlin. Keskustelun moderoi instituutin asiantuntija Anni Lindgren.</p>]]>
      </description>
      <content:encoded>
        <![CDATA[<p>Vuosi 2024 käynnistyy maailmanpoliittisesti haastavassa tilanteessa. Konfliktien määrä on historiallisen korkealla tasolla ja inflaatio nakertaa sekä valtiollista päätöksentekoa että yksilöiden toimeentuloa. Epävarmuus ja riskit kasvavat, mikä vaikuttaa niin kansainväliseen yhteistyöhön, kauppaan kuin diplomatiaan.</p><p>Vuonna 2024 myös yli puolet maailman väestöstä suuntaa äänestysuurnille. Jopa 64 valtiossa järjestetään tänä vuonna vaalit, ja joukkoon mahtuvat niin Yhdysvaltain presidentinvaalit, eurovaalit kuin tukku vaaleja globaalin etelän suurmaissa kuten Intiassa, Pakistanissa ja Indonesiassa. Mitä voimme odottaa kaikkien aikojen vaalivuodelta maailmassa, jossa demokratiakehitys on jo pidempään ollut negatiivista?</p><p>Vuoden ensimmäisessä suorassa UPI Live -lähetyksessä keskustellaan kuluvan vuoden odotetuista ulkopoliittisista käänteistä. Miten konfliktien sekä taloussuhdanteiden muutokset vaikuttavat maailman vaaleihin ja mitä muuta liikehdintää voimme tulevana vuonna odottaa?</p><p>Suorassa lähetyksessä aihetta käsittelevät Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Katja Creutz, ohjelmajohtaja Juha Jokela ja virkaa tekevä johtaja Mikael Mattlin. Keskustelun moderoi instituutin asiantuntija Anni Lindgren.</p>]]>
      </content:encoded>
      <pubDate>Thu, 18 Jan 2024 11:33:49 +0200</pubDate>
      <author>Ulkopoliittinen instituutti</author>
      <enclosure url="https://media.transistor.fm/dccd910d/5e0b1d46.mp3" length="60425088" type="audio/mpeg"/>
      <itunes:author>Ulkopoliittinen instituutti</itunes:author>
      <itunes:duration>3773</itunes:duration>
      <itunes:summary>
        <![CDATA[<p>Vuosi 2024 käynnistyy maailmanpoliittisesti haastavassa tilanteessa. Konfliktien määrä on historiallisen korkealla tasolla ja inflaatio nakertaa sekä valtiollista päätöksentekoa että yksilöiden toimeentuloa. Epävarmuus ja riskit kasvavat, mikä vaikuttaa niin kansainväliseen yhteistyöhön, kauppaan kuin diplomatiaan.</p><p>Vuonna 2024 myös yli puolet maailman väestöstä suuntaa äänestysuurnille. Jopa 64 valtiossa järjestetään tänä vuonna vaalit, ja joukkoon mahtuvat niin Yhdysvaltain presidentinvaalit, eurovaalit kuin tukku vaaleja globaalin etelän suurmaissa kuten Intiassa, Pakistanissa ja Indonesiassa. Mitä voimme odottaa kaikkien aikojen vaalivuodelta maailmassa, jossa demokratiakehitys on jo pidempään ollut negatiivista?</p><p>Vuoden ensimmäisessä suorassa UPI Live -lähetyksessä keskustellaan kuluvan vuoden odotetuista ulkopoliittisista käänteistä. Miten konfliktien sekä taloussuhdanteiden muutokset vaikuttavat maailman vaaleihin ja mitä muuta liikehdintää voimme tulevana vuonna odottaa?</p><p>Suorassa lähetyksessä aihetta käsittelevät Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Katja Creutz, ohjelmajohtaja Juha Jokela ja virkaa tekevä johtaja Mikael Mattlin. Keskustelun moderoi instituutin asiantuntija Anni Lindgren.</p>]]>
      </itunes:summary>
      <itunes:keywords></itunes:keywords>
      <itunes:explicit>No</itunes:explicit>
    </item>
    <item>
      <title>UPI Live: Suomen resilienssi ja huoltovarmuus hybridiuhkien aikakaudella</title>
      <itunes:episode>6</itunes:episode>
      <podcast:episode>6</podcast:episode>
      <itunes:title>UPI Live: Suomen resilienssi ja huoltovarmuus hybridiuhkien aikakaudella</itunes:title>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <guid isPermaLink="false">28580392-7af8-4639-b763-bc37f224b2ba</guid>
      <link>https://share.transistor.fm/s/3dbe253a</link>
      <description>
