<?xml version="1.0" encoding="UTF-8"?>
<?xml-stylesheet href="/stylesheet.xsl" type="text/xsl"?>
<rss version="2.0" xmlns:dc="http://purl.org/dc/elements/1.1/" xmlns:atom="http://www.w3.org/2005/Atom" xmlns:sy="http://purl.org/rss/1.0/modules/syndication/" xmlns:content="http://purl.org/rss/1.0/modules/content/" xmlns:itunes="http://www.itunes.com/dtds/podcast-1.0.dtd" xmlns:podcast="https://podcastindex.org/namespace/1.0">
  <channel>
    <atom:link rel="self" type="application/rss+xml" href="https://feeds.transistor.fm/peter-peter" title="MP3 Audio"/>
    <atom:link rel="hub" href="https://pubsubhubbub.appspot.com/"/>
    <podcast:podping usesPodping="true"/>
    <title>Peter &amp; Peter</title>
    <generator>Transistor (https://transistor.fm)</generator>
    <itunes:new-feed-url>https://feeds.transistor.fm/peter-peter</itunes:new-feed-url>
    <description>Intohimoisesti historiaa harrastavat serkukset Peter Wancke (kuvassa oikealla) ja Peter Nyman (kuvassa vasemmalla) tuovat vuoronperään pöytään aiheen, jota ruoditaan faktojen ja tarinoiden kautta henkilökohtaisella tyylillä. Palautteet voi lähettää osoitteeseen peterpeterhistoria@gmail.com</description>
    <copyright>© 2026 Peter Nyman &amp; Peter Wancke</copyright>
    <podcast:guid>d4cba657-029e-5b2e-8419-ebec85df679e</podcast:guid>
    <podcast:locked>yes</podcast:locked>
    <language>fi</language>
    <pubDate>Sun, 12 Apr 2026 00:00:14 +0300</pubDate>
    <lastBuildDate>Sun, 12 Apr 2026 00:01:10 +0300</lastBuildDate>
    <link>https://peterpeter.transistor.fm</link>
    <image>
      <url>https://img.transistorcdn.com/UylZMbgIbeagUl6qkSC4H3Pw9h5DSF4TtxFrnQYPu1c/rs:fill:0:0:1/w:1400/h:1400/q:60/mb:500000/aHR0cHM6Ly9pbWct/dXBsb2FkLXByb2R1/Y3Rpb24udHJhbnNp/c3Rvci5mbS8yNGJh/NGMwZTU4MzAzYTg5/MzRjNDM2YjkzOGUy/ZTQ5MS5qcGc.jpg</url>
      <title>Peter &amp; Peter</title>
      <link>https://peterpeter.transistor.fm</link>
    </image>
    <itunes:category text="History"/>
    <itunes:type>episodic</itunes:type>
    <itunes:author>Peter Nyman &amp; Peter Wancke</itunes:author>
    <itunes:image href="https://img.transistorcdn.com/UylZMbgIbeagUl6qkSC4H3Pw9h5DSF4TtxFrnQYPu1c/rs:fill:0:0:1/w:1400/h:1400/q:60/mb:500000/aHR0cHM6Ly9pbWct/dXBsb2FkLXByb2R1/Y3Rpb24udHJhbnNp/c3Rvci5mbS8yNGJh/NGMwZTU4MzAzYTg5/MzRjNDM2YjkzOGUy/ZTQ5MS5qcGc.jpg"/>
    <itunes:summary>Intohimoisesti historiaa harrastavat serkukset Peter Wancke (kuvassa oikealla) ja Peter Nyman (kuvassa vasemmalla) tuovat vuoronperään pöytään aiheen, jota ruoditaan faktojen ja tarinoiden kautta henkilökohtaisella tyylillä. Palautteet voi lähettää osoitteeseen peterpeterhistoria@gmail.com</itunes:summary>
    <itunes:subtitle>Intohimoisesti historiaa harrastavat serkukset Peter Wancke (kuvassa oikealla) ja Peter Nyman (kuvassa vasemmalla) tuovat vuoronperään pöytään aiheen, jota ruoditaan faktojen ja tarinoiden kautta henkilökohtaisella tyylillä.</itunes:subtitle>
    <itunes:keywords></itunes:keywords>
    <itunes:owner>
      <itunes:name>Peter Nyman &amp; Peter Wancke</itunes:name>
      <itunes:email>peterpeterhistoria@gmail.com</itunes:email>
    </itunes:owner>
    <itunes:complete>No</itunes:complete>
    <itunes:explicit>No</itunes:explicit>
    <item>
      <title>Kilpajuoksu Afrikkaan</title>
      <itunes:episode>47</itunes:episode>
      <podcast:episode>47</podcast:episode>
      <itunes:title>Kilpajuoksu Afrikkaan</itunes:title>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <guid isPermaLink="false">2920e433-4025-4f57-b790-42500762ca0d</guid>
      <link>https://peterpeter.transistor.fm/episodes/afrikka-1</link>
      <description>
        <![CDATA[<p>Vielä 1880-luvun alussa eurooppalaisilla oli siirtomaita Afrikassa lähinnä vain rannikoilla, vaikka lähes koko muu maailma oli jo jaettu ja kartoitettu. Mutta vain noin 30 vuotta myöhemmin lähes koko manner oli siirtomaavaltojen hallinnassa. Afrikan jakamisesta, tai ainakin sen pelisäännöistä, sovittiin eurooppalaisten kesken afrikkalaisia kuulematta vuonna 1884-85 Berliinin konferenssissa, vaikka itse valloitukset tapahtuivat pääosin vasta myöhemmin. Koko niin sanotun kilpajuoksun Afrikkaan aloitti Belgian kuningas Leopold, joka keplotteli itselleen Kongon, valtavan kokoisen alueen keskellä eurooppalaisille vielä tuntematonta pimeää maanosaa. Siirtomaita valloittivat lisäksi Britannia, Ranska, Saksa ja Italia. Portugali puolestaan laajensi vanhoja siirtomaitaan länsi- ja itärannikolla sisämaahan päin. Myös Espanjalla oli jo ennestään siirtomaita Afrikassa. Afrikkaan jäi lopulta vain kaksi itsenäistä valtiota, Liberia ja Etiopia.</p>]]>
      </description>
      <content:encoded>
        <![CDATA[<p>Vielä 1880-luvun alussa eurooppalaisilla oli siirtomaita Afrikassa lähinnä vain rannikoilla, vaikka lähes koko muu maailma oli jo jaettu ja kartoitettu. Mutta vain noin 30 vuotta myöhemmin lähes koko manner oli siirtomaavaltojen hallinnassa. Afrikan jakamisesta, tai ainakin sen pelisäännöistä, sovittiin eurooppalaisten kesken afrikkalaisia kuulematta vuonna 1884-85 Berliinin konferenssissa, vaikka itse valloitukset tapahtuivat pääosin vasta myöhemmin. Koko niin sanotun kilpajuoksun Afrikkaan aloitti Belgian kuningas Leopold, joka keplotteli itselleen Kongon, valtavan kokoisen alueen keskellä eurooppalaisille vielä tuntematonta pimeää maanosaa. Siirtomaita valloittivat lisäksi Britannia, Ranska, Saksa ja Italia. Portugali puolestaan laajensi vanhoja siirtomaitaan länsi- ja itärannikolla sisämaahan päin. Myös Espanjalla oli jo ennestään siirtomaita Afrikassa. Afrikkaan jäi lopulta vain kaksi itsenäistä valtiota, Liberia ja Etiopia.</p>]]>
      </content:encoded>
      <pubDate>Sun, 12 Apr 2026 00:00:00 +0300</pubDate>
      <author>Peter Nyman &amp; Peter Wancke</author>
      <enclosure url="https://media.transistor.fm/cb3fae9e/62baec8d.mp3" length="106653346" type="audio/mpeg"/>
      <itunes:author>Peter Nyman &amp; Peter Wancke</itunes:author>
      <itunes:duration>5330</itunes:duration>
      <itunes:summary>
        <![CDATA[<p>Vielä 1880-luvun alussa eurooppalaisilla oli siirtomaita Afrikassa lähinnä vain rannikoilla, vaikka lähes koko muu maailma oli jo jaettu ja kartoitettu. Mutta vain noin 30 vuotta myöhemmin lähes koko manner oli siirtomaavaltojen hallinnassa. Afrikan jakamisesta, tai ainakin sen pelisäännöistä, sovittiin eurooppalaisten kesken afrikkalaisia kuulematta vuonna 1884-85 Berliinin konferenssissa, vaikka itse valloitukset tapahtuivat pääosin vasta myöhemmin. Koko niin sanotun kilpajuoksun Afrikkaan aloitti Belgian kuningas Leopold, joka keplotteli itselleen Kongon, valtavan kokoisen alueen keskellä eurooppalaisille vielä tuntematonta pimeää maanosaa. Siirtomaita valloittivat lisäksi Britannia, Ranska, Saksa ja Italia. Portugali puolestaan laajensi vanhoja siirtomaitaan länsi- ja itärannikolla sisämaahan päin. Myös Espanjalla oli jo ennestään siirtomaita Afrikassa. Afrikkaan jäi lopulta vain kaksi itsenäistä valtiota, Liberia ja Etiopia.</p>]]>
      </itunes:summary>
      <itunes:keywords></itunes:keywords>
      <itunes:explicit>No</itunes:explicit>
    </item>
    <item>
      <title>Vieraana Lasse Lehtinen: Sotien syyllisyys</title>
      <itunes:episode>46</itunes:episode>
      <podcast:episode>46</podcast:episode>
      <itunes:title>Vieraana Lasse Lehtinen: Sotien syyllisyys</itunes:title>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <guid isPermaLink="false">fb9b7419-e8c5-449d-a84e-63cd439c8e89</guid>
      <link>https://peterpeter.transistor.fm/episodes/vieraana-lasse-lehtinen-sotien-syyllisyys</link>
      <description>
        <![CDATA[<p>Keväällä 1946 päättyi oikeudenkäynti, jossa entinen tasavallan presidentti, neljä entistä pääministeriä ja kolme entistä ministeriä tuomittiin vankeuteen ”sotiin syyllisinä”. Lasse Lehtisen kirja “Sotien syyllisyys jälkiviisaassa tarkastelussa” kuvaa Suomen maaperällä koettua näytösoikeudenkäyntiä, jossa neuvostodiktatuuri ja kotimainen äärivasemmisto painoivat päälle. Kiistelevän kansankunnan enemmistön mielestä Suomea nöyryytettiin ja juurrutettiin idän vaikutuspiiriin.</p>]]>
      </description>
      <content:encoded>
        <![CDATA[<p>Keväällä 1946 päättyi oikeudenkäynti, jossa entinen tasavallan presidentti, neljä entistä pääministeriä ja kolme entistä ministeriä tuomittiin vankeuteen ”sotiin syyllisinä”. Lasse Lehtisen kirja “Sotien syyllisyys jälkiviisaassa tarkastelussa” kuvaa Suomen maaperällä koettua näytösoikeudenkäyntiä, jossa neuvostodiktatuuri ja kotimainen äärivasemmisto painoivat päälle. Kiistelevän kansankunnan enemmistön mielestä Suomea nöyryytettiin ja juurrutettiin idän vaikutuspiiriin.</p>]]>
      </content:encoded>
      <pubDate>Sun, 29 Mar 2026 00:00:00 +0200</pubDate>
      <author>Peter Nyman &amp; Peter Wancke</author>
      <enclosure url="https://media.transistor.fm/31bc0228/761c0e0d.mp3" length="83348498" type="audio/mpeg"/>
      <itunes:author>Peter Nyman &amp; Peter Wancke</itunes:author>
      <itunes:duration>4165</itunes:duration>
      <itunes:summary>
        <![CDATA[<p>Keväällä 1946 päättyi oikeudenkäynti, jossa entinen tasavallan presidentti, neljä entistä pääministeriä ja kolme entistä ministeriä tuomittiin vankeuteen ”sotiin syyllisinä”. Lasse Lehtisen kirja “Sotien syyllisyys jälkiviisaassa tarkastelussa” kuvaa Suomen maaperällä koettua näytösoikeudenkäyntiä, jossa neuvostodiktatuuri ja kotimainen äärivasemmisto painoivat päälle. Kiistelevän kansankunnan enemmistön mielestä Suomea nöyryytettiin ja juurrutettiin idän vaikutuspiiriin.</p>]]>
      </itunes:summary>
      <itunes:keywords></itunes:keywords>
      <itunes:explicit>No</itunes:explicit>
    </item>
    <item>
      <title>Vakoojaässä Sidney Reilly</title>
      <itunes:episode>45</itunes:episode>
      <podcast:episode>45</podcast:episode>
      <itunes:title>Vakoojaässä Sidney Reilly</itunes:title>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <guid isPermaLink="false">40ff85ec-307f-4b48-853f-be4980ccf11a</guid>
      <link>https://peterpeter.transistor.fm/episodes/vakoojaassa-sidney-reilly</link>
      <description>
        <![CDATA[<p>Hänen ihailijansa ovat kutsuneet häntä kaikkien aikojen suurimmaksi vakoojaksi, kun taas arvostelijat pitävät häntä vain tarinankertojana ja huijarina. Oliko hän Britannian salaisen palvelun taitavimpia vakoilijoita vai henkilökohtaisen hyödyn ajama pyrkyri? Hänen elämänsä oli yhtä seikkailua monella mantereella kunnes se päättyi kohtalokkaalla tavalla metsässä Moskovan ulkopuolella vuonna 1925. Sidney Reilly on yksi niistä, joita on väitetty James Bondin esikuvaksi.</p>]]>
      </description>
      <content:encoded>
        <![CDATA[<p>Hänen ihailijansa ovat kutsuneet häntä kaikkien aikojen suurimmaksi vakoojaksi, kun taas arvostelijat pitävät häntä vain tarinankertojana ja huijarina. Oliko hän Britannian salaisen palvelun taitavimpia vakoilijoita vai henkilökohtaisen hyödyn ajama pyrkyri? Hänen elämänsä oli yhtä seikkailua monella mantereella kunnes se päättyi kohtalokkaalla tavalla metsässä Moskovan ulkopuolella vuonna 1925. Sidney Reilly on yksi niistä, joita on väitetty James Bondin esikuvaksi.</p>]]>
      </content:encoded>
      <pubDate>Sun, 15 Mar 2026 00:00:00 +0200</pubDate>
      <author>Peter Nyman &amp; Peter Wancke</author>
      <enclosure url="https://media.transistor.fm/84f679bc/cb88aded.mp3" length="97289507" type="audio/mpeg"/>
      <itunes:author>Peter Nyman &amp; Peter Wancke</itunes:author>
      <itunes:duration>4862</itunes:duration>
      <itunes:summary>
        <![CDATA[<p>Hänen ihailijansa ovat kutsuneet häntä kaikkien aikojen suurimmaksi vakoojaksi, kun taas arvostelijat pitävät häntä vain tarinankertojana ja huijarina. Oliko hän Britannian salaisen palvelun taitavimpia vakoilijoita vai henkilökohtaisen hyödyn ajama pyrkyri? Hänen elämänsä oli yhtä seikkailua monella mantereella kunnes se päättyi kohtalokkaalla tavalla metsässä Moskovan ulkopuolella vuonna 1925. Sidney Reilly on yksi niistä, joita on väitetty James Bondin esikuvaksi.</p>]]>
      </itunes:summary>
      <itunes:keywords></itunes:keywords>
      <itunes:explicit>No</itunes:explicit>
    </item>
    <item>
      <title>Pääsiäissaaren nousu ja tuho</title>
      <itunes:episode>44</itunes:episode>
      <podcast:episode>44</podcast:episode>
      <itunes:title>Pääsiäissaaren nousu ja tuho</itunes:title>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <guid isPermaLink="false">798db27e-ec26-46c0-a981-5a2c3a3990bc</guid>
      <link>https://peterpeter.transistor.fm/episodes/pp-44</link>
      <description>
        <![CDATA[<p>Pääsiäissaari, Rapa Nui, oli satoja vuosia eristyksissä muusta maailmasta eteläisellä Tyynellämerellä niin sanotun Polynesian kolmion kaakkoiskärjessä. Siellä kukoisti kuitenkin omintakeinen kulttuuri, josta tunnetuin ja näkyvin jäänne ovat kiviset moai-patsaat. Eurooppalaiset löysivät saaren 1700-luvulla, ja 1800-luvun puoliväliin tultaessa sen väestöä olivat koetelleet traagisin seurauksin kulttuuris-uskonnolliset murrokset, eurooppalaiset taudit ja orjuus. Saaren väestö romahti ja kulttuuri tuhoutui.</p>]]>
      </description>
      <content:encoded>
        <![CDATA[<p>Pääsiäissaari, Rapa Nui, oli satoja vuosia eristyksissä muusta maailmasta eteläisellä Tyynellämerellä niin sanotun Polynesian kolmion kaakkoiskärjessä. Siellä kukoisti kuitenkin omintakeinen kulttuuri, josta tunnetuin ja näkyvin jäänne ovat kiviset moai-patsaat. Eurooppalaiset löysivät saaren 1700-luvulla, ja 1800-luvun puoliväliin tultaessa sen väestöä olivat koetelleet traagisin seurauksin kulttuuris-uskonnolliset murrokset, eurooppalaiset taudit ja orjuus. Saaren väestö romahti ja kulttuuri tuhoutui.</p>]]>
      </content:encoded>
      <pubDate>Sun, 01 Mar 2026 00:00:00 +0200</pubDate>
      <author>Peter Nyman &amp; Peter Wancke</author>
      <enclosure url="https://media.transistor.fm/76b10243/444ec161.mp3" length="87332654" type="audio/mpeg"/>
      <itunes:author>Peter Nyman &amp; Peter Wancke</itunes:author>
      <itunes:duration>4364</itunes:duration>
      <itunes:summary>
        <![CDATA[<p>Pääsiäissaari, Rapa Nui, oli satoja vuosia eristyksissä muusta maailmasta eteläisellä Tyynellämerellä niin sanotun Polynesian kolmion kaakkoiskärjessä. Siellä kukoisti kuitenkin omintakeinen kulttuuri, josta tunnetuin ja näkyvin jäänne ovat kiviset moai-patsaat. Eurooppalaiset löysivät saaren 1700-luvulla, ja 1800-luvun puoliväliin tultaessa sen väestöä olivat koetelleet traagisin seurauksin kulttuuris-uskonnolliset murrokset, eurooppalaiset taudit ja orjuus. Saaren väestö romahti ja kulttuuri tuhoutui.</p>]]>
      </itunes:summary>
      <itunes:keywords></itunes:keywords>
      <itunes:explicit>No</itunes:explicit>
    </item>
    <item>
      <title>Havaijin kuningaskunta</title>
      <itunes:episode>43</itunes:episode>
      <podcast:episode>43</podcast:episode>
      <itunes:title>Havaijin kuningaskunta</itunes:title>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <guid isPermaLink="false">f6d0ebaf-7105-4432-9a38-077989e8a4a9</guid>
      <link>https://peterpeter.transistor.fm/episodes/havaijin-kuningaskunta</link>
      <description>
        <![CDATA[<p>17. tammikuuta 1893 itsenäisen Havaijin kuningaskunnan kuningatar Lili’uokalani syrjäytettiin valkoisten sokeriruokoliikemiesten järjestämässä vallankaappauksessa. Havaijilaiset yrittivät vielä 1895 nousta kapinaan ja palauttaa vanha kuningatar valtaistuimelle, mutta yritys kukistettiin. Havaiji oli julistettu tasavallaksi 1894, ja lopulta 1900 Havaijista tehtiin Yhdysvaltojen territorio. Itsenäinen Havaijin valtio lakkasi olemasta. Tämä on tarina siitä miten tähän päädyttiin.</p>]]>
      </description>
      <content:encoded>
        <![CDATA[<p>17. tammikuuta 1893 itsenäisen Havaijin kuningaskunnan kuningatar Lili’uokalani syrjäytettiin valkoisten sokeriruokoliikemiesten järjestämässä vallankaappauksessa. Havaijilaiset yrittivät vielä 1895 nousta kapinaan ja palauttaa vanha kuningatar valtaistuimelle, mutta yritys kukistettiin. Havaiji oli julistettu tasavallaksi 1894, ja lopulta 1900 Havaijista tehtiin Yhdysvaltojen territorio. Itsenäinen Havaijin valtio lakkasi olemasta. Tämä on tarina siitä miten tähän päädyttiin.</p>]]>
      </content:encoded>
      <pubDate>Sun, 15 Feb 2026 00:00:00 +0200</pubDate>
      <author>Peter Nyman &amp; Peter Wancke</author>
      <enclosure url="https://media.transistor.fm/0d1b0990/4349c737.mp3" length="94689276" type="audio/mpeg"/>
      <itunes:author>Peter Nyman &amp; Peter Wancke</itunes:author>