        <![CDATA[<p>Striimattiin livenä 1.11.2023</p><p><br></p><p>Sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden suhde on nykyisessä toimintaympäristössä korostuneen yhteenkietoutunut. Yhteiskunnan kriittisiä toimintoja ylläpitävät kansainväliset yhteydet ovat mahdollistaneet myös vihamielisen hybridivaikuttamisen suoraan kansalaisyhteiskunnan ytimeen. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on entisestään nostanut huolen yhteiskunnan kriittisten toimintojen haavoittuvuudesta. Samalla kansallisen turvallisuuden keskeiseen rooliin on noussut kansainvälisten yhteyksien ja niihin liittyvien riippuvuuksien ja uhkien hallinta.</p><p>Keskustelussa käsitellään Suomen mahdollisuuksia parantaa yhteiskunnan resilienssiä ulkoisia uhkia vastaan. Mitkä ovat todennäköisimmät Suomeen kohdistuvat hybridiuhat? Mikä on resilienssin ja hybridiuhkien suhde? Mitkä ovat Suomen huoltovarmuuspolitiikan tämän hetken painopisteet ja miten toimintaa tulisi entisestää kehittää? Miten yhteiskunnan kriittisiä toimintoja tulisi nykyisessä toimintaympäristössä suojata?</p><p>Puhujat:<br>Axel Hagelstam, suunnittelu- ja analyysiosaston johtaja, Huoltovarmuuskeskus<br>Valtteri Vuorisalo, kansallisen turvallisuuden työelämäprofessori, Tampereen yliopisto<br>Harri Mikkola, ohjelmajohtaja, UPI</p><p>Puheenjohtaja:<br>Anni Lindgren, asiantuntija, UPI</p>]]>
      </description>
      <content:encoded>
        <![CDATA[<p>Striimattiin livenä 1.11.2023</p><p><br></p><p>Sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden suhde on nykyisessä toimintaympäristössä korostuneen yhteenkietoutunut. Yhteiskunnan kriittisiä toimintoja ylläpitävät kansainväliset yhteydet ovat mahdollistaneet myös vihamielisen hybridivaikuttamisen suoraan kansalaisyhteiskunnan ytimeen. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on entisestään nostanut huolen yhteiskunnan kriittisten toimintojen haavoittuvuudesta. Samalla kansallisen turvallisuuden keskeiseen rooliin on noussut kansainvälisten yhteyksien ja niihin liittyvien riippuvuuksien ja uhkien hallinta.</p><p>Keskustelussa käsitellään Suomen mahdollisuuksia parantaa yhteiskunnan resilienssiä ulkoisia uhkia vastaan. Mitkä ovat todennäköisimmät Suomeen kohdistuvat hybridiuhat? Mikä on resilienssin ja hybridiuhkien suhde? Mitkä ovat Suomen huoltovarmuuspolitiikan tämän hetken painopisteet ja miten toimintaa tulisi entisestää kehittää? Miten yhteiskunnan kriittisiä toimintoja tulisi nykyisessä toimintaympäristössä suojata?</p><p>Puhujat:<br>Axel Hagelstam, suunnittelu- ja analyysiosaston johtaja, Huoltovarmuuskeskus<br>Valtteri Vuorisalo, kansallisen turvallisuuden työelämäprofessori, Tampereen yliopisto<br>Harri Mikkola, ohjelmajohtaja, UPI</p><p>Puheenjohtaja:<br>Anni Lindgren, asiantuntija, UPI</p>]]>
      </content:encoded>
      <pubDate>Tue, 09 Jan 2024 21:43:00 +0200</pubDate>
      <author>Ulkopoliittinen instituutti</author>
      <enclosure url="https://media.transistor.fm/3dbe253a/fc9c1272.mp3" length="58361472" type="audio/mpeg"/>
      <itunes:author>Ulkopoliittinen instituutti</itunes:author>
      <itunes:duration>3644</itunes:duration>
      <itunes:summary>
        <![CDATA[<p>Striimattiin livenä 1.11.2023</p><p><br></p><p>Sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden suhde on nykyisessä toimintaympäristössä korostuneen yhteenkietoutunut. Yhteiskunnan kriittisiä toimintoja ylläpitävät kansainväliset yhteydet ovat mahdollistaneet myös vihamielisen hybridivaikuttamisen suoraan kansalaisyhteiskunnan ytimeen. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on entisestään nostanut huolen yhteiskunnan kriittisten toimintojen haavoittuvuudesta. Samalla kansallisen turvallisuuden keskeiseen rooliin on noussut kansainvälisten yhteyksien ja niihin liittyvien riippuvuuksien ja uhkien hallinta.</p><p>Keskustelussa käsitellään Suomen mahdollisuuksia parantaa yhteiskunnan resilienssiä ulkoisia uhkia vastaan. Mitkä ovat todennäköisimmät Suomeen kohdistuvat hybridiuhat? Mikä on resilienssin ja hybridiuhkien suhde? Mitkä ovat Suomen huoltovarmuuspolitiikan tämän hetken painopisteet ja miten toimintaa tulisi entisestää kehittää? Miten yhteiskunnan kriittisiä toimintoja tulisi nykyisessä toimintaympäristössä suojata?</p><p>Puhujat:<br>Axel Hagelstam, suunnittelu- ja analyysiosaston johtaja, Huoltovarmuuskeskus<br>Valtteri Vuorisalo, kansallisen turvallisuuden työelämäprofessori, Tampereen yliopisto<br>Harri Mikkola, ohjelmajohtaja, UPI</p><p>Puheenjohtaja:<br>Anni Lindgren, asiantuntija, UPI</p>]]>
      </itunes:summary>
      <itunes:keywords></itunes:keywords>
      <itunes:explicit>No</itunes:explicit>
    </item>
    <item>
      <title>UPI Live: Mutkistuva moninapainen maailma</title>
      <itunes:episode>5</itunes:episode>
      <podcast:episode>5</podcast:episode>
      <itunes:title>UPI Live: Mutkistuva moninapainen maailma</itunes:title>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <guid isPermaLink="false">1e51182a-5e0e-4875-bc6c-b6efe02c7e42</guid>
      <link>https://share.transistor.fm/s/4b3e3335</link>
      <description>
        <![CDATA[<p>Striimattu livenä 7.12.2023</p><p>Konfliktien ja kiihtyvän suurvaltakamppailun siivittämänä maailma on parhaillaan matkalla taaksepäin globalisaatiokehityksen kultavuosista. Vuosikymmeniä rakennetut yhteiset pelisäännöt on tällä hetkellä kyseenalaistettu niin kansainvälisen oikeuden kuin monenkeskisten sopimusten osalta. Kansainvälinen yhteistyö on siiloutunut niin turvallisuuden, teknologian kuin kaupan alalla.</p><p>Ulkopoliittisen instituutin suorassa UPI Live -lähetyksessä keskustellaan mutkistuvasta maailmanpolitiikasta moninapaisen globaalin järjestyksen keskellä. Voivatko muutokset keikuttaa tai jopa kaataa kansainvälisen yhteistyön instituutioita – tai tuoda näyttämölle uusia suurvaltoja?</p><p>Puhujat: <br>Sinikukka Saari, johtava tutkija, UPI  <br>Olli Ruohomäki vieraileva johtava asiantuntija, UPI <br>Elina Sinkkonen, vanhempi tutkija, UPI </p><p>Moderaattori: Anni Lindgren, UPI</p>]]>
      </description>
      <content:encoded>
        <![CDATA[<p>Striimattu livenä 7.12.2023</p><p>Konfliktien ja kiihtyvän suurvaltakamppailun siivittämänä maailma on parhaillaan matkalla taaksepäin globalisaatiokehityksen kultavuosista. Vuosikymmeniä rakennetut yhteiset pelisäännöt on tällä hetkellä kyseenalaistettu niin kansainvälisen oikeuden kuin monenkeskisten sopimusten osalta. Kansainvälinen yhteistyö on siiloutunut niin turvallisuuden, teknologian kuin kaupan alalla.</p><p>Ulkopoliittisen instituutin suorassa UPI Live -lähetyksessä keskustellaan mutkistuvasta maailmanpolitiikasta moninapaisen globaalin järjestyksen keskellä. Voivatko muutokset keikuttaa tai jopa kaataa kansainvälisen yhteistyön instituutioita – tai tuoda näyttämölle uusia suurvaltoja?</p><p>Puhujat: <br>Sinikukka Saari, johtava tutkija, UPI  <br>Olli Ruohomäki vieraileva johtava asiantuntija, UPI <br>Elina Sinkkonen, vanhempi tutkija, UPI </p><p>Moderaattori: Anni Lindgren, UPI</p>]]>
      </content:encoded>
      <pubDate>Tue, 09 Jan 2024 21:39:00 +0200</pubDate>
      <author>Ulkopoliittinen instituutti</author>
      <enclosure url="https://media.transistor.fm/4b3e3335/1831f7e9.mp3" length="57004800" type="audio/mpeg"/>
      <itunes:author>Ulkopoliittinen instituutti</itunes:author>
      <itunes:duration>3559</itunes:duration>
      <itunes:summary>
        <![CDATA[<p>Striimattu livenä 7.12.2023</p><p>Konfliktien ja kiihtyvän suurvaltakamppailun siivittämänä maailma on parhaillaan matkalla taaksepäin globalisaatiokehityksen kultavuosista. Vuosikymmeniä rakennetut yhteiset pelisäännöt on tällä hetkellä kyseenalaistettu niin kansainvälisen oikeuden kuin monenkeskisten sopimusten osalta. Kansainvälinen yhteistyö on siiloutunut niin turvallisuuden, teknologian kuin kaupan alalla.</p><p>Ulkopoliittisen instituutin suorassa UPI Live -lähetyksessä keskustellaan mutkistuvasta maailmanpolitiikasta moninapaisen globaalin järjestyksen keskellä. Voivatko muutokset keikuttaa tai jopa kaataa kansainvälisen yhteistyön instituutioita – tai tuoda näyttämölle uusia suurvaltoja?</p><p>Puhujat: <br>Sinikukka Saari, johtava tutkija, UPI  <br>Olli Ruohomäki vieraileva johtava asiantuntija, UPI <br>Elina Sinkkonen, vanhempi tutkija, UPI </p><p>Moderaattori: Anni Lindgren, UPI</p>]]>