      <itunes:duration>4732</itunes:duration>
      <itunes:summary>
        <![CDATA[<p>17. tammikuuta 1893 itsenäisen Havaijin kuningaskunnan kuningatar Lili’uokalani syrjäytettiin valkoisten sokeriruokoliikemiesten järjestämässä vallankaappauksessa. Havaijilaiset yrittivät vielä 1895 nousta kapinaan ja palauttaa vanha kuningatar valtaistuimelle, mutta yritys kukistettiin. Havaiji oli julistettu tasavallaksi 1894, ja lopulta 1900 Havaijista tehtiin Yhdysvaltojen territorio. Itsenäinen Havaijin valtio lakkasi olemasta. Tämä on tarina siitä miten tähän päädyttiin.</p>]]>
      </itunes:summary>
      <itunes:keywords></itunes:keywords>
      <itunes:explicit>No</itunes:explicit>
    </item>
    <item>
      <title>Uuden-Seelannin maorit taistelivat toisiaan ja brittejä vastaan</title>
      <itunes:episode>42</itunes:episode>
      <podcast:episode>42</podcast:episode>
      <itunes:title>Uuden-Seelannin maorit taistelivat toisiaan ja brittejä vastaan</itunes:title>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <guid isPermaLink="false">47d49199-97c3-4aa8-bbd4-21ecac8b5c0b</guid>
      <link>https://peterpeter.transistor.fm/episodes/uuden-seelannin-maorit-taistelivat-toisiaan-ja-britteja-vastaan</link>
      <description>
        <![CDATA[<p>Polynesiasta saapui maoreina myöhemmin tunnettua kansaa nykyisen Uuden-Seelannin asumattomille saarille noin vuoden 1300 tienoilla. Maorit rakensivat vahvan kulttuurin leveysasteille, joilla vallitsi paljon alkukotia viileämpi ilmasto, ja jossa oli myös erilainen kasvisto ja eläinkunta. Maorien maailma alkoi muuttua brittien saapumisen myötä 1700-luvun jälkipuoliskolla. Heimosotia käyvien maorien keskinäiset valtasuhteet mullistuivat niin kutsutuissa muskettisodissa 1800-luvun alussa, kun heimot alkoivat saada käsiinsä tuliaseita. Iso osa väestöstä sai surmansa tai orjuutettiin. 1800-luvun keskivaiheilla britit ja heidän liittolaisinaan toimineet maorit ajoivat vuosi vuodelta siirtomaavaltaa vastustaneet heimot ahtaalle, vaikka nämä tarjosivatkin briteille kovan vastuksen.</p>]]>
      </description>
      <content:encoded>
        <![CDATA[<p>Polynesiasta saapui maoreina myöhemmin tunnettua kansaa nykyisen Uuden-Seelannin asumattomille saarille noin vuoden 1300 tienoilla. Maorit rakensivat vahvan kulttuurin leveysasteille, joilla vallitsi paljon alkukotia viileämpi ilmasto, ja jossa oli myös erilainen kasvisto ja eläinkunta. Maorien maailma alkoi muuttua brittien saapumisen myötä 1700-luvun jälkipuoliskolla. Heimosotia käyvien maorien keskinäiset valtasuhteet mullistuivat niin kutsutuissa muskettisodissa 1800-luvun alussa, kun heimot alkoivat saada käsiinsä tuliaseita. Iso osa väestöstä sai surmansa tai orjuutettiin. 1800-luvun keskivaiheilla britit ja heidän liittolaisinaan toimineet maorit ajoivat vuosi vuodelta siirtomaavaltaa vastustaneet heimot ahtaalle, vaikka nämä tarjosivatkin briteille kovan vastuksen.</p>]]>
      </content:encoded>
      <pubDate>Sun, 01 Feb 2026 00:00:00 +0200</pubDate>
      <author>Peter Nyman &amp; Peter Wancke</author>
      <enclosure url="https://media.transistor.fm/5b010970/50b0bd55.mp3" length="97406574" type="audio/mpeg"/>
      <itunes:author>Peter Nyman &amp; Peter Wancke</itunes:author>
      <itunes:duration>4868</itunes:duration>
      <itunes:summary>
        <![CDATA[<p>Polynesiasta saapui maoreina myöhemmin tunnettua kansaa nykyisen Uuden-Seelannin asumattomille saarille noin vuoden 1300 tienoilla. Maorit rakensivat vahvan kulttuurin leveysasteille, joilla vallitsi paljon alkukotia viileämpi ilmasto, ja jossa oli myös erilainen kasvisto ja eläinkunta. Maorien maailma alkoi muuttua brittien saapumisen myötä 1700-luvun jälkipuoliskolla. Heimosotia käyvien maorien keskinäiset valtasuhteet mullistuivat niin kutsutuissa muskettisodissa 1800-luvun alussa, kun heimot alkoivat saada käsiinsä tuliaseita. Iso osa väestöstä sai surmansa tai orjuutettiin. 1800-luvun keskivaiheilla britit ja heidän liittolaisinaan toimineet maorit ajoivat vuosi vuodelta siirtomaavaltaa vastustaneet heimot ahtaalle, vaikka nämä tarjosivatkin briteille kovan vastuksen.</p>]]>
      </itunes:summary>
      <itunes:keywords></itunes:keywords>
      <itunes:explicit>No</itunes:explicit>
    </item>
    <item>
      <title>Bysantti jatkoi Rooman valtakuntaa 1000 vuotta</title>
      <itunes:episode>41</itunes:episode>
      <podcast:episode>41</podcast:episode>
      <itunes:title>Bysantti jatkoi Rooman valtakuntaa 1000 vuotta</itunes:title>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <guid isPermaLink="false">b84a138a-4a06-4dfd-a242-40f6e8616d5e</guid>
      <link>https://peterpeter.transistor.fm/episodes/bysantti-jatkoi-rooman-valtakuntaa-1000-vuotta</link>
      <description>
        <![CDATA[<p>Rooman valtakunta jakautui kahtia 300-luvun lopulla, mutta Länsi-Rooma kukistui jo alle sata vuotta myöhemmin. Konstantinopolista eli nykyisestä Istanbulista käsin hallittu Itä-Rooma, jota myöhemmin alettiin kutsua Bysantiksi, säilyi aina 1400-luvun jälkipuoliskolle asti. Vaikkei se koskaan ollut maantieteellisesti yhtä suuri kuin Rooman valtakunta laajimmillaan, oli se itäisen Välimeren kristitty supervalta, äärimmäisen vauras ja poliittisesti naapureitaan vaikutusvaltaisempi. Arabien ja islamin eteneminen 600-luvulla päätti Bysantin vallan Lähi-Idässä ja Pohjois-Afrikassa, mutta Bysantin kultakausi oli vasta alkamassa. Lopulta kuitenkin läntiset ristiretkeläiset ja turkkilaiskansat saivat Bysantin polvilleen ja Konstantinopoli kaatui vuonna 1453, mikä oli valtava shokki koko kristikunnalle.</p>]]>
      </description>
      <content:encoded>
        <![CDATA[<p>Rooman valtakunta jakautui kahtia 300-luvun lopulla, mutta Länsi-Rooma kukistui jo alle sata vuotta myöhemmin. Konstantinopolista eli nykyisestä Istanbulista käsin hallittu Itä-Rooma, jota myöhemmin alettiin kutsua Bysantiksi, säilyi aina 1400-luvun jälkipuoliskolle asti. Vaikkei se koskaan ollut maantieteellisesti yhtä suuri kuin Rooman valtakunta laajimmillaan, oli se itäisen Välimeren kristitty supervalta, äärimmäisen vauras ja poliittisesti naapureitaan vaikutusvaltaisempi. Arabien ja islamin eteneminen 600-luvulla päätti Bysantin vallan Lähi-Idässä ja Pohjois-Afrikassa, mutta Bysantin kultakausi oli vasta alkamassa. Lopulta kuitenkin läntiset ristiretkeläiset ja turkkilaiskansat saivat Bysantin polvilleen ja Konstantinopoli kaatui vuonna 1453, mikä oli valtava shokki koko kristikunnalle.</p>]]>
      </content:encoded>
      <pubDate>Sun, 21 Dec 2025 00:00:00 +0200</pubDate>
      <author>Peter Nyman &amp; Peter Wancke</author>
      <enclosure url="https://media.transistor.fm/5a067de1/6bad8a0a.mp3" length="101849423" type="audio/mpeg"/>
      <itunes:author>Peter Nyman &amp; Peter Wancke</itunes:author>
      <itunes:duration>5090</itunes:duration>
      <itunes:summary>
        <![CDATA[<p>Rooman valtakunta jakautui kahtia 300-luvun lopulla, mutta Länsi-Rooma kukistui jo alle sata vuotta myöhemmin. Konstantinopolista eli nykyisestä Istanbulista käsin hallittu Itä-Rooma, jota myöhemmin alettiin kutsua Bysantiksi, säilyi aina 1400-luvun jälkipuoliskolle asti. Vaikkei se koskaan ollut maantieteellisesti yhtä suuri kuin Rooman valtakunta laajimmillaan, oli se itäisen Välimeren kristitty supervalta, äärimmäisen vauras ja poliittisesti naapureitaan vaikutusvaltaisempi. Arabien ja islamin eteneminen 600-luvulla päätti Bysantin vallan Lähi-Idässä ja Pohjois-Afrikassa, mutta Bysantin kultakausi oli vasta alkamassa. Lopulta kuitenkin läntiset ristiretkeläiset ja turkkilaiskansat saivat Bysantin polvilleen ja Konstantinopoli kaatui vuonna 1453, mikä oli valtava shokki koko kristikunnalle.</p>]]>
      </itunes:summary>
      <itunes:keywords></itunes:keywords>
      <itunes:explicit>No</itunes:explicit>
    </item>
    <item>
      <title>Oliver Cromwell teki Englannista tasavallan</title>
      <itunes:episode>40</itunes:episode>
      <podcast:episode>40</podcast:episode>
      <itunes:title>Oliver Cromwell teki Englannista tasavallan</itunes:title>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <guid isPermaLink="false">02ee9a29-2414-4a77-85fd-2ae7e9262013</guid>
      <link>https://peterpeter.transistor.fm/episodes/cromwell</link>
      <description>
        <![CDATA[<p>Uskonnolliset erimielisyydet olivat jatkuvasti esillä Englannissa siitä asti kun Henrik VIII:sta tuli anglikaanisen kirkon pää. Henrikin halu erota ensimmäisestä vaimostaan Katariina Aragonialaisesta johti itsenäisen Englannin kirkon syntyyn 1534. Kun Kaarle I nousi kuninkaaksi 1625 ja pyrki hallitsemaan ilman parlamenttia, kuninkaan ja parlamentin väliset kiistat johtivat lopulta sisällissotaan 1642–1651. Yksi keskeinen syy sotaan oli uskonnollinen. Kaarle I suosi rituaalipitoista kirkkoa kun taas puritaanit halusivat puhdistaa kirkon katolisista vaikutteista. Maalaisaateli-taustainen Oliver Cromwell nousi nopeasti parlamentin joukkojen johtohahmoksi. Cromwellin joukot löivät rojalistit, myöhemmin kuningas mestattiin ja Britanniasta tehtiin muodollisesti tasavalta, käytännössä sotilasdiktatuuri.</p>]]>
      </description>
      <content:encoded>
        <![CDATA[<p>Uskonnolliset erimielisyydet olivat jatkuvasti esillä Englannissa siitä asti kun Henrik VIII:sta tuli anglikaanisen kirkon pää. Henrikin halu erota ensimmäisestä vaimostaan Katariina Aragonialaisesta johti itsenäisen Englannin kirkon syntyyn 1534. Kun Kaarle I nousi kuninkaaksi 1625 ja pyrki hallitsemaan ilman parlamenttia, kuninkaan ja parlamentin väliset kiistat johtivat lopulta sisällissotaan 1642–1651. Yksi keskeinen syy sotaan oli uskonnollinen. Kaarle I suosi rituaalipitoista kirkkoa kun taas puritaanit halusivat puhdistaa kirkon katolisista vaikutteista. Maalaisaateli-taustainen Oliver Cromwell nousi nopeasti parlamentin joukkojen johtohahmoksi. Cromwellin joukot löivät rojalistit, myöhemmin kuningas mestattiin ja Britanniasta tehtiin muodollisesti tasavalta, käytännössä sotilasdiktatuuri.</p>]]>
      </content:encoded>
      <pubDate>Sun, 07 Dec 2025 00:00:00 +0200</pubDate>
      <author>Peter Nyman &amp; Peter Wancke</author>
      <enclosure url="https://media.transistor.fm/4d247408/1bec49cc.mp3" length="91245278" type="audio/mpeg"/>
      <itunes:author>Peter Nyman &amp; Peter Wancke</itunes:author>
      <itunes:duration>4560</itunes:duration>
      <itunes:summary>
        <![CDATA[<p>Uskonnolliset erimielisyydet olivat jatkuvasti esillä Englannissa siitä asti kun Henrik VIII:sta tuli anglikaanisen kirkon pää. Henrikin halu erota ensimmäisestä vaimostaan Katariina Aragonialaisesta johti itsenäisen Englannin kirkon syntyyn 1534. Kun Kaarle I nousi kuninkaaksi 1625 ja pyrki hallitsemaan ilman parlamenttia, kuninkaan ja parlamentin väliset kiistat johtivat lopulta sisällissotaan 1642–1651. Yksi keskeinen syy sotaan oli uskonnollinen. Kaarle I suosi rituaalipitoista kirkkoa kun taas puritaanit halusivat puhdistaa kirkon katolisista vaikutteista. Maalaisaateli-taustainen Oliver Cromwell nousi nopeasti parlamentin joukkojen johtohahmoksi. Cromwellin joukot löivät rojalistit, myöhemmin kuningas mestattiin ja Britanniasta tehtiin muodollisesti tasavalta, käytännössä sotilasdiktatuuri.</p>]]>
      </itunes:summary>
      <itunes:keywords></itunes:keywords>
      <itunes:explicit>No</itunes:explicit>
    </item>
    <item>
      <title>Vieraana Pekka Haavisto: Mannerheimin Aasian-matka</title>
      <itunes:episode>39</itunes:episode>
      <podcast:episode>39</podcast:episode>
      <itunes:title>Vieraana Pekka Haavisto: Mannerheimin Aasian-matka</itunes:title>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <guid isPermaLink="false">edbd0ed4-a621-44ad-9e94-d02b67225f4b</guid>
      <link>https://peterpeter.transistor.fm/episodes/vieraana-pekka-haavisto-mannerheimin-aasian-matka</link>
      <description>
        <![CDATA[<p>Jakson vieraana on kansanedustaja, ex-ministeri Pekka Haavisto, joka pohtii Mannerheimin elämää vuosina 1906–1908 tsaarin Venäjän yleisesikunnan pyynnöstä tehdyn Aasian-matkan pohjalta. Mannerheimin kaksiosainen kirja “Matka Aasian halki” julkaistiin vasta vuosikymmeniä myöhemmin itsenäisen Suomen ja Venäjän korvanneen Neuvostoliiton välisen talvisodan keväänä.</p><p>Vuosina 1904-1905 käydyn Venäjän-Japanin sodan jälkeen everstiksi ylennettyä Carl Gustaf Emil Mannerheimiä pyydettiin lähtemään Keski-Aasiaan ja Kiinaan tutkimusmatkalle. Peitetarinana oli tieteellinen retki, mutta Mannerheimin varsinainen tehtävä oli kerätä sotilaallista tiedusteluaineistoa. Mannerheim matkusti Aasian halki ratsain noin 14 000 kilometrin matkan.</p><p>Vaikka tehtävä oli sotilaallinen, oli Mannerheimin tekemä tieteellinen työ myös arvokasta. Matkalla hän myös tapasi muun muassa 13. dalai-laman, jolle hän lahjoitti pistoolinsa.</p>]]>
      </description>
      <content:encoded>
        <![CDATA[<p>Jakson vieraana on kansanedustaja, ex-ministeri Pekka Haavisto, joka pohtii Mannerheimin elämää vuosina 1906–1908 tsaarin Venäjän yleisesikunnan pyynnöstä tehdyn Aasian-matkan pohjalta. Mannerheimin kaksiosainen kirja “Matka Aasian halki” julkaistiin vasta vuosikymmeniä myöhemmin itsenäisen Suomen ja Venäjän korvanneen Neuvostoliiton välisen talvisodan keväänä.</p><p>Vuosina 1904-1905 käydyn Venäjän-Japanin sodan jälkeen everstiksi ylennettyä Carl Gustaf Emil Mannerheimiä pyydettiin lähtemään Keski-Aasiaan ja Kiinaan tutkimusmatkalle. Peitetarinana oli tieteellinen retki, mutta Mannerheimin varsinainen tehtävä oli kerätä sotilaallista tiedusteluaineistoa. Mannerheim matkusti Aasian halki ratsain noin 14 000 kilometrin matkan.</p><p>Vaikka tehtävä oli sotilaallinen, oli Mannerheimin tekemä tieteellinen työ myös arvokasta. Matkalla hän myös tapasi muun muassa 13. dalai-laman, jolle hän lahjoitti pistoolinsa.</p>]]>
      </content:encoded>
      <pubDate>Sun, 23 Nov 2025 00:00:00 +0200</pubDate>
      <author>Peter Nyman &amp; Peter Wancke</author>
      <enclosure url="https://media.transistor.fm/458fa653/f9a5d5cc.mp3" length="92016455" type="audio/mpeg"/>
      <itunes:author>Peter Nyman &amp; Peter Wancke</itunes:author>
      <itunes:image href="https://img.transistorcdn.com/hZp8jL_L9ZgFjMAvt4NY1TfxQBZoTWq56AiikwodyV8/rs:fill:0:0:1/w:1400/h:1400/q:60/mb:500000/aHR0cHM6Ly9pbWct/dXBsb2FkLXByb2R1/Y3Rpb24udHJhbnNp/c3Rvci5mbS8yMmI0/NDY5MDk0ZWVhY2Vj/YWE4ZjVjMmE0ZDk3/MmQ4Zi5qcGc.jpg"/>
      <itunes:duration>4598</itunes:duration>
      <itunes:summary>
        <![CDATA[<p>Jakson vieraana on kansanedustaja, ex-ministeri Pekka Haavisto, joka pohtii Mannerheimin elämää vuosina 1906–1908 tsaarin Venäjän yleisesikunnan pyynnöstä tehdyn Aasian-matkan pohjalta. Mannerheimin kaksiosainen kirja “Matka Aasian halki” julkaistiin vasta vuosikymmeniä myöhemmin itsenäisen Suomen ja Venäjän korvanneen Neuvostoliiton välisen talvisodan keväänä.</p><p>Vuosina 1904-1905 käydyn Venäjän-Japanin sodan jälkeen everstiksi ylennettyä Carl Gustaf Emil Mannerheimiä pyydettiin lähtemään Keski-Aasiaan ja Kiinaan tutkimusmatkalle. Peitetarinana oli tieteellinen retki, mutta Mannerheimin varsinainen tehtävä oli kerätä sotilaallista tiedusteluaineistoa. Mannerheim matkusti Aasian halki ratsain noin 14 000 kilometrin matkan.</p><p>Vaikka tehtävä oli sotilaallinen, oli Mannerheimin tekemä tieteellinen työ myös arvokasta. Matkalla hän myös tapasi muun muassa 13. dalai-laman, jolle hän lahjoitti pistoolinsa.</p>]]>
      </itunes:summary>
      <itunes:keywords></itunes:keywords>
      <itunes:explicit>No</itunes:explicit>
    </item>
    <item>
      <title>Hannibal – Rooman kauhu</title>
      <itunes:episode>38</itunes:episode>
      <podcast:episode>38</podcast:episode>
      <itunes:title>Hannibal – Rooman kauhu</itunes:title>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <guid isPermaLink="false">0da90765-9062-4d58-abe4-5dee335193cb</guid>
      <link>https://peterpeter.transistor.fm/episodes/hannibal-rooman-kauhu</link>
      <description>
        <![CDATA[<p>Hannibal Barka, yksi historian nerokkaimmista sotapäälliköistä, oli Karthagon ja Rooman niin sanotun toisen puunilaissodan sankari. Karthago ja Rooma olivat läntisen Välimeren johtavat valtiot 200-luvulla eaa., ja ne kävivät toisiaan vastaan kolme sotaa alueen herruudesta.</p><p>Karthago oli katkera ensimmäisessä puunilaissodassa kärsimänsä tappion vuoksi. Kun toinen puunilaissota alkoi, Hannibal, Karthagon uusi johtaja, halusi viedä sodan Rooman sydänmaille Italian niemimaalle. Hänen oli marssitettava joukkonsa Espanjasta asti ja lopulta yli alppien. Mukana oli vastustajissa kauhua herättäneitä norsuja.</p><p>Italiassa Hannibal löi vihollisen kerta toisensa jälkeen, mutta Rooma ei antautunut. Lopulta Italian miehitys koitui liian kuluttavaksi, ja Hannibal joutui vetäytymään takaisin Karthagoon Pohjois-Afrikan rannikolle. Kaikesta Hannibalin uskomattomasta menestyksestä huolimatta Karthago hävisi myös toisen puunilaissodan, kuten hieman myöhemmin kolmannenkin, ja Karthagon kohtalo oli sinetöity.</p>]]>