      </itunes:summary>
      <itunes:keywords></itunes:keywords>
      <itunes:explicit>No</itunes:explicit>
    </item>
    <item>
      <title>UPI Live: Israel ja Palestiina kriisissä – Mihin Hamasin terrori-iskut johtavat?</title>
      <itunes:episode>4</itunes:episode>
      <podcast:episode>4</podcast:episode>
      <itunes:title>UPI Live: Israel ja Palestiina kriisissä – Mihin Hamasin terrori-iskut johtavat?</itunes:title>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <guid isPermaLink="false">efc3e80c-54b7-486d-9147-539a21ad2dee</guid>
      <link>https://share.transistor.fm/s/51451ea6</link>
      <description>
        <![CDATA[<p><b>Striimattu 23.10.2023</b></p><p><br>Palestiinalainen Hamas-järjestö iski lokakuussa Israeliin laajamittaisesti ja yllättäen. Ensimmäiset iskut tehtiin alleviivaten Jom Kippur -sodan muistopäivän lähettyvillä, minkä jälkeen islamistisen järjestön harjoittama terrori on vaatinut jo tuhansia loukkaantuneita ja kuolleita siviilejä. Pian ensimmäisten Hamasin iskujen jälkeen Israel käynnisti laajamittaiset vastatoimet, joiden uhriluku on myös noussut jo tuhansiin.</p><p>Hamasin iskut Israeliin ovat maan historian tappavimpia. Humanitaarinen hätä uhkaa nousta ennenkuulumattomaksi myös Gazan palestiinalaisalueella, jossa Israelin hallinto on katkaissut veden ja sähkön sekä estänyt humanitaarisen avun saannin miljoonilta ihmisiltä. </p><p><br>Tilanne koko Lähi-idässä on synkkä, sillä Israelin ja Hamas-joukkojen välinen konflikti vaikuttaa myös lähialueisiin. Tilanne on nostattanut kansainvälisessä yhteisössä suuria reaktioita ja huomattavan vastakkaisia näkemyksiä. </p><p><br>Ulkopoliittisen instituutin suorassa UPI Live -lähetyksessä keskustellaan Israelin ja Hamas-järjestön toiminnasta sekä taustoitetaan Israelin ja Palestiinan välistä tilannetta. Suorassa lähetyksessä aihetta käsittelevät Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Timo R. Stewart ja vieraileva johtava asiantuntija Olli Ruohomäki. Keskustelun moderoi instituutin asiantuntija Anni Lindgren.</p>]]>
      </description>
      <content:encoded>
        <![CDATA[<p><b>Striimattu 23.10.2023</b></p><p><br>Palestiinalainen Hamas-järjestö iski lokakuussa Israeliin laajamittaisesti ja yllättäen. Ensimmäiset iskut tehtiin alleviivaten Jom Kippur -sodan muistopäivän lähettyvillä, minkä jälkeen islamistisen järjestön harjoittama terrori on vaatinut jo tuhansia loukkaantuneita ja kuolleita siviilejä. Pian ensimmäisten Hamasin iskujen jälkeen Israel käynnisti laajamittaiset vastatoimet, joiden uhriluku on myös noussut jo tuhansiin.</p><p>Hamasin iskut Israeliin ovat maan historian tappavimpia. Humanitaarinen hätä uhkaa nousta ennenkuulumattomaksi myös Gazan palestiinalaisalueella, jossa Israelin hallinto on katkaissut veden ja sähkön sekä estänyt humanitaarisen avun saannin miljoonilta ihmisiltä. </p><p><br>Tilanne koko Lähi-idässä on synkkä, sillä Israelin ja Hamas-joukkojen välinen konflikti vaikuttaa myös lähialueisiin. Tilanne on nostattanut kansainvälisessä yhteisössä suuria reaktioita ja huomattavan vastakkaisia näkemyksiä. </p><p><br>Ulkopoliittisen instituutin suorassa UPI Live -lähetyksessä keskustellaan Israelin ja Hamas-järjestön toiminnasta sekä taustoitetaan Israelin ja Palestiinan välistä tilannetta. Suorassa lähetyksessä aihetta käsittelevät Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Timo R. Stewart ja vieraileva johtava asiantuntija Olli Ruohomäki. Keskustelun moderoi instituutin asiantuntija Anni Lindgren.</p>]]>
      </content:encoded>
      <pubDate>Tue, 09 Jan 2024 21:30:00 +0200</pubDate>
      <author>Ulkopoliittinen instituutti</author>
      <enclosure url="https://media.transistor.fm/51451ea6/ff8f6c75.mp3" length="55556352" type="audio/mpeg"/>
      <itunes:author>Ulkopoliittinen instituutti</itunes:author>
      <itunes:duration>3469</itunes:duration>
      <itunes:summary>
        <![CDATA[<p><b>Striimattu 23.10.2023</b></p><p><br>Palestiinalainen Hamas-järjestö iski lokakuussa Israeliin laajamittaisesti ja yllättäen. Ensimmäiset iskut tehtiin alleviivaten Jom Kippur -sodan muistopäivän lähettyvillä, minkä jälkeen islamistisen järjestön harjoittama terrori on vaatinut jo tuhansia loukkaantuneita ja kuolleita siviilejä. Pian ensimmäisten Hamasin iskujen jälkeen Israel käynnisti laajamittaiset vastatoimet, joiden uhriluku on myös noussut jo tuhansiin.</p><p>Hamasin iskut Israeliin ovat maan historian tappavimpia. Humanitaarinen hätä uhkaa nousta ennenkuulumattomaksi myös Gazan palestiinalaisalueella, jossa Israelin hallinto on katkaissut veden ja sähkön sekä estänyt humanitaarisen avun saannin miljoonilta ihmisiltä. </p><p><br>Tilanne koko Lähi-idässä on synkkä, sillä Israelin ja Hamas-joukkojen välinen konflikti vaikuttaa myös lähialueisiin. Tilanne on nostattanut kansainvälisessä yhteisössä suuria reaktioita ja huomattavan vastakkaisia näkemyksiä. </p><p><br>Ulkopoliittisen instituutin suorassa UPI Live -lähetyksessä keskustellaan Israelin ja Hamas-järjestön toiminnasta sekä taustoitetaan Israelin ja Palestiinan välistä tilannetta. Suorassa lähetyksessä aihetta käsittelevät Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Timo R. Stewart ja vieraileva johtava asiantuntija Olli Ruohomäki. Keskustelun moderoi instituutin asiantuntija Anni Lindgren.</p>]]>
      </itunes:summary>
      <itunes:keywords></itunes:keywords>
      <itunes:explicit>No</itunes:explicit>
    </item>
    <item>
      <title>UPI Live: Ydinaseet, Euroopan turvallisuus ja Suomi</title>
      <itunes:episode>3</itunes:episode>
      <podcast:episode>3</podcast:episode>
      <itunes:title>UPI Live: Ydinaseet, Euroopan turvallisuus ja Suomi</itunes:title>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <guid isPermaLink="false">b141959e-05f2-4305-9123-e293dd324d43</guid>
      <link>https://share.transistor.fm/s/5fd59743</link>
      <description>
        <![CDATA[<p>Striimattu 7.12.2022</p><p>Suurvaltakilpailun kiristyminen on palauttanut ydinaseet kansainvälisen turvallisuuden keskiöön. Yhdysvaltain ja Venäjän välille rakentunut ydinasesopimusten verkosto on murentumassa, ja Kiina kasvattaa ydinasearsenaaliaan. Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on yhtäältä osoittanut ydinasepelotteen merkityksen suurvaltakonfliktia patoavana tekijänä. Toisaalta Venäjän aggressio on kasvattanut taktisen ydinaseen käytön todennäköisyyttä. Suomi on kansainvälisen myllerryksen keskellä liittymässä Naton jäseneksi ja osallistuu tulevaisuudessa liittokunnan ydinasepolitiikkaan.</p><p>Ulkopoliittisen instituutin livestriimissä keskustellaan ydinaseiden merkityksestä maailmanpolitiikassa ja Euroopan turvallisuudessa. Mikä merkitys ydinasepelotteella on ollut Venäjän hyökkäyksessä Ukrainaan? Mikä on ydinasevalvonnan tulevaisuus? Miltä näyttää Naton ydinasepolitiikka ja mitä se merkitsee Suomelle?</p><p>Puhujat:<br>Jyri Lavikainen, tutkija, UPI<br>Tiina Raijas, neuvotteleva virkamies, puolustusministeriö<br>Tapio Juntunen, yliopisto-opettaja, Tampereen yliopisto</p><p>Moderaattori:<br>Matti Pesu, johtava tutkija, UPI</p>]]>
      </description>
      <content:encoded>