      </description>
      <content:encoded>
        <![CDATA[<p>Hannibal Barka, yksi historian nerokkaimmista sotapäälliköistä, oli Karthagon ja Rooman niin sanotun toisen puunilaissodan sankari. Karthago ja Rooma olivat läntisen Välimeren johtavat valtiot 200-luvulla eaa., ja ne kävivät toisiaan vastaan kolme sotaa alueen herruudesta.</p><p>Karthago oli katkera ensimmäisessä puunilaissodassa kärsimänsä tappion vuoksi. Kun toinen puunilaissota alkoi, Hannibal, Karthagon uusi johtaja, halusi viedä sodan Rooman sydänmaille Italian niemimaalle. Hänen oli marssitettava joukkonsa Espanjasta asti ja lopulta yli alppien. Mukana oli vastustajissa kauhua herättäneitä norsuja.</p><p>Italiassa Hannibal löi vihollisen kerta toisensa jälkeen, mutta Rooma ei antautunut. Lopulta Italian miehitys koitui liian kuluttavaksi, ja Hannibal joutui vetäytymään takaisin Karthagoon Pohjois-Afrikan rannikolle. Kaikesta Hannibalin uskomattomasta menestyksestä huolimatta Karthago hävisi myös toisen puunilaissodan, kuten hieman myöhemmin kolmannenkin, ja Karthagon kohtalo oli sinetöity.</p>]]>
      </content:encoded>
      <pubDate>Sun, 09 Nov 2025 00:00:00 +0200</pubDate>
      <author>Peter Nyman &amp; Peter Wancke</author>
      <enclosure url="https://media.transistor.fm/2f6c9c52/ae3e3e90.mp3" length="91559310" type="audio/mpeg"/>
      <itunes:author>Peter Nyman &amp; Peter Wancke</itunes:author>
      <itunes:duration>4575</itunes:duration>
      <itunes:summary>
        <![CDATA[<p>Hannibal Barka, yksi historian nerokkaimmista sotapäälliköistä, oli Karthagon ja Rooman niin sanotun toisen puunilaissodan sankari. Karthago ja Rooma olivat läntisen Välimeren johtavat valtiot 200-luvulla eaa., ja ne kävivät toisiaan vastaan kolme sotaa alueen herruudesta.</p><p>Karthago oli katkera ensimmäisessä puunilaissodassa kärsimänsä tappion vuoksi. Kun toinen puunilaissota alkoi, Hannibal, Karthagon uusi johtaja, halusi viedä sodan Rooman sydänmaille Italian niemimaalle. Hänen oli marssitettava joukkonsa Espanjasta asti ja lopulta yli alppien. Mukana oli vastustajissa kauhua herättäneitä norsuja.</p><p>Italiassa Hannibal löi vihollisen kerta toisensa jälkeen, mutta Rooma ei antautunut. Lopulta Italian miehitys koitui liian kuluttavaksi, ja Hannibal joutui vetäytymään takaisin Karthagoon Pohjois-Afrikan rannikolle. Kaikesta Hannibalin uskomattomasta menestyksestä huolimatta Karthago hävisi myös toisen puunilaissodan, kuten hieman myöhemmin kolmannenkin, ja Karthagon kohtalo oli sinetöity.</p>]]>
      </itunes:summary>
      <itunes:keywords></itunes:keywords>
      <itunes:explicit>No</itunes:explicit>
    </item>
    <item>
      <title>Titanicin selviytyjästä Dunkerquen sankariksi</title>
      <itunes:episode>37</itunes:episode>
      <podcast:episode>37</podcast:episode>
      <itunes:title>Titanicin selviytyjästä Dunkerquen sankariksi</itunes:title>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <guid isPermaLink="false">06841573-d86e-4d59-8032-732573c4dada</guid>
      <link>https://peterpeter.transistor.fm/episodes/titanicin-selviytyjasta-tuli-dunkerquen-sankari</link>
      <description>
        <![CDATA[<p>Työväenluokkaiseen perheeseen Pohjois-Englannissa vuonna 1874 syntyneestä Charles Herbert Lightollerista tuli pätevä merimies, joka eteni nopeasti urallaan. Lightoller oli jo tehnyt pitkän pestin kauppalaivastossa, kun hän sai paikan toisena perämiehenä neitsytmatkalle lähtevällä Titanicilla vuonna 1912. Järkytys oli suuri, kun maailman hienoin ja uppoamattomana pidetty matkustaja-alus törmäsi jäävuoreen Pohjois-Atlantilla ja vei mukanaan merenpohjaan yli 1 500 henkeä. Lightoller oli korkea-arvoisin haaksirikosta hengissä selviytynyt miehistön jäsen. Hän palveli myöhemmin, ensimmäisessä maailmansodassa, upseerina Iso-Britannian laivastossa, selviytyen jälleen useista haaksirikoista. Vuonna 1940, keskellä toista maailmansotaa, Lightoller otti pienen huviveneensä ja lähti noutamaan sotilaita Dunkerquen rannoilta brittien suuressa evakuointioperaatiossa.</p>]]>
      </description>
      <content:encoded>
        <![CDATA[<p>Työväenluokkaiseen perheeseen Pohjois-Englannissa vuonna 1874 syntyneestä Charles Herbert Lightollerista tuli pätevä merimies, joka eteni nopeasti urallaan. Lightoller oli jo tehnyt pitkän pestin kauppalaivastossa, kun hän sai paikan toisena perämiehenä neitsytmatkalle lähtevällä Titanicilla vuonna 1912. Järkytys oli suuri, kun maailman hienoin ja uppoamattomana pidetty matkustaja-alus törmäsi jäävuoreen Pohjois-Atlantilla ja vei mukanaan merenpohjaan yli 1 500 henkeä. Lightoller oli korkea-arvoisin haaksirikosta hengissä selviytynyt miehistön jäsen. Hän palveli myöhemmin, ensimmäisessä maailmansodassa, upseerina Iso-Britannian laivastossa, selviytyen jälleen useista haaksirikoista. Vuonna 1940, keskellä toista maailmansotaa, Lightoller otti pienen huviveneensä ja lähti noutamaan sotilaita Dunkerquen rannoilta brittien suuressa evakuointioperaatiossa.</p>]]>
      </content:encoded>
      <pubDate>Sun, 26 Oct 2025 00:00:00 +0300</pubDate>
      <author>Peter Nyman &amp; Peter Wancke</author>
      <enclosure url="https://media.transistor.fm/54f4cbc6/a9ba36be.mp3" length="93951080" type="audio/mpeg"/>
      <itunes:author>Peter Nyman &amp; Peter Wancke</itunes:author>
      <itunes:duration>4695</itunes:duration>
      <itunes:summary>
        <![CDATA[<p>Työväenluokkaiseen perheeseen Pohjois-Englannissa vuonna 1874 syntyneestä Charles Herbert Lightollerista tuli pätevä merimies, joka eteni nopeasti urallaan. Lightoller oli jo tehnyt pitkän pestin kauppalaivastossa, kun hän sai paikan toisena perämiehenä neitsytmatkalle lähtevällä Titanicilla vuonna 1912. Järkytys oli suuri, kun maailman hienoin ja uppoamattomana pidetty matkustaja-alus törmäsi jäävuoreen Pohjois-Atlantilla ja vei mukanaan merenpohjaan yli 1 500 henkeä. Lightoller oli korkea-arvoisin haaksirikosta hengissä selviytynyt miehistön jäsen. Hän palveli myöhemmin, ensimmäisessä maailmansodassa, upseerina Iso-Britannian laivastossa, selviytyen jälleen useista haaksirikoista. Vuonna 1940, keskellä toista maailmansotaa, Lightoller otti pienen huviveneensä ja lähti noutamaan sotilaita Dunkerquen rannoilta brittien suuressa evakuointioperaatiossa.</p>]]>
      </itunes:summary>
      <itunes:keywords></itunes:keywords>
      <itunes:explicit>No</itunes:explicit>
    </item>
    <item>
      <title>Kamppailu Kanadasta</title>
      <itunes:episode>36</itunes:episode>
      <podcast:episode>36</podcast:episode>
      <itunes:title>Kamppailu Kanadasta</itunes:title>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <guid isPermaLink="false">e745811c-a16f-4e90-b7e0-feb2497a9a17</guid>
      <link>https://peterpeter.transistor.fm/episodes/kanada</link>
      <description>
        <![CDATA[<p>Donald Trump ei ole ensimmäinen amerikkalaispresidentti, joka on havitellut Kanadaa. Iso taistelu Kanadasta käytiin noin 100 vuoden jakson aikana 1700-luvun alusta 1800-luvun toiselle vuosikymmenelle. Ensin Kanadasta taistelivat britit ja ranskalaiset, sitten vastakkain olivat amerikkalaiset ja kanadalaiset, jälkimmäiset osana britti-imperiumia. Intiaaniliiittolaisia oli kaikissa leireissä.</p><p>Suhteet eivät olleet ongelmattomia näidenkään sotien jälkeen, ja rajoja muokattiin vielä pitkälle 1800-luvulle. Kanadaa repivät pitkään myös sisäiset ristiriidat, joita myös pahimmillaan ratkottiin asein. Mutta Kanadan kohtalon ratkaisi käytännössä reilun sadan vuoden jakso, jonka aikana käytiin neljä sotaa.</p>]]>
      </description>
      <content:encoded>
        <![CDATA[<p>Donald Trump ei ole ensimmäinen amerikkalaispresidentti, joka on havitellut Kanadaa. Iso taistelu Kanadasta käytiin noin 100 vuoden jakson aikana 1700-luvun alusta 1800-luvun toiselle vuosikymmenelle. Ensin Kanadasta taistelivat britit ja ranskalaiset, sitten vastakkain olivat amerikkalaiset ja kanadalaiset, jälkimmäiset osana britti-imperiumia. Intiaaniliiittolaisia oli kaikissa leireissä.</p><p>Suhteet eivät olleet ongelmattomia näidenkään sotien jälkeen, ja rajoja muokattiin vielä pitkälle 1800-luvulle. Kanadaa repivät pitkään myös sisäiset ristiriidat, joita myös pahimmillaan ratkottiin asein. Mutta Kanadan kohtalon ratkaisi käytännössä reilun sadan vuoden jakso, jonka aikana käytiin neljä sotaa.</p>]]>
      </content:encoded>
      <pubDate>Sun, 12 Oct 2025 00:00:00 +0300</pubDate>
      <author>Peter Nyman &amp; Peter Wancke</author>
      <enclosure url="https://media.transistor.fm/02d59312/835b890a.mp3" length="98403349" type="audio/mpeg"/>
      <itunes:author>Peter Nyman &amp; Peter Wancke</itunes:author>
      <itunes:duration>4918</itunes:duration>
      <itunes:summary>
        <![CDATA[<p>Donald Trump ei ole ensimmäinen amerikkalaispresidentti, joka on havitellut Kanadaa. Iso taistelu Kanadasta käytiin noin 100 vuoden jakson aikana 1700-luvun alusta 1800-luvun toiselle vuosikymmenelle. Ensin Kanadasta taistelivat britit ja ranskalaiset, sitten vastakkain olivat amerikkalaiset ja kanadalaiset, jälkimmäiset osana britti-imperiumia. Intiaaniliiittolaisia oli kaikissa leireissä.</p><p>Suhteet eivät olleet ongelmattomia näidenkään sotien jälkeen, ja rajoja muokattiin vielä pitkälle 1800-luvulle. Kanadaa repivät pitkään myös sisäiset ristiriidat, joita myös pahimmillaan ratkottiin asein. Mutta Kanadan kohtalon ratkaisi käytännössä reilun sadan vuoden jakso, jonka aikana käytiin neljä sotaa.</p>]]>
      </itunes:summary>
      <itunes:keywords></itunes:keywords>
      <itunes:explicit>No</itunes:explicit>
    </item>
    <item>
      <title>Jeanne d’Arc, Orleansin neitsyt</title>
      <itunes:episode>35</itunes:episode>
      <podcast:episode>35</podcast:episode>
      <itunes:title>Jeanne d’Arc, Orleansin neitsyt</itunes:title>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <guid isPermaLink="false">b96bc02b-045b-40e3-b520-60e1d1190d81</guid>
      <link>https://peterpeter.transistor.fm/episodes/jeanne-d-arc-orleansin-neitsyt</link>
      <description>
        <![CDATA[<p>Sankaritar vai kerettiläinen? 1400-luvun alussa, satavuotisen sodan aikana, nuori tyttö saapui Ranskan hoviin pienestä ranskalaisesta kylästä. Hän sytytti Ranskan vastarinnan Englantia vastaan, mutta maksoi siitä lopullisen hinnan vain 19-vuotiaana. Hänen tarinansa on yksi historian kiehtovimmista, mutta myös traagisimmista.</p>]]>
      </description>
      <content:encoded>
        <![CDATA[<p>Sankaritar vai kerettiläinen? 1400-luvun alussa, satavuotisen sodan aikana, nuori tyttö saapui Ranskan hoviin pienestä ranskalaisesta kylästä. Hän sytytti Ranskan vastarinnan Englantia vastaan, mutta maksoi siitä lopullisen hinnan vain 19-vuotiaana. Hänen tarinansa on yksi historian kiehtovimmista, mutta myös traagisimmista.</p>]]>
      </content:encoded>
      <pubDate>Sun, 28 Sep 2025 00:00:00 +0300</pubDate>
      <author>Peter Nyman &amp; Peter Wancke</author>
      <enclosure url="https://media.transistor.fm/2f31da73/0e7b0e44.mp3" length="88161318" type="audio/mpeg"/>
      <itunes:author>Peter Nyman &amp; Peter Wancke</itunes:author>
      <itunes:duration>4405</itunes:duration>
      <itunes:summary>
        <![CDATA[<p>Sankaritar vai kerettiläinen? 1400-luvun alussa, satavuotisen sodan aikana, nuori tyttö saapui Ranskan hoviin pienestä ranskalaisesta kylästä. Hän sytytti Ranskan vastarinnan Englantia vastaan, mutta maksoi siitä lopullisen hinnan vain 19-vuotiaana. Hänen tarinansa on yksi historian kiehtovimmista, mutta myös traagisimmista.</p>]]>
      </itunes:summary>
      <itunes:keywords></itunes:keywords>
      <itunes:explicit>No</itunes:explicit>
    </item>
    <item>
      <title>Australian tarina</title>
      <itunes:episode>34</itunes:episode>
      <podcast:episode>34</podcast:episode>
      <itunes:title>Australian tarina</itunes:title>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <guid isPermaLink="false">13ebfb0a-6508-4a50-85e0-73306aa5578f</guid>
      <link>https://peterpeter.transistor.fm/episodes/australia</link>
      <description>
        <![CDATA[<p>Australia asutettiin ehkä jo 65 000 vuotta sitten. Ensimmäinen dokumentoitu eurooppalaisten vierailu on vuodelta 1606, jolloin Hollannin Itä-Intian kauppakomppanian alus saapui alkuperäisväestön lukuisten heimojen asuttamalle kuivalle ja tasaiselle mantereelle.</p><p>Australian historia sai täysin uuden käänteen vuonna 1770, kun brittikapteeni James Cook nousi maihin ja julisti maan kuuluvan Iso-Britannialle. Vuonna 1786 Iso-Britannia päätti perustaa sinne vankisiirtokunnan. 1850-luvulla alkanut kultaryntäys vaurastutti Australiaa, joka alkoi pikku hiljaa muodostua omaksi kansakunnakseen ja saada enemmän autonomiaa. Demokraattiset oikeudet lisääntyivät, mutta rodulliset rajoitukset pitivät Australian pitkään vain valkoisten maana.</p>]]>
      </description>
      <content:encoded>
        <![CDATA[<p>Australia asutettiin ehkä jo 65 000 vuotta sitten. Ensimmäinen dokumentoitu eurooppalaisten vierailu on vuodelta 1606, jolloin Hollannin Itä-Intian kauppakomppanian alus saapui alkuperäisväestön lukuisten heimojen asuttamalle kuivalle ja tasaiselle mantereelle.</p><p>Australian historia sai täysin uuden käänteen vuonna 1770, kun brittikapteeni James Cook nousi maihin ja julisti maan kuuluvan Iso-Britannialle. Vuonna 1786 Iso-Britannia päätti perustaa sinne vankisiirtokunnan. 1850-luvulla alkanut kultaryntäys vaurastutti Australiaa, joka alkoi pikku hiljaa muodostua omaksi kansakunnakseen ja saada enemmän autonomiaa. Demokraattiset oikeudet lisääntyivät, mutta rodulliset rajoitukset pitivät Australian pitkään vain valkoisten maana.</p>]]>
      </content:encoded>
      <pubDate>Sun, 14 Sep 2025 00:00:00 +0300</pubDate>
      <author>Peter Nyman &amp; Peter Wancke</author>
      <enclosure url="https://media.transistor.fm/db60f5cd/a1138860.mp3" length="95780658" type="audio/mpeg"/>
      <itunes:author>Peter Nyman &amp; Peter Wancke</itunes:author>
      <itunes:duration>4786</itunes:duration>
      <itunes:summary>
        <![CDATA[<p>Australia asutettiin ehkä jo 65 000 vuotta sitten. Ensimmäinen dokumentoitu eurooppalaisten vierailu on vuodelta 1606, jolloin Hollannin Itä-Intian kauppakomppanian alus saapui alkuperäisväestön lukuisten heimojen asuttamalle kuivalle ja tasaiselle mantereelle.</p><p>Australian historia sai täysin uuden käänteen vuonna 1770, kun brittikapteeni James Cook nousi maihin ja julisti maan kuuluvan Iso-Britannialle. Vuonna 1786 Iso-Britannia päätti perustaa sinne vankisiirtokunnan. 1850-luvulla alkanut kultaryntäys vaurastutti Australiaa, joka alkoi pikku hiljaa muodostua omaksi kansakunnakseen ja saada enemmän autonomiaa. Demokraattiset oikeudet lisääntyivät, mutta rodulliset rajoitukset pitivät Australian pitkään vain valkoisten maana.</p>]]>
      </itunes:summary>
      <itunes:keywords></itunes:keywords>
      <itunes:explicit>No</itunes:explicit>
    </item>
    <item>
      <title>Sparta vastaan Ateena</title>
      <itunes:episode>33</itunes:episode>
      <podcast:episode>33</podcast:episode>
      <itunes:title>Sparta vastaan Ateena</itunes:title>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <guid isPermaLink="false">66c9e045-80f7-43c9-a4c6-b71e9383c72d</guid>
      <link>https://peterpeter.transistor.fm/episodes/sparta-vastaan-ateena</link>
      <description>
        <![CDATA[<p>400-luvulla eaa Ateenan valta oli kasvanut, ja lukuisat kreikkalaiset kaupunkivaltiot pelkäsivät sen voimaa. Paitsi, että Ateena oli vahva poliittisesti, valta, jota se osasi käyttää myös häikäilemättömästi hyväkseen, siellä kukoistivat tieteet ja taiteet. Ateenan päähaastaja oli ankara ja militaristinen Sparta, orjavaltio, jonka arvot, kulttuuri ja yhteiskunta olivat monella tapaa täysin erilaiset. Siinä missä Sparta oli maatalousyhteiskunta, Ateenaa taas ollaan pidetty länsimaisen kulttuurin kehtona ja demokratian synnyinpaikkana.</p><p><br></p><p>Näiden kahden antiikin Kreikan kaupunkivaltion ja niiden johtamien liittojen kilpailu johti lopulta pitkään ja tuhoisaan Peloponnesolaissotaan, joka päätti Kreikan kultakauden.</p>]]>
      </description>
      <content:encoded>
        <![CDATA[<p>400-luvulla eaa Ateenan valta oli kasvanut, ja lukuisat kreikkalaiset kaupunkivaltiot pelkäsivät sen voimaa. Paitsi, että Ateena oli vahva poliittisesti, valta, jota se osasi käyttää myös häikäilemättömästi hyväkseen, siellä kukoistivat tieteet ja taiteet. Ateenan päähaastaja oli ankara ja militaristinen Sparta, orjavaltio, jonka arvot, kulttuuri ja yhteiskunta olivat monella tapaa täysin erilaiset. Siinä missä Sparta oli maatalousyhteiskunta, Ateenaa taas ollaan pidetty länsimaisen kulttuurin kehtona ja demokratian synnyinpaikkana.</p><p><br></p><p>Näiden kahden antiikin Kreikan kaupunkivaltion ja niiden johtamien liittojen kilpailu johti lopulta pitkään ja tuhoisaan Peloponnesolaissotaan, joka päätti Kreikan kultakauden.</p>]]>
      </content:encoded>
      <pubDate>Sun, 31 Aug 2025 00:00:00 +0300</pubDate>
      <author>Peter Nyman &amp; Peter Wancke</author>
      <enclosure url="https://media.transistor.fm/ceefe74a/f12f9e23.mp3" length="86516083" type="audio/mpeg"/>
      <itunes:author>Peter Nyman &amp; Peter Wancke</itunes:author>
      <itunes:duration>4323</itunes:duration>
      <itunes:summary>
        <![CDATA[<p>400-luvulla eaa Ateenan valta oli kasvanut, ja lukuisat kreikkalaiset kaupunkivaltiot pelkäsivät sen voimaa. Paitsi, että Ateena oli vahva poliittisesti, valta, jota se osasi käyttää myös häikäilemättömästi hyväkseen, siellä kukoistivat tieteet ja taiteet. Ateenan päähaastaja oli ankara ja militaristinen Sparta, orjavaltio, jonka arvot, kulttuuri ja yhteiskunta olivat monella tapaa täysin erilaiset. Siinä missä Sparta oli maatalousyhteiskunta, Ateenaa taas ollaan pidetty länsimaisen kulttuurin kehtona ja demokratian synnyinpaikkana.</p><p><br></p><p>Näiden kahden antiikin Kreikan kaupunkivaltion ja niiden johtamien liittojen kilpailu johti lopulta pitkään ja tuhoisaan Peloponnesolaissotaan, joka päätti Kreikan kultakauden.</p>]]>
      </itunes:summary>
      <itunes:keywords></itunes:keywords>
      <itunes:explicit>No</itunes:explicit>
    </item>
    <item>
      <title>Sir Winstonin kiehtova suku</title>
      <itunes:episode>32</itunes:episode>
      <podcast:episode>32</podcast:episode>
      <itunes:title>Sir Winstonin kiehtova suku</itunes:title>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <guid isPermaLink="false">629d3d58-56b4-49df-ad1a-5325b3697a36</guid>
      <link>https://peterpeter.transistor.fm/episodes/sir-winstonin-kiehtova-suku</link>
      <description>
        <![CDATA[<p>Sir Winstonin suku on täynnä mielenkiintoisia ihmisiä ja tarinoita. Yksi hänen esi-isistään oli Englannin juhlituimpia sotapäälliköitä, 1650 syntynyt John Churchill, Marlborough’n ensimmäinen herttua. Sir Winstonin äiti oli amerikkalainen dollariprinsessa Jeanette ’Jennie’ Jerome. Ja Randolph-poika, jota Sir Winston rakasti, oli hänen sihteerinsä mukaan yksi vastenmielisimmistä ihmisistä, jonka oli tavannut. </p>]]>
      </description>
      <content:encoded>
        <![CDATA[<p>Sir Winstonin suku on täynnä mielenkiintoisia ihmisiä ja tarinoita. Yksi hänen esi-isistään oli Englannin juhlituimpia sotapäälliköitä, 1650 syntynyt John Churchill, Marlborough’n ensimmäinen herttua. Sir Winstonin äiti oli amerikkalainen dollariprinsessa Jeanette ’Jennie’ Jerome. Ja Randolph-poika, jota Sir Winston rakasti, oli hänen sihteerinsä mukaan yksi vastenmielisimmistä ihmisistä, jonka oli tavannut. </p>]]>
      </content:encoded>
      <pubDate>Sun, 17 Aug 2025 00:00:00 +0300</pubDate>
      <author>Peter Nyman &amp; Peter Wancke</author>
      <enclosure url="https://media.transistor.fm/acd3cae4/c688e338.mp3" length="75970944" type="audio/mpeg"/>
      <itunes:author>Peter Nyman &amp; Peter Wancke</itunes:author>
      <itunes:duration>4745</itunes:duration>
      <itunes:summary>
        <![CDATA[<p>Sir Winstonin suku on täynnä mielenkiintoisia ihmisiä ja tarinoita. Yksi hänen esi-isistään oli Englannin juhlituimpia sotapäälliköitä, 1650 syntynyt John Churchill, Marlborough’n ensimmäinen herttua. Sir Winstonin äiti oli amerikkalainen dollariprinsessa Jeanette ’Jennie’ Jerome. Ja Randolph-poika, jota Sir Winston rakasti, oli hänen sihteerinsä mukaan yksi vastenmielisimmistä ihmisistä, jonka oli tavannut. </p>]]>
      </itunes:summary>
      <itunes:keywords></itunes:keywords>
      <itunes:explicit>No</itunes:explicit>
    </item>
    <item>
      <title>Custerin viimeinen taistelu</title>
      <itunes:episode>31</itunes:episode>
      <podcast:episode>31</podcast:episode>
      <itunes:title>Custerin viimeinen taistelu</itunes:title>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <guid isPermaLink="false">8e168a1e-39b9-47ab-a1aa-36861a85e9a1</guid>
      <link>https://peterpeter.transistor.fm/episodes/custerin-viimeinen-taistelu</link>
      <description>
        <![CDATA[<p>George Armstrong Custer oli ansainnut kannuksensa Yhdysvaltain sisällissodassa 1860-luvun alkupuoliskolla Pohjoisvaltioiden rämäpäisenä ja keikarimaisena ratsuväen upseerina, jolla aina näytti olevan onni mukana, Custer’s luck, kuten hän itse sanoi. Hänestä oli tullut sen ajan iso amerikkalainen julkkis, josta on säilynyt valtava määrä valokuvia. Sisällissodan jälkeen Custer lähetettiin lännen suurille tasangoille laittamaan aisoihin reservaattien ulkopuolella liikkuvia intiaanijoukkoja. Niin sanottujen intiaanisotien taisteluiden ja verilöylyjen jälkeen Custerin onni lopulta kääntyi ja hän kohtasi kohtalonsa Little Bighornin taistelussa vuonna 1876. Se oli samalla tasankojen intiaanisotien viimeinen taistelu.</p><p><br></p>]]>
      </description>
      <content:encoded>
        <![CDATA[<p>George Armstrong Custer oli ansainnut kannuksensa Yhdysvaltain sisällissodassa 1860-luvun alkupuoliskolla Pohjoisvaltioiden rämäpäisenä ja keikarimaisena ratsuväen upseerina, jolla aina näytti olevan onni mukana, Custer’s luck, kuten hän itse sanoi. Hänestä oli tullut sen ajan iso amerikkalainen julkkis, josta on säilynyt valtava määrä valokuvia. Sisällissodan jälkeen Custer lähetettiin lännen suurille tasangoille laittamaan aisoihin reservaattien ulkopuolella liikkuvia intiaanijoukkoja. Niin sanottujen intiaanisotien taisteluiden ja verilöylyjen jälkeen Custerin onni lopulta kääntyi ja hän kohtasi kohtalonsa Little Bighornin taistelussa vuonna 1876. Se oli samalla tasankojen intiaanisotien viimeinen taistelu.</p><p><br></p>]]>
      </content:encoded>
      <pubDate>Sun, 22 Jun 2025 00:00:00 +0300</pubDate>
      <author>Peter Nyman &amp; Peter Wancke</author>
      <enclosure url="https://media.transistor.fm/975206ba/729c0737.mp3" length="105891109" type="audio/mpeg"/>
      <itunes:author>Peter Nyman &amp; Peter Wancke</itunes:author>
      <itunes:duration>5292</itunes:duration>
      <itunes:summary>
        <![CDATA[<p>George Armstrong Custer oli ansainnut kannuksensa Yhdysvaltain sisällissodassa 1860-luvun alkupuoliskolla Pohjoisvaltioiden rämäpäisenä ja keikarimaisena ratsuväen upseerina, jolla aina näytti olevan onni mukana, Custer’s luck, kuten hän itse sanoi. Hänestä oli tullut sen ajan iso amerikkalainen julkkis, josta on säilynyt valtava määrä valokuvia. Sisällissodan jälkeen Custer lähetettiin lännen suurille tasangoille laittamaan aisoihin reservaattien ulkopuolella liikkuvia intiaanijoukkoja. Niin sanottujen intiaanisotien taisteluiden ja verilöylyjen jälkeen Custerin onni lopulta kääntyi ja hän kohtasi kohtalonsa Little Bighornin taistelussa vuonna 1876. Se oli samalla tasankojen intiaanisotien viimeinen taistelu.</p><p><br></p>]]>
      </itunes:summary>
      <itunes:keywords></itunes:keywords>
      <itunes:explicit>No</itunes:explicit>
    </item>
    <item>
      <title>”Nuori kruununtavoittelija” Bonnie Prince Charlie</title>
      <itunes:episode>30</itunes:episode>
      <podcast:episode>30</podcast:episode>
      <itunes:title>”Nuori kruununtavoittelija” Bonnie Prince Charlie</itunes:title>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <guid isPermaLink="false">8ac22428-030b-491c-86d9-ef51c6dd628e</guid>
      <link>https://peterpeter.transistor.fm/episodes/nuori-kruununtavoittelija-bonnie-prince-charlie</link>
      <description>
        <![CDATA[<p>1745 Isossa-Britanniassa koettiin aseellinen kapina, kun kuningas Jaakko II:n pojanpoika Charles Stuart nousi pienen joukon kanssa maihin Skotlannissa, ja keräten matkalla lisää joukkoja lähti armeijansa kanssa kohti Lontoota. Skotlanti ja Englanti olivat 1704 yhdistyneet Isoksi-Britanniaksi, joten moni skotti liittyi kapinaan toivoen, että Skotlanti saisi takaisin itsenäisyytensä. Kaikki päättyi 1746 Cullodenin taisteluun.</p>]]>
      </description>
      <content:encoded>
        <![CDATA[<p>1745 Isossa-Britanniassa koettiin aseellinen kapina, kun kuningas Jaakko II:n pojanpoika Charles Stuart nousi pienen joukon kanssa maihin Skotlannissa, ja keräten matkalla lisää joukkoja lähti armeijansa kanssa kohti Lontoota. Skotlanti ja Englanti olivat 1704 yhdistyneet Isoksi-Britanniaksi, joten moni skotti liittyi kapinaan toivoen, että Skotlanti saisi takaisin itsenäisyytensä. Kaikki päättyi 1746 Cullodenin taisteluun.</p>]]>
      </content:encoded>
      <pubDate>Sun, 08 Jun 2025 00:00:00 +0300</pubDate>
      <author>Peter Nyman &amp; Peter Wancke</author>
      <enclosure url="https://media.transistor.fm/933c5514/487cef29.mp3" length="95202398" type="audio/mpeg"/>
      <itunes:author>Peter Nyman &amp; Peter Wancke</itunes:author>
      <itunes:duration>4758</itunes:duration>
      <itunes:summary>
        <![CDATA[<p>1745 Isossa-Britanniassa koettiin aseellinen kapina, kun kuningas Jaakko II:n pojanpoika Charles Stuart nousi pienen joukon kanssa maihin Skotlannissa, ja keräten matkalla lisää joukkoja lähti armeijansa kanssa kohti Lontoota. Skotlanti ja Englanti olivat 1704 yhdistyneet Isoksi-Britanniaksi, joten moni skotti liittyi kapinaan toivoen, että Skotlanti saisi takaisin itsenäisyytensä. Kaikki päättyi 1746 Cullodenin taisteluun.</p>]]>
      </itunes:summary>
      <itunes:keywords></itunes:keywords>
      <itunes:explicit>No</itunes:explicit>
    </item>
    <item>
      <title>Filippiinien vapaustaistelu</title>
      <itunes:episode>29</itunes:episode>
      <podcast:episode>29</podcast:episode>
      <itunes:title>Filippiinien vapaustaistelu</itunes:title>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <guid isPermaLink="false">0b881b79-20f4-4645-b3c4-becef636f923</guid>
      <link>https://peterpeter.transistor.fm/episodes/filippiinien-vapaustaistelu</link>
      <description>
        <![CDATA[<p>Filippiineillä alettiin 1800-luvun jälkipuoliskolla tosissaan pyristellä eroon siirtomaavallasta ja unelmoida jopa täydestä itsenäisyydestä. Saariryhmä oli 1500-luvulta lähtien ollut Espanjan siirtomaa. Se oli synnyttänyt Asiaan katolisen maan, jossa espanjalaisen kulttuurin vaikutus oli suuri. Tietyllä tapaa Filippiinit muistuttikin Espanjan siirtomaita latinalaisessa Amerikassa. Ja pitkään Amerikasta käsin Espanja Filippiinejä myös hallitsi. Täysin uusi vaihe vapaustaistelussa alkoi kun Espanjan ja Yhdysvaltojen välille syttyi Kuubasta käsin alkanut sota 1800-luvun viimeisinä vuosina. Hävittyään sodan Espanja joutui luovuttamaan Filippiinit Yhdysvalloille. Filippiinien vapaustaistelu ei sammunut, vaikka vastassa oli nyt uusi siirtomaaherra. Filippiiniläiset eivät kuitenkaan onnistuneet asein vapautumaan Yhdysvaltojen otteesta, mutta alun väkivaltaisten vuosien jälkeen tilanne rauhoittui. Lopulta toisen maailmansodan ja Japanin verisen miehityksen jälkeen Filippiinit sai itsenäisyyden.</p>]]>
      </description>
      <content:encoded>
        <![CDATA[<p>Filippiineillä alettiin 1800-luvun jälkipuoliskolla tosissaan pyristellä eroon siirtomaavallasta ja unelmoida jopa täydestä itsenäisyydestä. Saariryhmä oli 1500-luvulta lähtien ollut Espanjan siirtomaa. Se oli synnyttänyt Asiaan katolisen maan, jossa espanjalaisen kulttuurin vaikutus oli suuri. Tietyllä tapaa Filippiinit muistuttikin Espanjan siirtomaita latinalaisessa Amerikassa. Ja pitkään Amerikasta käsin Espanja Filippiinejä myös hallitsi. Täysin uusi vaihe vapaustaistelussa alkoi kun Espanjan ja Yhdysvaltojen välille syttyi Kuubasta käsin alkanut sota 1800-luvun viimeisinä vuosina. Hävittyään sodan Espanja joutui luovuttamaan Filippiinit Yhdysvalloille. Filippiinien vapaustaistelu ei sammunut, vaikka vastassa oli nyt uusi siirtomaaherra. Filippiiniläiset eivät kuitenkaan onnistuneet asein vapautumaan Yhdysvaltojen otteesta, mutta alun väkivaltaisten vuosien jälkeen tilanne rauhoittui. Lopulta toisen maailmansodan ja Japanin verisen miehityksen jälkeen Filippiinit sai itsenäisyyden.</p>]]>
      </content:encoded>
      <pubDate>Sat, 24 May 2025 00:00:00 +0300</pubDate>
      <author>Peter Nyman &amp; Peter Wancke</author>
      <enclosure url="https://media.transistor.fm/a31f7459/dccbf3d5.mp3" length="89941771" type="audio/mpeg"/>
      <itunes:author>Peter Nyman &amp; Peter Wancke</itunes:author>
      <itunes:duration>4495</itunes:duration>
      <itunes:summary>
        <![CDATA[<p>Filippiineillä alettiin 1800-luvun jälkipuoliskolla tosissaan pyristellä eroon siirtomaavallasta ja unelmoida jopa täydestä itsenäisyydestä. Saariryhmä oli 1500-luvulta lähtien ollut Espanjan siirtomaa. Se oli synnyttänyt Asiaan katolisen maan, jossa espanjalaisen kulttuurin vaikutus oli suuri. Tietyllä tapaa Filippiinit muistuttikin Espanjan siirtomaita latinalaisessa Amerikassa. Ja pitkään Amerikasta käsin Espanja Filippiinejä myös hallitsi. Täysin uusi vaihe vapaustaistelussa alkoi kun Espanjan ja Yhdysvaltojen välille syttyi Kuubasta käsin alkanut sota 1800-luvun viimeisinä vuosina. Hävittyään sodan Espanja joutui luovuttamaan Filippiinit Yhdysvalloille. Filippiinien vapaustaistelu ei sammunut, vaikka vastassa oli nyt uusi siirtomaaherra. Filippiiniläiset eivät kuitenkaan onnistuneet asein vapautumaan Yhdysvaltojen otteesta, mutta alun väkivaltaisten vuosien jälkeen tilanne rauhoittui. Lopulta toisen maailmansodan ja Japanin verisen miehityksen jälkeen Filippiinit sai itsenäisyyden.</p>]]>
      </itunes:summary>
      <itunes:keywords></itunes:keywords>
      <itunes:explicit>No</itunes:explicit>
    </item>
    <item>
      <title>Rooma rakennettiin seitsemälle kukkulalle</title>
      <itunes:episode>28</itunes:episode>
      <podcast:episode>28</podcast:episode>
      <itunes:title>Rooma rakennettiin seitsemälle kukkulalle</itunes:title>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <guid isPermaLink="false">3059251f-1ecb-4fa1-b2b5-9e980b1f4a54</guid>
      <link>https://peterpeter.transistor.fm/episodes/rooma-rakennettiin-seitsemalle-kukkulalle</link>
      <description>
        <![CDATA[<p>Rooma, ikuinen kaupunki, länsimaisen kristillisyyden ja sivistyksen kehto, syntyi 700-luvulla eaa, satoja vuosia ennen Rooman valtakunnan suuruuden aikaa. Vaatimattoman, seitsemälle edelleen Rooman keskustassa sijaitsevalle kukkulalle rakennetun kaupungin perustivat legendan mukaan kaksosveljet Romulus ja Remus, sodan jumala Marsin ja papitar Rhea Silvian pojat, joita naarassusi ruokki. Veljekset kilpailivat siitä, mihin tarkalleen kaupunki perustettaisiin, sillä seurauksella, että Romulus surmasi Remuksen. Romuluksesta tuli Rooman kuningas. Tämä hurja tarina istui hyvin myöhemmin agressiivisesti ja periksiantamattomasti laajentuneen Rooman valtakunnan eetokseen.</p>]]>
      </description>
      <content:encoded>
        <![CDATA[<p>Rooma, ikuinen kaupunki, länsimaisen kristillisyyden ja sivistyksen kehto, syntyi 700-luvulla eaa, satoja vuosia ennen Rooman valtakunnan suuruuden aikaa. Vaatimattoman, seitsemälle edelleen Rooman keskustassa sijaitsevalle kukkulalle rakennetun kaupungin perustivat legendan mukaan kaksosveljet Romulus ja Remus, sodan jumala Marsin ja papitar Rhea Silvian pojat, joita naarassusi ruokki. Veljekset kilpailivat siitä, mihin tarkalleen kaupunki perustettaisiin, sillä seurauksella, että Romulus surmasi Remuksen. Romuluksesta tuli Rooman kuningas. Tämä hurja tarina istui hyvin myöhemmin agressiivisesti ja periksiantamattomasti laajentuneen Rooman valtakunnan eetokseen.</p>]]>
      </content:encoded>
      <pubDate>Sun, 11 May 2025 00:41:25 +0300</pubDate>
      <author>Peter Nyman &amp; Peter Wancke</author>
      <enclosure url="https://media.transistor.fm/0a926257/12edae7d.mp3" length="105253213" type="audio/mpeg"/>
      <itunes:author>Peter Nyman &amp; Peter Wancke</itunes:author>
      <itunes:duration>5260</itunes:duration>
      <itunes:summary>