        <![CDATA[<p>Striimattu 7.12.2022</p><p>Suurvaltakilpailun kiristyminen on palauttanut ydinaseet kansainvälisen turvallisuuden keskiöön. Yhdysvaltain ja Venäjän välille rakentunut ydinasesopimusten verkosto on murentumassa, ja Kiina kasvattaa ydinasearsenaaliaan. Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on yhtäältä osoittanut ydinasepelotteen merkityksen suurvaltakonfliktia patoavana tekijänä. Toisaalta Venäjän aggressio on kasvattanut taktisen ydinaseen käytön todennäköisyyttä. Suomi on kansainvälisen myllerryksen keskellä liittymässä Naton jäseneksi ja osallistuu tulevaisuudessa liittokunnan ydinasepolitiikkaan.</p><p>Ulkopoliittisen instituutin livestriimissä keskustellaan ydinaseiden merkityksestä maailmanpolitiikassa ja Euroopan turvallisuudessa. Mikä merkitys ydinasepelotteella on ollut Venäjän hyökkäyksessä Ukrainaan? Mikä on ydinasevalvonnan tulevaisuus? Miltä näyttää Naton ydinasepolitiikka ja mitä se merkitsee Suomelle?</p><p>Puhujat:<br>Jyri Lavikainen, tutkija, UPI<br>Tiina Raijas, neuvotteleva virkamies, puolustusministeriö<br>Tapio Juntunen, yliopisto-opettaja, Tampereen yliopisto</p><p>Moderaattori:<br>Matti Pesu, johtava tutkija, UPI</p>]]>
      </content:encoded>
      <pubDate>Tue, 09 Jan 2024 20:24:00 +0200</pubDate>
      <author>Ulkopoliittinen instituutti</author>
      <enclosure url="https://media.transistor.fm/5fd59743/0280fb3e.mp3" length="59906304" type="audio/mpeg"/>
      <itunes:author>Ulkopoliittinen instituutti</itunes:author>
      <itunes:duration>3741</itunes:duration>
      <itunes:summary>
        <![CDATA[<p>Striimattu 7.12.2022</p><p>Suurvaltakilpailun kiristyminen on palauttanut ydinaseet kansainvälisen turvallisuuden keskiöön. Yhdysvaltain ja Venäjän välille rakentunut ydinasesopimusten verkosto on murentumassa, ja Kiina kasvattaa ydinasearsenaaliaan. Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on yhtäältä osoittanut ydinasepelotteen merkityksen suurvaltakonfliktia patoavana tekijänä. Toisaalta Venäjän aggressio on kasvattanut taktisen ydinaseen käytön todennäköisyyttä. Suomi on kansainvälisen myllerryksen keskellä liittymässä Naton jäseneksi ja osallistuu tulevaisuudessa liittokunnan ydinasepolitiikkaan.</p><p>Ulkopoliittisen instituutin livestriimissä keskustellaan ydinaseiden merkityksestä maailmanpolitiikassa ja Euroopan turvallisuudessa. Mikä merkitys ydinasepelotteella on ollut Venäjän hyökkäyksessä Ukrainaan? Mikä on ydinasevalvonnan tulevaisuus? Miltä näyttää Naton ydinasepolitiikka ja mitä se merkitsee Suomelle?</p><p>Puhujat:<br>Jyri Lavikainen, tutkija, UPI<br>Tiina Raijas, neuvotteleva virkamies, puolustusministeriö<br>Tapio Juntunen, yliopisto-opettaja, Tampereen yliopisto</p><p>Moderaattori:<br>Matti Pesu, johtava tutkija, UPI</p>]]>
      </itunes:summary>
      <itunes:keywords></itunes:keywords>
      <itunes:explicit>No</itunes:explicit>
    </item>
    <item>
      <title>UPI Live: Suomi Natossa — mikä muuttuu?</title>
      <itunes:episode>2</itunes:episode>
      <podcast:episode>2</podcast:episode>
      <itunes:title>UPI Live: Suomi Natossa — mikä muuttuu?</itunes:title>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <guid isPermaLink="false">ebdc327b-3d1b-4650-bfb7-240a625bf45e</guid>
      <link>https://share.transistor.fm/s/3441e060</link>
      <description>
        <![CDATA[<p>Striimattiin livenä 31.3.2023</p><p><br></p><p>UPI Live: Suomi Natossa - mikä muuttuu?</p><p>Puhujat:<br>Mika Aaltola, Johtaja, UPI<br>Tuomas Iso-Markku, vanhempi tutkija, UPI<br>Minna Ålander, tutkija, UPI<br>Iro Särkkä, tutkijatohtori, UPI<br>Charly Salonius-Pasternak, johtava tutkija, UPI</p><p>Lue julkaisu täällä: <a href="https://www.youtube.com/redirect?event=video_description&amp;redir_token=QUFFLUhqbW5CN3NkZkNDUm8zYl8tS3dzbjRnY2dtcFZ3QXxBQ3Jtc0tuQno0R0Z6YzhCYnY1OHVndF83bWs2cHVqVU84T2dYLXJxNnB3QmFoLVBudUp5T2drV1F4VFdLbWdMWjhmSnRMTnp2ZW1HY3luYWNuVWlZVFBZVW1mY0MyUGRQcnN5cHBGMmI0ZDhvSm10U2lNYXJkWQ&amp;q=https%3A%2F%2Fwww.fiia.fi%2Fjulkaisu%2Fsuomen-nato-jasenyys&amp;v=n8zzoSmlDSg">https://www.fiia.fi/julkaisu/suomen-n...</a></p>]]>
      </description>
      <content:encoded>