        <![CDATA[<p>Rooma, ikuinen kaupunki, länsimaisen kristillisyyden ja sivistyksen kehto, syntyi 700-luvulla eaa, satoja vuosia ennen Rooman valtakunnan suuruuden aikaa. Vaatimattoman, seitsemälle edelleen Rooman keskustassa sijaitsevalle kukkulalle rakennetun kaupungin perustivat legendan mukaan kaksosveljet Romulus ja Remus, sodan jumala Marsin ja papitar Rhea Silvian pojat, joita naarassusi ruokki. Veljekset kilpailivat siitä, mihin tarkalleen kaupunki perustettaisiin, sillä seurauksella, että Romulus surmasi Remuksen. Romuluksesta tuli Rooman kuningas. Tämä hurja tarina istui hyvin myöhemmin agressiivisesti ja periksiantamattomasti laajentuneen Rooman valtakunnan eetokseen.</p>]]>
      </itunes:summary>
      <itunes:keywords></itunes:keywords>
      <itunes:explicit>No</itunes:explicit>
    </item>
    <item>
      <title>Henrik VIII</title>
      <itunes:episode>27</itunes:episode>
      <podcast:episode>27</podcast:episode>
      <itunes:title>Henrik VIII</itunes:title>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <guid isPermaLink="false">445810f7-4027-4c7d-a589-fea74064c822</guid>
      <link>https://peterpeter.transistor.fm/episodes/henrik-viii</link>
      <description>
        <![CDATA[<p>Englannin kuningas Henrik VIII oli Tudor-suvun toinen hallitsija seuraten isäänsä Henrik VII:ää 1509 valtaistuimelle 18-vuotiaana. Hän oli komea renessanssi hallitsija, josta elämänsä loppuvaiheessa tuli pöhöttynyt, sairas, vainoharhainen tyranni. Henrik VIII on kuuluisa kuudesta avioliitostaan, mutta hänen tavoitteensa saada avioero ensimmäisestä vaimostaan johti itsenäisen Englannin kirkon perustamiseen. </p>]]>
      </description>
      <content:encoded>
        <![CDATA[<p>Englannin kuningas Henrik VIII oli Tudor-suvun toinen hallitsija seuraten isäänsä Henrik VII:ää 1509 valtaistuimelle 18-vuotiaana. Hän oli komea renessanssi hallitsija, josta elämänsä loppuvaiheessa tuli pöhöttynyt, sairas, vainoharhainen tyranni. Henrik VIII on kuuluisa kuudesta avioliitostaan, mutta hänen tavoitteensa saada avioero ensimmäisestä vaimostaan johti itsenäisen Englannin kirkon perustamiseen. </p>]]>
      </content:encoded>
      <pubDate>Sun, 27 Apr 2025 00:00:00 +0300</pubDate>
      <author>Peter Nyman &amp; Peter Wancke</author>
      <enclosure url="https://media.transistor.fm/9d8c5c3b/c809a999.mp3" length="99953983" type="audio/mpeg"/>
      <itunes:author>Peter Nyman &amp; Peter Wancke</itunes:author>
      <itunes:image href="https://img.transistorcdn.com/nZlFdvn8NmCX8AUtFZO5ZNEW1NpsP3DGbCBkT2D2jeo/rs:fill:0:0:1/w:1400/h:1400/q:60/mb:500000/aHR0cHM6Ly9pbWct/dXBsb2FkLXByb2R1/Y3Rpb24udHJhbnNp/c3Rvci5mbS9lMzkx/MWI1NzBmMTA5Yzdh/OTU2NzJhMDgwMTk1/ZDNhYi5wbmc.jpg"/>
      <itunes:duration>4995</itunes:duration>
      <itunes:summary>
        <![CDATA[<p>Englannin kuningas Henrik VIII oli Tudor-suvun toinen hallitsija seuraten isäänsä Henrik VII:ää 1509 valtaistuimelle 18-vuotiaana. Hän oli komea renessanssi hallitsija, josta elämänsä loppuvaiheessa tuli pöhöttynyt, sairas, vainoharhainen tyranni. Henrik VIII on kuuluisa kuudesta avioliitostaan, mutta hänen tavoitteensa saada avioero ensimmäisestä vaimostaan johti itsenäisen Englannin kirkon perustamiseen. </p>]]>
      </itunes:summary>
      <itunes:keywords></itunes:keywords>
      <itunes:explicit>No</itunes:explicit>
    </item>
    <item>
      <title>Vieraana Pekka Sauri: Helsinki</title>
      <itunes:episode>26</itunes:episode>
      <podcast:episode>26</podcast:episode>
      <itunes:title>Vieraana Pekka Sauri: Helsinki</itunes:title>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <guid isPermaLink="false">dc3352ea-f5ea-43c2-8dee-602a65ced109</guid>
      <link>https://peterpeter.transistor.fm/episodes/vieraana-pekka-sauri-helsinki</link>
      <description>
        <![CDATA[<p>Jakson vieraana on työelämäprofessori, kirjailija ja Helsingin ex-apulaiskaupunginjohtaja ym. Pekka Sauri, jonka kiinnostuksen kohteena on Helsinki, Itämeren tytär. Keskustelemme Helsingistä sekä historian että henkilökohtaisen suhteen näkökulmasta.</p>
<ul><li>(00:03) - Chapter 1</li>
<li>(04:47) - Chapter 2</li>
<li>(15:27) - Chapter 3</li>
<li>(36:27) - Chapter 4</li>
<li>(39:27) - Chapter 5</li>
</ul>]]>
      </description>
      <content:encoded>
        <![CDATA[<p>Jakson vieraana on työelämäprofessori, kirjailija ja Helsingin ex-apulaiskaupunginjohtaja ym. Pekka Sauri, jonka kiinnostuksen kohteena on Helsinki, Itämeren tytär. Keskustelemme Helsingistä sekä historian että henkilökohtaisen suhteen näkökulmasta.</p>
<ul><li>(00:03) - Chapter 1</li>
<li>(04:47) - Chapter 2</li>
<li>(15:27) - Chapter 3</li>
<li>(36:27) - Chapter 4</li>
<li>(39:27) - Chapter 5</li>
</ul>]]>
      </content:encoded>
      <pubDate>Sun, 13 Apr 2025 00:38:40 +0300</pubDate>
      <author>Peter Nyman &amp; Peter Wancke</author>
      <enclosure url="https://media.transistor.fm/1289e495/30581a6a.mp3" length="98626123" type="audio/mpeg"/>
      <itunes:author>Peter Nyman &amp; Peter Wancke</itunes:author>
      <itunes:duration>4929</itunes:duration>
      <itunes:summary>
        <![CDATA[<p>Jakson vieraana on työelämäprofessori, kirjailija ja Helsingin ex-apulaiskaupunginjohtaja ym. Pekka Sauri, jonka kiinnostuksen kohteena on Helsinki, Itämeren tytär. Keskustelemme Helsingistä sekä historian että henkilökohtaisen suhteen näkökulmasta.</p>
<ul><li>(00:03) - Chapter 1</li>
<li>(04:47) - Chapter 2</li>
<li>(15:27) - Chapter 3</li>
<li>(36:27) - Chapter 4</li>
<li>(39:27) - Chapter 5</li>
</ul>]]>
      </itunes:summary>
      <itunes:keywords></itunes:keywords>
      <itunes:explicit>No</itunes:explicit>
      <podcast:chapters url="https://share.transistor.fm/s/1289e495/chapters.json" type="application/json+chapters"/>
    </item>
    <item>
      <title>Hurjat hunnit</title>
      <itunes:episode>25</itunes:episode>
      <podcast:episode>25</podcast:episode>
      <itunes:title>Hurjat hunnit</itunes:title>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <guid isPermaLink="false">55863044-c45a-4b0f-b52f-ef1667fd5372</guid>
      <link>https://peterpeter.transistor.fm/episodes/hurjat-hunnit</link>
      <description>
        <![CDATA[<p>Länsi-Rooman viimeisiä hetkiä edeltävinä vuosikymmeninä 300-luvun lopussa alkoi Keski-Aasian loputtomilta aroilta Eurooppaan työntyä hurja ratsastaja- ja paimentolaiskansa hunnit. Ei tiedetä tarkkaan mistä he tulivat tai keitä he olivat. Hyökkäyksellään länteen hunnit antoivat alkusysäyksen niin ikään Eurooppaa mullistaneille kansainvaelluksille. Lähes koko Euroopan polvilleen saaneiden hunnien pelätyimmäksi ja suurimmaksi johtajaksi nousi lopulta Attila, “Jumalan ruoska”. Attilan jälkeen hunnien valtakunta hajosi ja hunnit poistuivat historian näyttämöltä lähes jälkiä jättämättä.</p>]]>
      </description>
      <content:encoded>
        <![CDATA[<p>Länsi-Rooman viimeisiä hetkiä edeltävinä vuosikymmeninä 300-luvun lopussa alkoi Keski-Aasian loputtomilta aroilta Eurooppaan työntyä hurja ratsastaja- ja paimentolaiskansa hunnit. Ei tiedetä tarkkaan mistä he tulivat tai keitä he olivat. Hyökkäyksellään länteen hunnit antoivat alkusysäyksen niin ikään Eurooppaa mullistaneille kansainvaelluksille. Lähes koko Euroopan polvilleen saaneiden hunnien pelätyimmäksi ja suurimmaksi johtajaksi nousi lopulta Attila, “Jumalan ruoska”. Attilan jälkeen hunnien valtakunta hajosi ja hunnit poistuivat historian näyttämöltä lähes jälkiä jättämättä.</p>]]>
      </content:encoded>
      <pubDate>Sun, 30 Mar 2025 00:00:00 +0200</pubDate>
      <author>Peter Nyman &amp; Peter Wancke</author>
      <enclosure url="https://media.transistor.fm/ba2a97b4/2f3b87f0.mp3" length="86474801" type="audio/mpeg"/>
      <itunes:author>Peter Nyman &amp; Peter Wancke</itunes:author>
      <itunes:duration>4321</itunes:duration>
      <itunes:summary>
        <![CDATA[<p>Länsi-Rooman viimeisiä hetkiä edeltävinä vuosikymmeninä 300-luvun lopussa alkoi Keski-Aasian loputtomilta aroilta Eurooppaan työntyä hurja ratsastaja- ja paimentolaiskansa hunnit. Ei tiedetä tarkkaan mistä he tulivat tai keitä he olivat. Hyökkäyksellään länteen hunnit antoivat alkusysäyksen niin ikään Eurooppaa mullistaneille kansainvaelluksille. Lähes koko Euroopan polvilleen saaneiden hunnien pelätyimmäksi ja suurimmaksi johtajaksi nousi lopulta Attila, “Jumalan ruoska”. Attilan jälkeen hunnien valtakunta hajosi ja hunnit poistuivat historian näyttämöltä lähes jälkiä jättämättä.</p>]]>
      </itunes:summary>
      <itunes:keywords></itunes:keywords>
      <itunes:explicit>No</itunes:explicit>
    </item>
    <item>
      <title>Vuosi 1066 mullisti Englannin historian</title>
      <itunes:episode>24</itunes:episode>
      <podcast:episode>24</podcast:episode>
      <itunes:title>Vuosi 1066 mullisti Englannin historian</itunes:title>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <guid isPermaLink="false">c17db484-2c15-4af1-90a8-e9ed160dd71f</guid>
      <link>https://peterpeter.transistor.fm/episodes/vuosi-1066-mullisti-englannin-historian</link>
      <description>
        <![CDATA[<p>Vuonna 1066 Englannin kruunua tavoitteli jopa neljä mahtimiestä: anglosaksiset ylhäisöveljekset Harald ja Tostig Godwininpoika, norjalainen viikinkipäällikkö Harald Ankara sekä Normandian herttua Vilhelm II, joka tunnettiin myös lisänimellä Äpärä, myöhemmin Valloittaja. Kaikkien suonissa virtasi viikinkiverta. Valtataistelun lopputuloksella oli mullistava vaikutus Englannin ja todennäköisesti myös koko maailman historiaan.</p>]]>
      </description>
      <content:encoded>
        <![CDATA[<p>Vuonna 1066 Englannin kruunua tavoitteli jopa neljä mahtimiestä: anglosaksiset ylhäisöveljekset Harald ja Tostig Godwininpoika, norjalainen viikinkipäällikkö Harald Ankara sekä Normandian herttua Vilhelm II, joka tunnettiin myös lisänimellä Äpärä, myöhemmin Valloittaja. Kaikkien suonissa virtasi viikinkiverta. Valtataistelun lopputuloksella oli mullistava vaikutus Englannin ja todennäköisesti myös koko maailman historiaan.</p>]]>
      </content:encoded>
      <pubDate>Sun, 16 Mar 2025 00:00:00 +0200</pubDate>
      <author>Peter Nyman &amp; Peter Wancke</author>
      <enclosure url="https://media.transistor.fm/1170444b/b5050adc.mp3" length="108264607" type="audio/mpeg"/>
      <itunes:author>Peter Nyman &amp; Peter Wancke</itunes:author>
      <itunes:duration>5411</itunes:duration>
      <itunes:summary>
        <![CDATA[<p>Vuonna 1066 Englannin kruunua tavoitteli jopa neljä mahtimiestä: anglosaksiset ylhäisöveljekset Harald ja Tostig Godwininpoika, norjalainen viikinkipäällikkö Harald Ankara sekä Normandian herttua Vilhelm II, joka tunnettiin myös lisänimellä Äpärä, myöhemmin Valloittaja. Kaikkien suonissa virtasi viikinkiverta. Valtataistelun lopputuloksella oli mullistava vaikutus Englannin ja todennäköisesti myös koko maailman historiaan.</p>]]>
      </itunes:summary>
      <itunes:keywords></itunes:keywords>
      <itunes:explicit>No</itunes:explicit>
    </item>
    <item>
      <title>Kapteeni James Cook</title>
      <itunes:episode>23</itunes:episode>
      <podcast:episode>23</podcast:episode>
      <itunes:title>Kapteeni James Cook</itunes:title>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <guid isPermaLink="false">09275502-f4ec-11ef-9bf3-630df6a25e08</guid>
      <link>https://peterpeter.transistor.fm/episodes/kapteeni-james-cook</link>
      <description>
        <![CDATA[<p>Yksi kaikkien aikojen arvostetuimmista merenkävijöistä, brittiläinen James Cook syntyi Yorkshiressä maatyöläisperheeseen 1728. Hänestä tuli tutkimusmatkailija, meriupseeri ja kartoittaja, joka teki kolme purjehdusmatkaa Tyynellemerelle kartoittaen eurooppalaisille aiemmin tuntemattomia laajoja alueita, tehden samalla luonnontieteellisiä havaintoja. Cookin ansioksi voi laittaa myös sen, että keripukin merimatkoilla aiheuttamista kuolemista päästiin eroon. Cookin kolmas matka Tyynellemerelle koitui hänen kohtalokseksi.</p><p><br></p>]]>
      </description>
      <content:encoded>
        <![CDATA[<p>Yksi kaikkien aikojen arvostetuimmista merenkävijöistä, brittiläinen James Cook syntyi Yorkshiressä maatyöläisperheeseen 1728. Hänestä tuli tutkimusmatkailija, meriupseeri ja kartoittaja, joka teki kolme purjehdusmatkaa Tyynellemerelle kartoittaen eurooppalaisille aiemmin tuntemattomia laajoja alueita, tehden samalla luonnontieteellisiä havaintoja. Cookin ansioksi voi laittaa myös sen, että keripukin merimatkoilla aiheuttamista kuolemista päästiin eroon. Cookin kolmas matka Tyynellemerelle koitui hänen kohtalokseksi.</p><p><br></p>]]>
      </content:encoded>
      <pubDate>Sun, 02 Mar 2025 00:00:00 +0200</pubDate>
      <author>Peter Nyman &amp; Peter Wancke</author>
      <enclosure url="https://media.transistor.fm/6c2e979c/f68431ef.mp3" length="94783961" type="audio/mpeg"/>
      <itunes:author>Peter Nyman &amp; Peter Wancke</itunes:author>
      <itunes:duration>4735</itunes:duration>
      <itunes:summary>Yksi kaikkien aikojen arvostetuimmista merenkävijöistä, brittiläinen James Cook syntyi Yorkshiressä maatyöläisperheeseen 1728. Hänestä tuli tutkimusmatkailija, meriupseeri ja kartoittaja, joka teki kolme purjehdusmatkaa Tyynellemerelle kartoittaen eurooppalaisille aiemmin tuntemattomia laajoja alueita, tehden samalla luonnontieteellisiä havaintoja. Cookin ansioksi voi laittaa myös sen, että keripukin merimatkoilla aiheuttamista kuolemista päästiin eroon. Cookin kolmas matka Tyynellemerelle koitui hänen kohtalokseksi.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Yksi kaikkien aikojen arvostetuimmista merenkävijöistä, brittiläinen James Cook syntyi Yorkshiressä maatyöläisperheeseen 1728. Hänestä tuli tutkimusmatkailija, meriupseeri ja kartoittaja, joka teki kolme purjehdusmatkaa Tyynellemerelle kartoittaen euroopp</itunes:subtitle>
      <itunes:keywords></itunes:keywords>
      <itunes:explicit>No</itunes:explicit>
    </item>
    <item>
      <title>Buurit piikkinä brittien lihassa</title>
      <itunes:episode>22</itunes:episode>
      <podcast:episode>22</podcast:episode>
      <itunes:title>Buurit piikkinä brittien lihassa</itunes:title>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <guid isPermaLink="false">57919192-ea9e-11ef-85d9-6b7871de5480</guid>
      <link>https://peterpeter.transistor.fm/episodes/buurit-piikkina-brittien-lihassa</link>
      <description>
        <![CDATA[<p>Tuhannet Etelä-Afrikan buurit lähtivät 1800-luvun alkupuoliskolla suurelle vaellukselle Kapmaan siirtokunnasta kauas koilliseen sisämaahan. Syynä hollanninkielisten buurien lähtöön oli tyytymättömyys brittien hallintoon. Britit olivat muun muassa kieltäneet orjakaupan, ja vahvasti uskomansa Jumalan tahdon mukaisesti eläneet buurit kokivat, että heidän elämäntapansa ja sosiaalinen järjestys olivat uhattuina. Sisämaassa buurien perustamista tasavalloista tuli brittien kiinnostuksen ja ahneuden kohde, kun sieltä löydettiin laajat kulta- ja timanttiesiintymät. Buurit ja britit ajautuivat kahteen sotaan 1800-luvun lopussa, mikä lopulta päätti buuritasavaltojen itsenäisyyden. Varsinkin toinen buurisota herätti paljon huomiota Britanniassa ja muualla lännessä. Buurit saivat sympatiaa osakseen alkumenestyksensä johdosta sekä brittien perustamien keskitysleirien ja hävityssodan takia.</p><p><br></p>]]>
      </description>
      <content:encoded>
        <![CDATA[<p>Tuhannet Etelä-Afrikan buurit lähtivät 1800-luvun alkupuoliskolla suurelle vaellukselle Kapmaan siirtokunnasta kauas koilliseen sisämaahan. Syynä hollanninkielisten buurien lähtöön oli tyytymättömyys brittien hallintoon. Britit olivat muun muassa kieltäneet orjakaupan, ja vahvasti uskomansa Jumalan tahdon mukaisesti eläneet buurit kokivat, että heidän elämäntapansa ja sosiaalinen järjestys olivat uhattuina. Sisämaassa buurien perustamista tasavalloista tuli brittien kiinnostuksen ja ahneuden kohde, kun sieltä löydettiin laajat kulta- ja timanttiesiintymät. Buurit ja britit ajautuivat kahteen sotaan 1800-luvun lopussa, mikä lopulta päätti buuritasavaltojen itsenäisyyden. Varsinkin toinen buurisota herätti paljon huomiota Britanniassa ja muualla lännessä. Buurit saivat sympatiaa osakseen alkumenestyksensä johdosta sekä brittien perustamien keskitysleirien ja hävityssodan takia.</p><p><br></p>]]>
      </content:encoded>
      <pubDate>Sun, 16 Feb 2025 00:00:00 +0200</pubDate>
      <author>Peter Nyman &amp; Peter Wancke</author>
      <enclosure url="https://media.transistor.fm/39ae00a4/4a49118e.mp3" length="102579136" type="audio/mpeg"/>
      <itunes:author>Peter Nyman &amp; Peter Wancke</itunes:author>