        <![CDATA[<p>Striimattiin livenä 31.3.2023</p><p><br></p><p>UPI Live: Suomi Natossa - mikä muuttuu?</p><p>Puhujat:<br>Mika Aaltola, Johtaja, UPI<br>Tuomas Iso-Markku, vanhempi tutkija, UPI<br>Minna Ålander, tutkija, UPI<br>Iro Särkkä, tutkijatohtori, UPI<br>Charly Salonius-Pasternak, johtava tutkija, UPI</p><p>Lue julkaisu täällä: <a href="https://www.youtube.com/redirect?event=video_description&amp;redir_token=QUFFLUhqbW5CN3NkZkNDUm8zYl8tS3dzbjRnY2dtcFZ3QXxBQ3Jtc0tuQno0R0Z6YzhCYnY1OHVndF83bWs2cHVqVU84T2dYLXJxNnB3QmFoLVBudUp5T2drV1F4VFdLbWdMWjhmSnRMTnp2ZW1HY3luYWNuVWlZVFBZVW1mY0MyUGRQcnN5cHBGMmI0ZDhvSm10U2lNYXJkWQ&amp;q=https%3A%2F%2Fwww.fiia.fi%2Fjulkaisu%2Fsuomen-nato-jasenyys&amp;v=n8zzoSmlDSg">https://www.fiia.fi/julkaisu/suomen-n...</a></p>]]>
      </content:encoded>
      <pubDate>Tue, 09 Jan 2024 20:20:00 +0200</pubDate>
      <author>Ulkopoliittinen instituutti</author>
      <enclosure url="https://media.transistor.fm/3441e060/d68ee817.mp3" length="60076032" type="audio/mpeg"/>
      <itunes:author>Ulkopoliittinen instituutti</itunes:author>
      <itunes:duration>3751</itunes:duration>
      <itunes:summary>
        <![CDATA[<p>Striimattiin livenä 31.3.2023</p><p><br></p><p>UPI Live: Suomi Natossa - mikä muuttuu?</p><p>Puhujat:<br>Mika Aaltola, Johtaja, UPI<br>Tuomas Iso-Markku, vanhempi tutkija, UPI<br>Minna Ålander, tutkija, UPI<br>Iro Särkkä, tutkijatohtori, UPI<br>Charly Salonius-Pasternak, johtava tutkija, UPI</p><p>Lue julkaisu täällä: <a href="https://www.youtube.com/redirect?event=video_description&amp;redir_token=QUFFLUhqbW5CN3NkZkNDUm8zYl8tS3dzbjRnY2dtcFZ3QXxBQ3Jtc0tuQno0R0Z6YzhCYnY1OHVndF83bWs2cHVqVU84T2dYLXJxNnB3QmFoLVBudUp5T2drV1F4VFdLbWdMWjhmSnRMTnp2ZW1HY3luYWNuVWlZVFBZVW1mY0MyUGRQcnN5cHBGMmI0ZDhvSm10U2lNYXJkWQ&amp;q=https%3A%2F%2Fwww.fiia.fi%2Fjulkaisu%2Fsuomen-nato-jasenyys&amp;v=n8zzoSmlDSg">https://www.fiia.fi/julkaisu/suomen-n...</a></p>]]>
      </itunes:summary>
      <itunes:keywords></itunes:keywords>
      <itunes:explicit>No</itunes:explicit>
    </item>
    <item>
      <title>UPI Live: Venäjän hyökkäyssodan vaikutukset Euroopan arktisen alueen turvallisuuteen</title>
      <itunes:episode>1</itunes:episode>
      <podcast:episode>1</podcast:episode>
      <itunes:title>UPI Live: Venäjän hyökkäyssodan vaikutukset Euroopan arktisen alueen turvallisuuteen</itunes:title>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <guid isPermaLink="false">d19347e2-a0d5-4b64-abaf-1aa935eb12b3</guid>
      <link>https://share.transistor.fm/s/3638f088</link>
      <description>
        <![CDATA[<p>Striimattu livena 4.4.2023</p><p>Venäjän hyökkäyssodalla Ukrainaan on ollut mullistava vaikutus Pohjois-Euroopan turvallisuusrakennelmaan. Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydet muuttavat alueen voimatasapainoa. Hyökkäyssodalla on ollut suoria vaikutuksia myös Euroopan arktisen alueen turvallisuudelle. Sotilaallisesti tarkastellen alueen merkitys korostuu koko euroatlanttisen alueen puolustukselle. Samalla Venäjä pyrkii kaikin keinoin ylläpitämään maan suhteellista sotilaallista etulyöntiasemaa alueella. Poliittisesti hyökkäyssota on haastanut näkemyksen Arktisesta kansainvälisen yhteistyön ja matalan jännitteen alueena.</p><p>Keskustelussa käsitellään sotilaallisia ja turvallisuuspoliittisia kehityskulkuja Euroopan Arktiksella. Miten alue nivoutuu Euroopan puolustukseen ja miten Venäjä toimii alueella sotilaallisesti? Voiko aluetta enää lähestyä rauhan ja yhteistyön alueena ja tuleeko lännen pyrkiä yhteistyöhön Venäjän kanssa arktisen alueen kysymyksissä? Miten suurvaltakamppailu näkyy alueella ja miten Venäjän ja Kiinan tiivistyvä yhteistyö vaikuttaa alueen turvallisuuteen? Miten lännen ja Naton tulisi omassa varautumistoiminnassaan lähestyä aluetta?</p><p>OHJELMA</p><p>Panelistit:<br>Sanna Kopra, yliopistotutkija, Lapin yliopiston Arktinen keskus<br>Harri Mikkola, ohjelmajohtaja, UPI<br>Anton Staffans, erityisasiantuntija, Puolustusministeriö <br>Pekka Toveri, Kenraalimajuri evp, affilioitunut tutkija, UPI</p><p>Puheenjohtaja:<br>Samu Paukkunen, apulaisjohtaja, UPI</p>]]>