      <itunes:duration>5125</itunes:duration>
      <itunes:summary>Tuhannet Etelä-Afrikan buurit lähtivät 1800-luvun alkupuoliskolla suurelle vaellukselle Kapmaan siirtokunnasta kauas koilliseen sisämaahan. Syynä hollanninkielisten buurien lähtöön oli tyytymättömyys brittien hallintoon. Britit olivat muun muassa kieltäneet orjakaupan, ja vahvasti uskomansa Jumalan tahdon mukaisesti eläneet buurit kokivat, että heidän elämäntapansa ja sosiaalinen järjestys olivat uhattuina. Sisämaassa buurien perustamista tasavalloista tuli brittien kiinnostuksen ja ahneuden kohde, kun sieltä löydettiin laajat kulta- ja timanttiesiintymät. Buurit ja britit ajautuivat kahteen sotaan 1800-luvun lopussa, mikä lopulta päätti buuritasavaltojen itsenäisyyden. Varsinkin toinen buurisota herätti paljon huomiota Britanniassa ja muualla lännessä. Buurit saivat sympatiaa osakseen alkumenestyksensä johdosta sekä brittien perustamien keskitysleirien ja hävityssodan takia.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Tuhannet Etelä-Afrikan buurit lähtivät 1800-luvun alkupuoliskolla suurelle vaellukselle Kapmaan siirtokunnasta kauas koilliseen sisämaahan. Syynä hollanninkielisten buurien lähtöön oli tyytymättömyys brittien hallintoon. Britit olivat muun muassa kieltäne</itunes:subtitle>
      <itunes:keywords></itunes:keywords>
      <itunes:explicit>No</itunes:explicit>
    </item>
    <item>
      <title>Churchill nöyrtyi Gallipolin taistelussa</title>
      <itunes:episode>21</itunes:episode>
      <podcast:episode>21</podcast:episode>
      <itunes:title>Churchill nöyrtyi Gallipolin taistelussa</itunes:title>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <guid isPermaLink="false">591d67a2-e05d-11ef-9d5d-67a901f95c70</guid>
      <link>https://peterpeter.transistor.fm/episodes/churchill-noyrtyi-gallipolin-taistelussa</link>
      <description>
        <![CDATA[<p>Huhtikuussa 1915 yhdeksän kuukautta ensimmäisen maailmansodan alettua britit ja ranskalaiset nousivat maihin Gallipolin niemimaalla Dardanellien salmen suulla Turkissa. Tarkoitus oli edetä Konstantinopoliin ja pakottaa Saksan ja Itävalta-Unkarin liittolainen Turkki pois sodasta. Joukot eivät päässeet rantaa paljoa pidemmälle, vaikka joukkoja oli lopulta lähes puoli miljoonaa. Lopulta vuoden 1916 alussa joukot vetäytyivät. Britanniassa tappio johti hallituksen kaatumiseen, ja suurimmaksi syntipukiksi leimattiin laivastoministeri Winston Churchill.</p><p><br></p>]]>
      </description>
      <content:encoded>
        <![CDATA[<p>Huhtikuussa 1915 yhdeksän kuukautta ensimmäisen maailmansodan alettua britit ja ranskalaiset nousivat maihin Gallipolin niemimaalla Dardanellien salmen suulla Turkissa. Tarkoitus oli edetä Konstantinopoliin ja pakottaa Saksan ja Itävalta-Unkarin liittolainen Turkki pois sodasta. Joukot eivät päässeet rantaa paljoa pidemmälle, vaikka joukkoja oli lopulta lähes puoli miljoonaa. Lopulta vuoden 1916 alussa joukot vetäytyivät. Britanniassa tappio johti hallituksen kaatumiseen, ja suurimmaksi syntipukiksi leimattiin laivastoministeri Winston Churchill.</p><p><br></p>]]>
      </content:encoded>
      <pubDate>Sun, 02 Feb 2025 00:00:00 +0200</pubDate>
      <author>Peter Nyman &amp; Peter Wancke</author>
      <enclosure url="https://media.transistor.fm/6f2c1d21/2ef98a3f.mp3" length="90089337" type="audio/mpeg"/>
      <itunes:author>Peter Nyman &amp; Peter Wancke</itunes:author>
      <itunes:duration>4501</itunes:duration>
      <itunes:summary>Huhtikuussa 1915 yhdeksän kuukautta ensimmäisen maailmansodan alettua britit ja ranskalaiset nousivat maihin Gallipolin niemimaalla Dardanellien salmen suulla Turkissa. Tarkoitus oli edetä Konstantinopoliin ja pakottaa Saksan ja Itävalta-Unkarin liittolainen Turkki pois sodasta. Joukot eivät päässeet rantaa paljoa pidemmälle, vaikka joukkoja oli lopulta lähes puoli miljoonaa. Lopulta vuoden 1916 alussa joukot vetäytyivät. Britanniassa tappio johti hallituksen kaatumiseen, ja suurimmaksi syntipukiksi leimattiin laivastoministeri Winston Churchill.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Huhtikuussa 1915 yhdeksän kuukautta ensimmäisen maailmansodan alettua britit ja ranskalaiset nousivat maihin Gallipolin niemimaalla Dardanellien salmen suulla Turkissa. Tarkoitus oli edetä Konstantinopoliin ja pakottaa Saksan ja Itävalta-Unkarin liittolai</itunes:subtitle>
      <itunes:keywords></itunes:keywords>
      <itunes:explicit>No</itunes:explicit>
    </item>
    <item>
      <title>Verinen Kansas oli alkusoittoa Amerikan sisällissodalle</title>
      <itunes:episode>20</itunes:episode>
      <podcast:episode>20</podcast:episode>
      <itunes:title>Verinen Kansas oli alkusoittoa Amerikan sisällissodalle</itunes:title>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <guid isPermaLink="false">2da3c91a-d4cb-11ef-9758-cfde0a30c954</guid>
      <link>https://peterpeter.transistor.fm/episodes/verinen-kansas-oli-alkusoittoa-amerikan-sisallissodalle</link>
      <description>
        <![CDATA[<p>Yhdysvaltojen poliittinen kahtiajako puhuttaa tänä päivänä ja jotkut pelkäävät jopa aseellista konfliktia. 1800-luvulla Yhdysvalloissa käytiin tuhoisa sisällissota kun kansakuntaa repi muun muassa kysymys orjuudesta. Sisällissota alkoi virallisesti vasta vuonna 1861, mutta Keskilännen Kansasissa orjuuden vastustajat ja puolustajat ottivat verisesti yhteen jo 1850-luvulla. Monen mielestä sisällissota käynnistyi jo sieltä.</p><p><br></p>]]>
      </description>
      <content:encoded>
        <![CDATA[<p>Yhdysvaltojen poliittinen kahtiajako puhuttaa tänä päivänä ja jotkut pelkäävät jopa aseellista konfliktia. 1800-luvulla Yhdysvalloissa käytiin tuhoisa sisällissota kun kansakuntaa repi muun muassa kysymys orjuudesta. Sisällissota alkoi virallisesti vasta vuonna 1861, mutta Keskilännen Kansasissa orjuuden vastustajat ja puolustajat ottivat verisesti yhteen jo 1850-luvulla. Monen mielestä sisällissota käynnistyi jo sieltä.</p><p><br></p>]]>
      </content:encoded>
      <pubDate>Sun, 19 Jan 2025 00:00:00 +0200</pubDate>
      <author>Peter Nyman &amp; Peter Wancke</author>
      <enclosure url="https://media.transistor.fm/3c2b7f72/e91985cc.mp3" length="95344947" type="audio/mpeg"/>
      <itunes:author>Peter Nyman &amp; Peter Wancke</itunes:author>
      <itunes:duration>4763</itunes:duration>
      <itunes:summary>Yhdysvaltojen poliittinen kahtiajako puhuttaa tänä päivänä ja jotkut pelkäävät jopa aseellista konfliktia. 1800-luvulla Yhdysvalloissa käytiin tuhoisa sisällissota kun kansakuntaa repi muun muassa kysymys orjuudesta. Sisällissota alkoi virallisesti vasta vuonna 1861, mutta Keskilännen Kansasissa orjuuden vastustajat ja puolustajat ottivat verisesti yhteen jo 1850-luvulla. Monen mielestä sisällissota käynnistyi jo sieltä.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Yhdysvaltojen poliittinen kahtiajako puhuttaa tänä päivänä ja jotkut pelkäävät jopa aseellista konfliktia. 1800-luvulla Yhdysvalloissa käytiin tuhoisa sisällissota kun kansakuntaa repi muun muassa kysymys orjuudesta. Sisällissota alkoi virallisesti vasta </itunes:subtitle>
      <itunes:keywords></itunes:keywords>
      <itunes:explicit>No</itunes:explicit>
    </item>
    <item>
      <title>Marco Polo: kauppiaan Kiinan-matka kesti 17 vuotta</title>
      <itunes:episode>19</itunes:episode>
      <podcast:episode>19</podcast:episode>
      <itunes:title>Marco Polo: kauppiaan Kiinan-matka kesti 17 vuotta</itunes:title>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <guid isPermaLink="false">110b5b30-bfe8-11ef-b6df-33a18e8aa63f</guid>
      <link>https://peterpeter.transistor.fm/episodes/marco-polo-kauppiaan-kiinan-matka-kesti-17-vuotta</link>
      <description>
        <![CDATA[<p>Venetsialainen Marco Polo matkusti silkkitietä pitkin tarunomaiseen Kiinaan isänsä ja setänsä kanssa 1200-luvun lopulla. Hän oleskeli 17 vuotta Kiinaa hallinneen mongolikaanin hovissa ja muualla Aasiassa, ja sai kaanilta tärkeitä tehtäviä. Hänen huikea matkakertomuksensa oli yksi aikansa bestsellereitä. Kukaan eurooppalainen ei ollut aiemmin kertonut Kiinasta yhtä yksityiskohtaisesti. Jotkut ovat kuitenkin pitäneet Polon matkaa hänen mielikuvituksensa tuotteena.</p><p><br></p>]]>
      </description>
      <content:encoded>
        <![CDATA[<p>Venetsialainen Marco Polo matkusti silkkitietä pitkin tarunomaiseen Kiinaan isänsä ja setänsä kanssa 1200-luvun lopulla. Hän oleskeli 17 vuotta Kiinaa hallinneen mongolikaanin hovissa ja muualla Aasiassa, ja sai kaanilta tärkeitä tehtäviä. Hänen huikea matkakertomuksensa oli yksi aikansa bestsellereitä. Kukaan eurooppalainen ei ollut aiemmin kertonut Kiinasta yhtä yksityiskohtaisesti. Jotkut ovat kuitenkin pitäneet Polon matkaa hänen mielikuvituksensa tuotteena.</p><p><br></p>]]>
      </content:encoded>
      <pubDate>Sun, 22 Dec 2024 00:07:01 +0200</pubDate>
      <author>Peter Nyman &amp; Peter Wancke</author>
      <enclosure url="https://media.transistor.fm/44c849c3/d4118159.mp3" length="87434621" type="audio/mpeg"/>
      <itunes:author>Peter Nyman &amp; Peter Wancke</itunes:author>
      <itunes:duration>4368</itunes:duration>
      <itunes:summary>Venetsialainen Marco Polo matkusti silkkitietä pitkin tarunomaiseen Kiinaan isänsä ja setänsä kanssa 1200-luvun lopulla. Hän oleskeli 17 vuotta Kiinaa hallinneen mongolikaanin hovissa ja muualla Aasiassa, ja sai kaanilta tärkeitä tehtäviä. Hänen huikea matkakertomuksensa oli yksi aikansa bestsellereitä. Kukaan eurooppalainen ei ollut aiemmin kertonut Kiinasta yhtä yksityiskohtaisesti. Jotkut ovat kuitenkin pitäneet Polon matkaa hänen mielikuvituksensa tuotteena.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Venetsialainen Marco Polo matkusti silkkitietä pitkin tarunomaiseen Kiinaan isänsä ja setänsä kanssa 1200-luvun lopulla. Hän oleskeli 17 vuotta Kiinaa hallinneen mongolikaanin hovissa ja muualla Aasiassa, ja sai kaanilta tärkeitä tehtäviä. Hänen huikea ma</itunes:subtitle>
      <itunes:keywords></itunes:keywords>
      <itunes:explicit>No</itunes:explicit>
    </item>
    <item>
      <title>Kleopatra, Egyptin legendaarinen kuningatar</title>
      <itunes:episode>18</itunes:episode>
      <podcast:episode>18</podcast:episode>
      <itunes:title>Kleopatra, Egyptin legendaarinen kuningatar</itunes:title>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <guid isPermaLink="false">21fa8be2-b411-11ef-8299-bb433253b198</guid>
      <link>https://peterpeter.transistor.fm/episodes/kleopatra-egyptin-legendaarinen-kuningatar</link>
      <description>
        <![CDATA[<p>Kuningatar Kleopatra VII Filopator oli Ptolemaiosten suvun viimeinen hallitsija. Hän on kiistatta yksi kuuluisimmista naisista kautta historian, jonka legenda on ruokkinut mielikuvitusta vuosisatojen ajan. Oliko Kleopatra juonitteleva femme fatale vai kyvykäs ja älykäs hallitsija?</p><p><br></p>]]>
      </description>
      <content:encoded>
        <![CDATA[<p>Kuningatar Kleopatra VII Filopator oli Ptolemaiosten suvun viimeinen hallitsija. Hän on kiistatta yksi kuuluisimmista naisista kautta historian, jonka legenda on ruokkinut mielikuvitusta vuosisatojen ajan. Oliko Kleopatra juonitteleva femme fatale vai kyvykäs ja älykäs hallitsija?</p><p><br></p>]]>
      </content:encoded>
      <pubDate>Sun, 08 Dec 2024 00:00:00 +0200</pubDate>
      <author>Peter Nyman &amp; Peter Wancke</author>
      <enclosure url="https://media.transistor.fm/2babf8ed/fdf1e1d7.mp3" length="89897062" type="audio/mpeg"/>
      <itunes:author>Peter Nyman &amp; Peter Wancke</itunes:author>
      <itunes:duration>4491</itunes:duration>
      <itunes:summary>Kuningatar Kleopatra VII Filopator oli Ptolemaiosten suvun viimeinen hallitsija. Hän on kiistatta yksi kuuluisimmista naisista kautta historian, jonka legenda on ruokkinut mielikuvitusta vuosisatojen ajan. Oliko Kleopatra juonitteleva femme fatale vai kyvykäs ja älykäs hallitsija?</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Kuningatar Kleopatra VII Filopator oli Ptolemaiosten suvun viimeinen hallitsija. Hän on kiistatta yksi kuuluisimmista naisista kautta historian, jonka legenda on ruokkinut mielikuvitusta vuosisatojen ajan. Oliko Kleopatra juonitteleva femme fatale vai kyv</itunes:subtitle>
      <itunes:keywords></itunes:keywords>
      <itunes:explicit>No</itunes:explicit>
    </item>
    <item>
      <title>Vieraana Jari Tervo: Kun Neuvostoliitto miehitti Suomen</title>
      <itunes:episode>17</itunes:episode>
      <podcast:episode>17</podcast:episode>
      <itunes:title>Vieraana Jari Tervo: Kun Neuvostoliitto miehitti Suomen</itunes:title>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <guid isPermaLink="false">fd6cb1c2-a1f2-11ef-bbfb-dff5151c5725</guid>
      <link>https://peterpeter.transistor.fm/episodes/vieraana-jari-tervo-kun-neuvostoliitto-miehitti-suomen</link>
      <description>
        <![CDATA[<p>Jakson vieraana on kirjailija Jari Tervo, joka uudessa romaanissaan Eeva ja Aatami kuvaa Suomen hyytäviä kohtalonhetkiä vaihtoehtoisen historian keinoin. Kirjassa Neuvostoliitto miehittää Suomen syksyllä 1944. Keskustelemme Tervon kirjasta, vuoden 1944 Suomesta ja vaihtoehtoisesta historiasta.</p><p><br></p>]]>
      </description>
      <content:encoded>
        <![CDATA[<p>Jakson vieraana on kirjailija Jari Tervo, joka uudessa romaanissaan Eeva ja Aatami kuvaa Suomen hyytäviä kohtalonhetkiä vaihtoehtoisen historian keinoin. Kirjassa Neuvostoliitto miehittää Suomen syksyllä 1944. Keskustelemme Tervon kirjasta, vuoden 1944 Suomesta ja vaihtoehtoisesta historiasta.</p><p><br></p>]]>
      </content:encoded>
      <pubDate>Sun, 24 Nov 2024 00:00:00 +0200</pubDate>
      <author>Peter Nyman &amp; Peter Wancke</author>
      <enclosure url="https://media.transistor.fm/10cc2992/10366cfc.mp3" length="97368655" type="audio/mpeg"/>
      <itunes:author>Peter Nyman &amp; Peter Wancke</itunes:author>
      <itunes:image href="https://img.transistorcdn.com/YNUc2t_Ogw_zbleEyJvgktzun8u58SAtV_HsPn00uqQ/rs:fill:0:0:1/w:1400/h:1400/q:60/mb:500000/aHR0cHM6Ly9pbWct/dXBsb2FkLXByb2R1/Y3Rpb24udHJhbnNp/c3Rvci5mbS85OGI4/MmY0MDA2NWUzODI3/ZWE3NDkyNTc4YmJj/ZGI1OS5qcGc.jpg"/>
      <itunes:duration>4865</itunes:duration>
      <itunes:summary>Jakson vieraana on kirjailija Jari Tervo, joka uudessa romaanissaan Eeva ja Aatami kuvaa Suomen hyytäviä kohtalonhetkiä vaihtoehtoisen historian keinoin. Kirjassa Neuvostoliitto miehittää Suomen syksyllä 1944. Keskustelemme Tervon kirjasta, vuoden 1944 Suomesta ja vaihtoehtoisesta historiasta.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Jakson vieraana on kirjailija Jari Tervo, joka uudessa romaanissaan Eeva ja Aatami kuvaa Suomen hyytäviä kohtalonhetkiä vaihtoehtoisen historian keinoin. Kirjassa Neuvostoliitto miehittää Suomen syksyllä 1944. Keskustelemme Tervon kirjasta, vuoden 1944 Su</itunes:subtitle>
      <itunes:keywords></itunes:keywords>
      <itunes:explicit>No</itunes:explicit>
    </item>
    <item>
      <title>1800-luku mullisti maailman</title>
      <itunes:episode>16</itunes:episode>
      <podcast:episode>16</podcast:episode>
      <itunes:title>1800-luku mullisti maailman</itunes:title>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <guid isPermaLink="false">057541ce-9d50-11ef-bcf4-e324065e999c</guid>
      <link>https://peterpeter.transistor.fm/episodes/1800-luku-mullisti-maailman</link>
      <description>
        <![CDATA[<p>Usein ajattelemme 1900-lukua tai jopa tätä vuosisataa ihmiskuntaa eniten muuttaneina vuosisatoina kiitos teknologisten harppausten. 1800-luku, tai vielä tarkemmin ajanjakso 1815–1914, loi kuitenkin monella tapaa modernin maailman: teollinen vallankumous alkoi luoda ennennäkemätöntä tuotantotehokkuutta ja vaurautta, maailman koneellistuminen ja sähköistyminen alkoi; uuden työväenluokan myötä syntyi sosialismi ja ajatukset aidosti demokraattisista järjestelmistä; kansallivaltion idea luotiin; tiede alkoi syrjäyttää uskonnollista maailmankuvaa; teollistuva länsi otti globaalin johtajuuden, ja niin edelleen.</p><p><br></p>]]>
      </description>
      <content:encoded>
        <![CDATA[<p>Usein ajattelemme 1900-lukua tai jopa tätä vuosisataa ihmiskuntaa eniten muuttaneina vuosisatoina kiitos teknologisten harppausten. 1800-luku, tai vielä tarkemmin ajanjakso 1815–1914, loi kuitenkin monella tapaa modernin maailman: teollinen vallankumous alkoi luoda ennennäkemätöntä tuotantotehokkuutta ja vaurautta, maailman koneellistuminen ja sähköistyminen alkoi; uuden työväenluokan myötä syntyi sosialismi ja ajatukset aidosti demokraattisista järjestelmistä; kansallivaltion idea luotiin; tiede alkoi syrjäyttää uskonnollista maailmankuvaa; teollistuva länsi otti globaalin johtajuuden, ja niin edelleen.</p><p><br></p>]]>
      </content:encoded>
      <pubDate>Sun, 10 Nov 2024 00:00:00 +0200</pubDate>
      <author>Peter Nyman &amp; Peter Wancke</author>
      <enclosure url="https://media.transistor.fm/474b4fa0/843e4e4e.mp3" length="88829804" type="audio/mpeg"/>
      <itunes:author>Peter Nyman &amp; Peter Wancke</itunes:author>
      <itunes:duration>4438</itunes:duration>
      <itunes:summary>Usein ajattelemme 1900-lukua tai jopa tätä vuosisataa ihmiskuntaa eniten muuttaneina vuosisatoina kiitos teknologisten harppausten. 1800-luku, tai vielä tarkemmin ajanjakso 1815–1914, loi kuitenkin monella tapaa modernin maailman: teollinen vallankumous alkoi luoda ennennäkemätöntä tuotantotehokkuutta ja vaurautta, maailman koneellistuminen ja sähköistyminen alkoi; uuden työväenluokan myötä syntyi sosialismi ja ajatukset aidosti demokraattisista järjestelmistä; kansallivaltion idea luotiin; tiede alkoi syrjäyttää uskonnollista maailmankuvaa; teollistuva länsi otti globaalin johtajuuden, ja niin edelleen.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Usein ajattelemme 1900-lukua tai jopa tätä vuosisataa ihmiskuntaa eniten muuttaneina vuosisatoina kiitos teknologisten harppausten. 1800-luku, tai vielä tarkemmin ajanjakso 1815–1914, loi kuitenkin monella tapaa modernin maailman: teollinen vallankumous a</itunes:subtitle>
      <itunes:keywords></itunes:keywords>
      <itunes:explicit>No</itunes:explicit>
    </item>
    <item>
      <title>Arabian Lawrence</title>
      <itunes:episode>15</itunes:episode>
      <podcast:episode>15</podcast:episode>
      <itunes:title>Arabian Lawrence</itunes:title>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <guid isPermaLink="false">7d3bd346-9385-11ef-812f-ab67cb587a2a</guid>
      <link>https://peterpeter.transistor.fm/episodes/arabian-lawrence</link>
      <description>
        <![CDATA[<p>T.E. Lawrence oli arkeologi ja upseeri, joka taisteli arabien rinnalla kun ne nousivat kapinaan osmanneja vastaan ensimmäisen maailmansodan aikana. Sodan jälkeen hänestä tuli julkkis ja sai lehdistössä nimen Arabian Lawrence. Lawrence kuitenkin vetäytyi julkisuudesta, koska tunsi syyllisyyttä siitä, että britit eivät pitäneet arabeille antamaansa lupausta.</p>]]>
      </description>
      <content:encoded>
        <![CDATA[<p>T.E. Lawrence oli arkeologi ja upseeri, joka taisteli arabien rinnalla kun ne nousivat kapinaan osmanneja vastaan ensimmäisen maailmansodan aikana. Sodan jälkeen hänestä tuli julkkis ja sai lehdistössä nimen Arabian Lawrence. Lawrence kuitenkin vetäytyi julkisuudesta, koska tunsi syyllisyyttä siitä, että britit eivät pitäneet arabeille antamaansa lupausta.</p>]]>
      </content:encoded>
      <pubDate>Sun, 27 Oct 2024 00:00:00 +0300</pubDate>
      <author>Peter Nyman &amp; Peter Wancke</author>
      <enclosure url="https://media.transistor.fm/4df7e209/2d33e3bf.mp3" length="83158071" type="audio/mpeg"/>
      <itunes:author>Peter Nyman &amp; Peter Wancke</itunes:author>
      <itunes:duration>4154</itunes:duration>
      <itunes:summary>T.E. Lawrence oli arkeologi ja upseeri, joka taisteli arabien rinnalla kun ne nousivat kapinaan osmanneja vastaan ensimmäisen maailmansodan aikana. Sodan jälkeen hänestä tuli julkkis ja sai lehdistössä nimen Arabian Lawrence. Lawrence kuitenkin vetäytyi julkisuudesta, koska tunsi syyllisyyttä siitä, että britit eivät pitäneet arabeille antamaansa lupausta.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>T.E. Lawrence oli arkeologi ja upseeri, joka taisteli arabien rinnalla kun ne nousivat kapinaan osmanneja vastaan ensimmäisen maailmansodan aikana. Sodan jälkeen hänestä tuli julkkis ja sai lehdistössä nimen Arabian Lawrence. Lawrence kuitenkin vetäytyi j</itunes:subtitle>
      <itunes:keywords></itunes:keywords>
      <itunes:explicit>No</itunes:explicit>
    </item>
    <item>
      <title>Haiti – orjakapina synnytti itsenäisen valtion</title>
      <itunes:episode>14</itunes:episode>
      <podcast:episode>14</podcast:episode>
      <itunes:title>Haiti – orjakapina synnytti itsenäisen valtion</itunes:title>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <guid isPermaLink="false">cb279dbe-7f81-11ef-9ca0-0fddcdb55ede</guid>
      <link>https://peterpeter.transistor.fm/episodes/haiti-orjakapina-synnytti-itsenaisen-valtion</link>
      <description>
        <![CDATA[<p>Hispaniolan saaren länsiosa Saint-Domingue Karibianmerellä oli 1700-luvulla Ranskan siirtomaa ja oikea rahasampo. Siellä tuotettiin noin puolet Euroopassa kulutetusta kahvista ja sokerista. Mutta plantaaseilla luodut rikkaudet revittiin mustien orjien selkänahasta. Näiden orjien osuus siirtomaan väestöstä oli yli 90 prosenttia. Vuonna 1791 orjat olivat saaneet tarpeekseen. Siitä seurasi verinen kapina, joka lopulta synnytti Haitin tasavallan. Se oli ensimmäinen ja ainoa kerta maailmanhistoriassa kun orjakapinan tuloksena oli itsenäinen valtio.</p><p><br></p>]]>
      </description>
      <content:encoded>
        <![CDATA[<p>Hispaniolan saaren länsiosa Saint-Domingue Karibianmerellä oli 1700-luvulla Ranskan siirtomaa ja oikea rahasampo. Siellä tuotettiin noin puolet Euroopassa kulutetusta kahvista ja sokerista. Mutta plantaaseilla luodut rikkaudet revittiin mustien orjien selkänahasta. Näiden orjien osuus siirtomaan väestöstä oli yli 90 prosenttia. Vuonna 1791 orjat olivat saaneet tarpeekseen. Siitä seurasi verinen kapina, joka lopulta synnytti Haitin tasavallan. Se oli ensimmäinen ja ainoa kerta maailmanhistoriassa kun orjakapinan tuloksena oli itsenäinen valtio.</p><p><br></p>]]>
      </content:encoded>
      <pubDate>Sun, 13 Oct 2024 00:00:00 +0300</pubDate>
      <author>Peter Nyman &amp; Peter Wancke</author>
      <enclosure url="https://media.transistor.fm/7830890d/727a1b0a.mp3" length="85130779" type="audio/mpeg"/>
      <itunes:author>Peter Nyman &amp; Peter Wancke</itunes:author>
      <itunes:duration>4253</itunes:duration>
      <itunes:summary>Hispaniolan saaren länsiosa Saint-Domingue Karibianmerellä oli 1700-luvulla Ranskan siirtomaa ja oikea rahasampo. Siellä tuotettiin noin puolet Euroopassa kulutetusta kahvista ja sokerista. Mutta plantaaseilla luodut rikkaudet revittiin mustien orjien selkänahasta. Näiden orjien osuus siirtomaan väestöstä oli yli 90 prosenttia. Vuonna 1791 orjat olivat saaneet tarpeekseen. Siitä seurasi verinen kapina, joka lopulta synnytti Haitin tasavallan. Se oli ensimmäinen ja ainoa kerta maailmanhistoriassa kun orjakapinan tuloksena oli itsenäinen valtio.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Hispaniolan saaren länsiosa Saint-Domingue Karibianmerellä oli 1700-luvulla Ranskan siirtomaa ja oikea rahasampo. Siellä tuotettiin noin puolet Euroopassa kulutetusta kahvista ja sokerista. Mutta plantaaseilla luodut rikkaudet revittiin mustien orjien sel</itunes:subtitle>
      <itunes:keywords></itunes:keywords>
      <itunes:explicit>No</itunes:explicit>
    </item>
    <item>
      <title>Kerettiläiset kataarit ja albigenssiristiretki</title>
      <itunes:episode>13</itunes:episode>
      <podcast:episode>13</podcast:episode>
      <itunes:title>Kerettiläiset kataarit ja albigenssiristiretki</itunes:title>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <guid isPermaLink="false">5c0e8818-7e35-11ef-9765-5729144aef26</guid>
      <link>https://peterpeter.transistor.fm/episodes/kerettilaiset-kataarit-ja-albigenssiristiretki</link>
      <description>
        <![CDATA[<p>Keitä olivat kataarit eli albigenssit? Katolinen kirkko piti kataareita kerettiläisinä ja halusi palauttaa heidät oikean uskon piiriin keinolla millä hyvänsä. Siitä syntyi verinen sota, joka kesti kaksikymmentä vuotta ja jätti kataarien alueen totaalisesti hävitetyksi.</p><p><br></p>]]>
      </description>
      <content:encoded>
        <![CDATA[<p>Keitä olivat kataarit eli albigenssit? Katolinen kirkko piti kataareita kerettiläisinä ja halusi palauttaa heidät oikean uskon piiriin keinolla millä hyvänsä. Siitä syntyi verinen sota, joka kesti kaksikymmentä vuotta ja jätti kataarien alueen totaalisesti hävitetyksi.</p><p><br></p>]]>
      </content:encoded>
      <pubDate>Sun, 29 Sep 2024 10:35:10 +0300</pubDate>
      <author>Peter Nyman &amp; Peter Wancke</author>
      <enclosure url="https://media.transistor.fm/16816d98/3abe46ec.mp3" length="69305240" type="audio/mpeg"/>
      <itunes:author>Peter Nyman &amp; Peter Wancke</itunes:author>
      <itunes:duration>3461</itunes:duration>
      <itunes:summary>Keitä olivat kataarit eli albigenssit? Katolinen kirkko piti kataareita kerettiläisinä ja halusi palauttaa heidät oikean uskon piiriin keinolla millä hyvänsä. Siitä syntyi verinen sota, joka kesti kaksikymmentä vuotta ja jätti kataarien alueen totaalisesti hävitetyksi.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Keitä olivat kataarit eli albigenssit? Katolinen kirkko piti kataareita kerettiläisinä ja halusi palauttaa heidät oikean uskon piiriin keinolla millä hyvänsä. Siitä syntyi verinen sota, joka kesti kaksikymmentä vuotta ja jätti kataarien alueen totaalisest</itunes:subtitle>
      <itunes:keywords></itunes:keywords>
      <itunes:explicit>No</itunes:explicit>
    </item>
    <item>
      <title>Kuningas Arthur – totta vai tarua?</title>
      <itunes:episode>12</itunes:episode>
      <podcast:episode>12</podcast:episode>
      <itunes:title>Kuningas Arthur – totta vai tarua?</itunes:title>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <guid isPermaLink="false">882a7782-71dc-11ef-869c-f3125b95f76d</guid>
      <link>https://peterpeter.transistor.fm/episodes/kuningas-arthur-totta-vai-tarua</link>
      <description>
        <![CDATA[<p>Tarinoiden mukaan kuningas Arthur puolusti brittejä Pohjanmeren yli tulleita germaaniheimoja vastaan Rooman vallan luhistuttua Britanniassa 400-luvulla. Nämä tarinat kehittyivät vuosisatojen ajan ja niihin liitettiin myös ritariromantiikkaa ja laajempi henkilögalleria. Ensimmäiset kirjalliset maininnat Arthurista saattavat ulottua noin vuoteen 600. Ei ole kuitenkaan varmuutta siitä, kehen niissä viitataan. Oliko Arthur kuningas vai sotapäällikkö, oliko hänen nimensä oikeasti Arthur ja oliko häntä koskaan edes ollut? Miltä Britannia ylipäänsä näytti Rooman vallan jälkeen?</p>]]>
      </description>
      <content:encoded>
        <![CDATA[<p>Tarinoiden mukaan kuningas Arthur puolusti brittejä Pohjanmeren yli tulleita germaaniheimoja vastaan Rooman vallan luhistuttua Britanniassa 400-luvulla. Nämä tarinat kehittyivät vuosisatojen ajan ja niihin liitettiin myös ritariromantiikkaa ja laajempi henkilögalleria. Ensimmäiset kirjalliset maininnat Arthurista saattavat ulottua noin vuoteen 600. Ei ole kuitenkaan varmuutta siitä, kehen niissä viitataan. Oliko Arthur kuningas vai sotapäällikkö, oliko hänen nimensä oikeasti Arthur ja oliko häntä koskaan edes ollut? Miltä Britannia ylipäänsä näytti Rooman vallan jälkeen?</p>]]>
      </content:encoded>
      <pubDate>Sun, 15 Sep 2024 00:00:00 +0300</pubDate>
      <author>Peter Nyman &amp; Peter Wancke</author>
      <enclosure url="https://media.transistor.fm/e5604502/d4a228c7.mp3" length="83368047" type="audio/mpeg"/>
      <itunes:author>Peter Nyman &amp; Peter Wancke</itunes:author>
      <itunes:duration>4165</itunes:duration>
      <itunes:summary>Tarinoiden mukaan kuningas Arthur puolusti brittejä Pohjanmeren yli tulleita germaaniheimoja vastaan Rooman vallan luhistuttua Britanniassa 400-luvulla. Nämä tarinat kehittyivät vuosisatojen ajan ja niihin liitettiin myös ritariromantiikkaa ja laajempi henkilögalleria. Ensimmäiset kirjalliset maininnat Arthurista saattavat ulottua noin vuoteen 600. Ei ole kuitenkaan varmuutta siitä, kehen niissä viitataan. Oliko Arthur kuningas vai sotapäällikkö, oliko hänen nimensä oikeasti Arthur ja oliko häntä koskaan edes ollut? Miltä Britannia ylipäänsä näytti Rooman vallan jälkeen?</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Tarinoiden mukaan kuningas Arthur puolusti brittejä Pohjanmeren yli tulleita germaaniheimoja vastaan Rooman vallan luhistuttua Britanniassa 400-luvulla. Nämä tarinat kehittyivät vuosisatojen ajan ja niihin liitettiin myös ritariromantiikkaa ja laajempi he</itunes:subtitle>
      <itunes:keywords></itunes:keywords>
      <itunes:explicit>No</itunes:explicit>
    </item>
    <item>
      <title>Rasputin ja Aleksandra</title>
      <itunes:episode>11</itunes:episode>
      <podcast:episode>11</podcast:episode>
      <itunes:title>Rasputin ja Aleksandra</itunes:title>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <guid isPermaLink="false">5dc8e0b4-67af-11ef-aad9-73560909b8f6</guid>
      <link>https://peterpeter.transistor.fm/episodes/rasputin-ja-aleksandra</link>
      <description>
        <![CDATA[<p>Kuka oikein oli myyttinen Rasputin, köyhä talonpoika, josta tuli Venäjän imperiumin vaikutusvaltaisin henkilö ennen kuin imperiumi väistämättömästi luhistui kuin korttipakka? Tsaari Nikolai II:n puoliso Aleksandra uskoi niin vahvasti Rasputinin parantaviin voimiin, joilla auttaa verenvuototaudista kärsivää kruununperijä Alekseitä, että Rasputin pääsi hovissa asemaan, josta aateliset vain uneksivat.</p><p><br></p>]]>
      </description>
      <content:encoded>
        <![CDATA[<p>Kuka oikein oli myyttinen Rasputin, köyhä talonpoika, josta tuli Venäjän imperiumin vaikutusvaltaisin henkilö ennen kuin imperiumi väistämättömästi luhistui kuin korttipakka? Tsaari Nikolai II:n puoliso Aleksandra uskoi niin vahvasti Rasputinin parantaviin voimiin, joilla auttaa verenvuototaudista kärsivää kruununperijä Alekseitä, että Rasputin pääsi hovissa asemaan, josta aateliset vain uneksivat.</p><p><br></p>]]>
      </content:encoded>
      <pubDate>Sun, 01 Sep 2024 00:00:00 +0300</pubDate>
      <author>Peter Nyman &amp; Peter Wancke</author>
      <enclosure url="https://media.transistor.fm/436483f6/8b9dc123.mp3" length="94775889" type="audio/mpeg"/>
      <itunes:author>Peter Nyman &amp; Peter Wancke</itunes:author>
      <itunes:duration>4735</itunes:duration>
      <itunes:summary>Kuka oikein oli myyttinen Rasputin, köyhä talonpoika, josta tuli Venäjän imperiumin vaikutusvaltaisin henkilö ennen kuin imperiumi väistämättömästi luhistui kuin korttipakka? Tsaari Nikolai II:n puoliso Aleksandra uskoi niin vahvasti Rasputinin parantaviin voimiin, joilla auttaa verenvuototaudista kärsivää kruununperijä Alekseitä, että Rasputin pääsi hovissa asemaan, josta aateliset vain uneksivat.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Kuka oikein oli myyttinen Rasputin, köyhä talonpoika, josta tuli Venäjän imperiumin vaikutusvaltaisin henkilö ennen kuin imperiumi väistämättömästi luhistui kuin korttipakka? Tsaari Nikolai II:n puoliso Aleksandra uskoi niin vahvasti Rasputinin parantavii</itunes:subtitle>
      <itunes:keywords></itunes:keywords>
      <itunes:explicit>No</itunes:explicit>
    </item>
    <item>
      <title>Habsburgien valta ulottui kaikille mantereille</title>
      <itunes:episode>10</itunes:episode>
      <podcast:episode>10</podcast:episode>
      <itunes:title>Habsburgien valta ulottui kaikille mantereille</itunes:title>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <guid isPermaLink="false">a55cfa16-5bcd-11ef-a03a-8776af66fa59</guid>
      <link>https://peterpeter.transistor.fm/episodes/habsburgien-valta-ulottui-kaikille-mantereille</link>
      <description>
        <![CDATA[<p>Alkujaan Sveitsistä lähtenyt mutta Itävaltaan siirtynyt Habsburgien dynastia johti suurimmillaan jättimäistä, valtamerien taakse ulottuvaa valtakuntaa. Siitä sanottiin, että se on imperiumi, jonka yllä aurinko ei koskaan laske. Kun muut laajensivat valtakuntiaan sotimalla, Habsburgit tekivät sen naimakaupoilla. Avioliittojen yksi seuraus oli sukurutsa, joka teki hallitsijoista ja dynastian muista jäsenistä vakavasti sairaita, yhtenä tunnusmerkkinä ns. Habsburgin leuka. Monta kertaa muotoaan muuttanut valtakunta hajosi ensimmäisen maailmansodan myllerryksiin, mutta ehti ennen sitä kokea Wienistä säteilleen kultakauden.</p><p><br></p>]]>
      </description>
      <content:encoded>