      </description>
      <content:encoded>
        <![CDATA[<p>Striimattu livena 4.4.2023</p><p>Venäjän hyökkäyssodalla Ukrainaan on ollut mullistava vaikutus Pohjois-Euroopan turvallisuusrakennelmaan. Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydet muuttavat alueen voimatasapainoa. Hyökkäyssodalla on ollut suoria vaikutuksia myös Euroopan arktisen alueen turvallisuudelle. Sotilaallisesti tarkastellen alueen merkitys korostuu koko euroatlanttisen alueen puolustukselle. Samalla Venäjä pyrkii kaikin keinoin ylläpitämään maan suhteellista sotilaallista etulyöntiasemaa alueella. Poliittisesti hyökkäyssota on haastanut näkemyksen Arktisesta kansainvälisen yhteistyön ja matalan jännitteen alueena.</p><p>Keskustelussa käsitellään sotilaallisia ja turvallisuuspoliittisia kehityskulkuja Euroopan Arktiksella. Miten alue nivoutuu Euroopan puolustukseen ja miten Venäjä toimii alueella sotilaallisesti? Voiko aluetta enää lähestyä rauhan ja yhteistyön alueena ja tuleeko lännen pyrkiä yhteistyöhön Venäjän kanssa arktisen alueen kysymyksissä? Miten suurvaltakamppailu näkyy alueella ja miten Venäjän ja Kiinan tiivistyvä yhteistyö vaikuttaa alueen turvallisuuteen? Miten lännen ja Naton tulisi omassa varautumistoiminnassaan lähestyä aluetta?</p><p>OHJELMA</p><p>Panelistit:<br>Sanna Kopra, yliopistotutkija, Lapin yliopiston Arktinen keskus<br>Harri Mikkola, ohjelmajohtaja, UPI<br>Anton Staffans, erityisasiantuntija, Puolustusministeriö <br>Pekka Toveri, Kenraalimajuri evp, affilioitunut tutkija, UPI</p><p>Puheenjohtaja:<br>Samu Paukkunen, apulaisjohtaja, UPI</p>]]>
      </content:encoded>
      <pubDate>Tue, 09 Jan 2024 18:24:09 +0200</pubDate>
      <author>Ulkopoliittinen instituutti</author>
      <enclosure url="https://media.transistor.fm/3638f088/e6fd2811.mp3" length="62459904" type="audio/mpeg"/>
      <itunes:author>Ulkopoliittinen instituutti</itunes:author>
      <itunes:duration>3900</itunes:duration>
      <itunes:summary>
        <![CDATA[<p>Striimattu livena 4.4.2023</p><p>Venäjän hyökkäyssodalla Ukrainaan on ollut mullistava vaikutus Pohjois-Euroopan turvallisuusrakennelmaan. Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydet muuttavat alueen voimatasapainoa. Hyökkäyssodalla on ollut suoria vaikutuksia myös Euroopan arktisen alueen turvallisuudelle. Sotilaallisesti tarkastellen alueen merkitys korostuu koko euroatlanttisen alueen puolustukselle. Samalla Venäjä pyrkii kaikin keinoin ylläpitämään maan suhteellista sotilaallista etulyöntiasemaa alueella. Poliittisesti hyökkäyssota on haastanut näkemyksen Arktisesta kansainvälisen yhteistyön ja matalan jännitteen alueena.</p><p>Keskustelussa käsitellään sotilaallisia ja turvallisuuspoliittisia kehityskulkuja Euroopan Arktiksella. Miten alue nivoutuu Euroopan puolustukseen ja miten Venäjä toimii alueella sotilaallisesti? Voiko aluetta enää lähestyä rauhan ja yhteistyön alueena ja tuleeko lännen pyrkiä yhteistyöhön Venäjän kanssa arktisen alueen kysymyksissä? Miten suurvaltakamppailu näkyy alueella ja miten Venäjän ja Kiinan tiivistyvä yhteistyö vaikuttaa alueen turvallisuuteen? Miten lännen ja Naton tulisi omassa varautumistoiminnassaan lähestyä aluetta?</p><p>OHJELMA</p><p>Panelistit:<br>Sanna Kopra, yliopistotutkija, Lapin yliopiston Arktinen keskus<br>Harri Mikkola, ohjelmajohtaja, UPI<br>Anton Staffans, erityisasiantuntija, Puolustusministeriö <br>Pekka Toveri, Kenraalimajuri evp, affilioitunut tutkija, UPI</p><p>Puheenjohtaja:<br>Samu Paukkunen, apulaisjohtaja, UPI</p>]]>
      </itunes:summary>
      <itunes:keywords></itunes:keywords>
      <itunes:explicit>No</itunes:explicit>
    </item>
  </channel>
</rss>