        <![CDATA[<p>Alkujaan Sveitsistä lähtenyt mutta Itävaltaan siirtynyt Habsburgien dynastia johti suurimmillaan jättimäistä, valtamerien taakse ulottuvaa valtakuntaa. Siitä sanottiin, että se on imperiumi, jonka yllä aurinko ei koskaan laske. Kun muut laajensivat valtakuntiaan sotimalla, Habsburgit tekivät sen naimakaupoilla. Avioliittojen yksi seuraus oli sukurutsa, joka teki hallitsijoista ja dynastian muista jäsenistä vakavasti sairaita, yhtenä tunnusmerkkinä ns. Habsburgin leuka. Monta kertaa muotoaan muuttanut valtakunta hajosi ensimmäisen maailmansodan myllerryksiin, mutta ehti ennen sitä kokea Wienistä säteilleen kultakauden.</p><p><br></p>]]>
      </content:encoded>
      <pubDate>Sun, 18 Aug 2024 00:00:00 +0300</pubDate>
      <author>Peter Nyman &amp; Peter Wancke</author>
      <enclosure url="https://media.transistor.fm/18375547/20bc3458.mp3" length="98925674" type="audio/mpeg"/>
      <itunes:author>Peter Nyman &amp; Peter Wancke</itunes:author>
      <itunes:duration>4942</itunes:duration>
      <itunes:summary>Alkujaan Sveitsistä lähtenyt mutta Itävaltaan siirtynyt Habsburgien dynastia johti suurimmillaan jättimäistä, valtamerien taakse ulottuvaa valtakuntaa. Siitä sanottiin, että se on imperiumi, jonka yllä aurinko ei koskaan laske. Kun muut laajensivat valtakuntiaan sotimalla, Habsburgit tekivät sen naimakaupoilla. Avioliittojen yksi seuraus oli sukurutsa, joka teki hallitsijoista ja dynastian muista jäsenistä vakavasti sairaita, yhtenä tunnusmerkkinä ns. Habsburgin leuka. Monta kertaa muotoaan muuttanut valtakunta hajosi ensimmäisen maailmansodan myllerryksiin, mutta ehti ennen sitä kokea Wienistä säteilleen kultakauden.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Alkujaan Sveitsistä lähtenyt mutta Itävaltaan siirtynyt Habsburgien dynastia johti suurimmillaan jättimäistä, valtamerien taakse ulottuvaa valtakuntaa. Siitä sanottiin, että se on imperiumi, jonka yllä aurinko ei koskaan laske. Kun muut laajensivat valtak</itunes:subtitle>
      <itunes:keywords></itunes:keywords>
      <itunes:explicit>No</itunes:explicit>
    </item>
    <item>
      <title>Brittien katastrofaalinen pako Kabulista 1842</title>
      <itunes:episode>9</itunes:episode>
      <podcast:episode>9</podcast:episode>
      <itunes:title>Brittien katastrofaalinen pako Kabulista 1842</itunes:title>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <guid isPermaLink="false">42141040-280e-11ef-b0b1-d3f8b132794b</guid>
      <link>https://peterpeter.transistor.fm/episodes/brittien-katastrofaalinen-pako-kabulista-1842</link>
      <description>
        <![CDATA[<p>Ensimmäisessä afgaanisodassa 1838–1842 britit valtasivat osan nykyistä Afganistania estääkseen Venäjän etenemisen brittien valtapiiriin. Kun kuitenkin brittien ja intialaisten yli 16 000 -päinen joukko perheineen joutui pakenemaan Afganistanin Kabulista tammikuussa 1842, alkoi matka joka oli täynnä kärsimystä ja kuolemaa. Se ei todellakaan ollut brittiläisen imperiumin ylpein hetki.</p>]]>
      </description>
      <content:encoded>
        <![CDATA[<p>Ensimmäisessä afgaanisodassa 1838–1842 britit valtasivat osan nykyistä Afganistania estääkseen Venäjän etenemisen brittien valtapiiriin. Kun kuitenkin brittien ja intialaisten yli 16 000 -päinen joukko perheineen joutui pakenemaan Afganistanin Kabulista tammikuussa 1842, alkoi matka joka oli täynnä kärsimystä ja kuolemaa. Se ei todellakaan ollut brittiläisen imperiumin ylpein hetki.</p>]]>
      </content:encoded>
      <pubDate>Sun, 30 Jun 2024 00:00:00 +0300</pubDate>
      <author>Peter Nyman &amp; Peter Wancke</author>
      <enclosure url="https://media.transistor.fm/30e419b4/aed1a30f.mp3" length="89362263" type="audio/mpeg"/>
      <itunes:author>Peter Nyman &amp; Peter Wancke</itunes:author>
      <itunes:duration>4464</itunes:duration>
      <itunes:summary>Ensimmäisessä afgaanisodassa 1838–1842 britit valtasivat osan nykyistä Afganistania estääkseen Venäjän etenemisen brittien valtapiiriin. Kun kuitenkin brittien ja intialaisten yli 16 000 -päinen joukko perheineen joutui pakenemaan Afganistanin Kabulista tammikuussa 1842, alkoi matka joka oli täynnä kärsimystä ja kuolemaa. Se ei todellakaan ollut brittiläisen imperiumin ylpein hetki.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Ensimmäisessä afgaanisodassa 1838–1842 britit valtasivat osan nykyistä Afganistania estääkseen Venäjän etenemisen brittien valtapiiriin. Kun kuitenkin brittien ja intialaisten yli 16 000 -päinen joukko perheineen joutui pakenemaan Afganistanin Kabulista t</itunes:subtitle>
      <itunes:keywords></itunes:keywords>
      <itunes:explicit>No</itunes:explicit>
    </item>
    <item>
      <title>Kun englantilaisyhtiö valtasi Intian niemimaan</title>
      <itunes:episode>8</itunes:episode>
      <podcast:episode>8</podcast:episode>
      <itunes:title>Kun englantilaisyhtiö valtasi Intian niemimaan</itunes:title>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <guid isPermaLink="false">e3b5d900-1928-11ef-808c-f7713ecabf2d</guid>
      <link>https://peterpeter.transistor.fm/episodes/kun-englantilaisyhtio-valtasi-intian-niemimaan</link>
      <description>
        <![CDATA[<p>Historian kummallisuuksiin kuuluu kertomus köyhästä 1600-luvun Englannista saapuneesta pienestä yhtiöstä, joka lopulta yksityisarmeijallaan sekä hajoita ja hallitse -strategiallaan valloitti koko Intian niemimaan. Jättimäinen alue käsittää nykyään mm. valtiot Intia, Pakistan ja Bangladesh. East India Companyn eli Itä-Intian kauppakomppanian tarina kertoo menestyksestä, rohkeudesta, rikkauksista ja valloituksista, mutta myös romahduksista, tragedioista, skandaaleista ja häikäilemättömyydestä.</p>]]>
      </description>
      <content:encoded>
        <![CDATA[<p>Historian kummallisuuksiin kuuluu kertomus köyhästä 1600-luvun Englannista saapuneesta pienestä yhtiöstä, joka lopulta yksityisarmeijallaan sekä hajoita ja hallitse -strategiallaan valloitti koko Intian niemimaan. Jättimäinen alue käsittää nykyään mm. valtiot Intia, Pakistan ja Bangladesh. East India Companyn eli Itä-Intian kauppakomppanian tarina kertoo menestyksestä, rohkeudesta, rikkauksista ja valloituksista, mutta myös romahduksista, tragedioista, skandaaleista ja häikäilemättömyydestä.</p>]]>
      </content:encoded>
      <pubDate>Sun, 16 Jun 2024 00:00:00 +0300</pubDate>
      <author>Peter Nyman &amp; Peter Wancke</author>
      <enclosure url="https://media.transistor.fm/ff6ed1d7/5f0a848d.mp3" length="108155499" type="audio/mpeg"/>
      <itunes:author>Peter Nyman &amp; Peter Wancke</itunes:author>
      <itunes:duration>5404</itunes:duration>
      <itunes:summary>Historian kummallisuuksiin kuuluu kertomus köyhästä 1600-luvun Englannista saapuneesta pienestä yhtiöstä, joka lopulta yksityisarmeijallaan sekä hajoita ja hallitse -strategiallaan valloitti koko Intian niemimaan. Jättimäinen alue käsittää nykyään mm. valtiot Intia, Pakistan ja Bangladesh. East India Companyn eli Itä-Intian kauppakomppanian tarina kertoo menestyksestä, rohkeudesta, rikkauksista ja valloituksista, mutta myös romahduksista, tragedioista, skandaaleista ja häikäilemättömyydestä.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Historian kummallisuuksiin kuuluu kertomus köyhästä 1600-luvun Englannista saapuneesta pienestä yhtiöstä, joka lopulta yksityisarmeijallaan sekä hajoita ja hallitse -strategiallaan valloitti koko Intian niemimaan. Jättimäinen alue käsittää nykyään mm. val</itunes:subtitle>
      <itunes:keywords></itunes:keywords>
      <itunes:explicit>No</itunes:explicit>
    </item>
    <item>
      <title>Fasismi vei yläluokkaiset sisarukset</title>
      <itunes:episode>7</itunes:episode>
      <podcast:episode>7</podcast:episode>
      <itunes:title>Fasismi vei yläluokkaiset sisarukset</itunes:title>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <guid isPermaLink="false">3a293a9a-1472-11ef-abcd-fff8026b85e6</guid>
      <link>https://peterpeter.transistor.fm/episodes/fasismi-vei-ylaluokkaiset-sisarukset</link>
      <description>
        <![CDATA[<p>Ensimmäisen maailmasodan jälkeen Italiassa syntyi totalitaristinen liike nimeltään fasismi. Sen innoittamia liikkeitä perustettiin monessa Euroopan maassa. Englannissa Mitfordit olivat 1920-luvun seuratuimpia aristokraatteja. Yksi perheen tyttäristä, Lontoon kauneimpiin naisiin lukeutunut Diana, päätyi naimisiin Englannin fasistiliikkeen johtajan Sir Oswald Mosleyn kanssa. Dianan pikkusisko Unity taas pääsi Hitlerin sisäpiiriin.</p><p><br></p>]]>
      </description>
      <content:encoded>
        <![CDATA[<p>Ensimmäisen maailmasodan jälkeen Italiassa syntyi totalitaristinen liike nimeltään fasismi. Sen innoittamia liikkeitä perustettiin monessa Euroopan maassa. Englannissa Mitfordit olivat 1920-luvun seuratuimpia aristokraatteja. Yksi perheen tyttäristä, Lontoon kauneimpiin naisiin lukeutunut Diana, päätyi naimisiin Englannin fasistiliikkeen johtajan Sir Oswald Mosleyn kanssa. Dianan pikkusisko Unity taas pääsi Hitlerin sisäpiiriin.</p><p><br></p>]]>
      </content:encoded>
      <pubDate>Sun, 02 Jun 2024 00:00:00 +0300</pubDate>
      <author>Peter Nyman &amp; Peter Wancke</author>
      <enclosure url="https://media.transistor.fm/4c9fc698/6cac74fe.mp3" length="96986982" type="audio/mpeg"/>
      <itunes:author>Peter Nyman &amp; Peter Wancke</itunes:author>
      <itunes:duration>4846</itunes:duration>
      <itunes:summary>Ensimmäisen maailmasodan jälkeen Italiassa syntyi totalitaristinen liike nimeltään fasismi. Sen innoittamia liikkeitä perustettiin monessa Euroopan maassa. Englannissa Mitfordit olivat 1920-luvun seuratuimpia aristokraatteja. Yksi perheen tyttäristä, Lontoon kauneimpiin naisiin lukeutunut Diana, päätyi naimisiin Englannin fasistiliikkeen johtajan Sir Oswald Mosleyn kanssa. Dianan pikkusisko Unity taas pääsi Hitlerin sisäpiiriin.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Ensimmäisen maailmasodan jälkeen Italiassa syntyi totalitaristinen liike nimeltään fasismi. Sen innoittamia liikkeitä perustettiin monessa Euroopan maassa. Englannissa Mitfordit olivat 1920-luvun seuratuimpia aristokraatteja. Yksi perheen tyttäristä, Lont</itunes:subtitle>
      <itunes:keywords></itunes:keywords>
      <itunes:explicit>No</itunes:explicit>
    </item>
    <item>
      <title>Ukraina – rajamaasta itsenäisyydestään taistelevaksi valtioksi</title>
      <itunes:episode>6</itunes:episode>
      <podcast:episode>6</podcast:episode>
      <itunes:title>Ukraina – rajamaasta itsenäisyydestään taistelevaksi valtioksi</itunes:title>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <guid isPermaLink="false">4eec9faa-02f0-11ef-8f29-5b081c79af16</guid>
      <link>https://peterpeter.transistor.fm/episodes/ukraina-rajamaasta-itsenaisyydestaan-taistelevaksi-valtioksi</link>
      <description>
        <![CDATA[<p>Ukrainan juuret juontavat syvälle viikinkiaikaiseen Kiovan Rusiin. Alueesta, jonka nimi tarkoittaa rajamaata, on taisteltu läpi vuosisatojen ja sitä mukaa myös sen tarkkoja rajoja on muokattu kaikista ilmansuunnista. Myös sen identiteetistä on taisteltu - ja taistellaan edelleen.</p><p><br></p>]]>
      </description>
      <content:encoded>
        <![CDATA[<p>Ukrainan juuret juontavat syvälle viikinkiaikaiseen Kiovan Rusiin. Alueesta, jonka nimi tarkoittaa rajamaata, on taisteltu läpi vuosisatojen ja sitä mukaa myös sen tarkkoja rajoja on muokattu kaikista ilmansuunnista. Myös sen identiteetistä on taisteltu - ja taistellaan edelleen.</p><p><br></p>]]>
      </content:encoded>
      <pubDate>Sun, 19 May 2024 00:00:00 +0300</pubDate>
      <author>Peter Nyman &amp; Peter Wancke</author>
      <enclosure url="https://media.transistor.fm/5a7e6f6c/cf726d48.mp3" length="87035121" type="audio/mpeg"/>
      <itunes:author>Peter Nyman &amp; Peter Wancke</itunes:author>
      <itunes:duration>4348</itunes:duration>
      <itunes:summary>Ukrainan juuret juontavat syvälle viikinkiaikaiseen Kiovan Rusiin. Alueesta, jonka nimi tarkoittaa rajamaata, on taisteltu läpi vuosisatojen ja sitä mukaa myös sen tarkkoja rajoja on muokattu kaikista ilmansuunnista. Myös sen identiteetistä on taisteltu - ja taistellaan edelleen.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Ukrainan juuret juontavat syvälle viikinkiaikaiseen Kiovan Rusiin. Alueesta, jonka nimi tarkoittaa rajamaata, on taisteltu läpi vuosisatojen ja sitä mukaa myös sen tarkkoja rajoja on muokattu kaikista ilmansuunnista. Myös sen identiteetistä on taisteltu -</itunes:subtitle>
      <itunes:keywords></itunes:keywords>
      <itunes:explicit>No</itunes:explicit>
    </item>
    <item>
      <title>Baltian kohtalon vuodet 1917–1920, kaaoksen kautta itsenäistymiseen</title>
      <itunes:episode>5</itunes:episode>
      <podcast:episode>5</podcast:episode>
      <itunes:title>Baltian kohtalon vuodet 1917–1920, kaaoksen kautta itsenäistymiseen</itunes:title>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <guid isPermaLink="false">4f2eb966-fa63-11ee-acd1-cbe4955b6279</guid>
      <link>https://peterpeter.transistor.fm/episodes/baltian-kohtalon-vuodet-1917-1920-kaaoksen-kautta-itsenaistymiseen</link>
      <description>
        <![CDATA[<p>Venäjän vallankumous 1917 tarjosi Baltian maille mahdollisuuden itsenäistymiseen. Se ei tullut helpolla, sillä alussa ensimmäinen maailmansota oli vielä käynnissä ja Baltiassa oli useita eri armeijaryhmiä ja jokaisella oli omat intressit.</p>]]>
      </description>
      <content:encoded>
        <![CDATA[<p>Venäjän vallankumous 1917 tarjosi Baltian maille mahdollisuuden itsenäistymiseen. Se ei tullut helpolla, sillä alussa ensimmäinen maailmansota oli vielä käynnissä ja Baltiassa oli useita eri armeijaryhmiä ja jokaisella oli omat intressit.</p>]]>
      </content:encoded>
      <pubDate>Sun, 05 May 2024 00:00:00 +0300</pubDate>
      <author>Peter Nyman &amp; Peter Wancke</author>
      <enclosure url="https://media.transistor.fm/d8679c22/711de07d.mp3" length="80304289" type="audio/mpeg"/>
      <itunes:author>Peter Nyman &amp; Peter Wancke</itunes:author>
      <itunes:duration>4011</itunes:duration>
      <itunes:summary>Venäjän vallankumous 1917 tarjosi Baltian maille mahdollisuuden itsenäistymiseen. Se ei tullut helpolla, sillä alussa ensimmäinen maailmansota oli vielä käynnissä ja Baltiassa oli useita eri armeijaryhmiä ja jokaisella oli omat intressit.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Venäjän vallankumous 1917 tarjosi Baltian maille mahdollisuuden itsenäistymiseen. Se ei tullut helpolla, sillä alussa ensimmäinen maailmansota oli vielä käynnissä ja Baltiassa oli useita eri armeijaryhmiä ja jokaisella oli omat intressit.</itunes:subtitle>
      <itunes:keywords></itunes:keywords>
      <itunes:explicit>No</itunes:explicit>
    </item>
    <item>
      <title>Kun Eurooppa pelkäsi osmaaneja</title>
      <itunes:episode>4</itunes:episode>
      <podcast:episode>4</podcast:episode>
      <itunes:title>Kun Eurooppa pelkäsi osmaaneja</itunes:title>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <guid isPermaLink="false">b455a7a6-e919-11ee-9886-6bb215f28b48</guid>
      <link>https://peterpeter.transistor.fm/episodes/kun-eurooppa-pelkasi-osmaaneja</link>
      <description>
        <![CDATA[<p>Osmaanien jättimäinen imperiumi levittäytyi vuosisatojen varrella kolmelle mantereelle. Osmaanimuslimit ja Euroopan kristityt valtiot kilpailivat Välimeren herruudesta ja koko Euroopan kohtalosta – kunnes osmaanien uhka väistyi ja heistä tuli Euroopan sairas mies.</p>]]>
      </description>
      <content:encoded>
        <![CDATA[<p>Osmaanien jättimäinen imperiumi levittäytyi vuosisatojen varrella kolmelle mantereelle. Osmaanimuslimit ja Euroopan kristityt valtiot kilpailivat Välimeren herruudesta ja koko Euroopan kohtalosta – kunnes osmaanien uhka väistyi ja heistä tuli Euroopan sairas mies.</p>]]>
      </content:encoded>
      <pubDate>Sun, 21 Apr 2024 00:00:00 +0300</pubDate>
      <author>Peter Nyman &amp; Peter Wancke</author>
      <enclosure url="https://media.transistor.fm/80910a2f/10dbbd8c.mp3" length="94888482" type="audio/mpeg"/>
      <itunes:author>Peter Nyman &amp; Peter Wancke</itunes:author>
      <itunes:duration>4741</itunes:duration>
      <itunes:summary>Osmaanien jättimäinen imperiumi levittäytyi vuosisatojen varrella kolmelle mantereelle. Osmaanimuslimit ja Euroopan kristityt valtiot kilpailivat Välimeren herruudesta ja koko Euroopan kohtalosta – kunnes osmaanien uhka väistyi ja heistä tuli Euroopan sairas mies.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Osmaanien jättimäinen imperiumi levittäytyi vuosisatojen varrella kolmelle mantereelle. Osmaanimuslimit ja Euroopan kristityt valtiot kilpailivat Välimeren herruudesta ja koko Euroopan kohtalosta – kunnes osmaanien uhka väistyi ja heistä tuli Euroopan sai</itunes:subtitle>
      <itunes:keywords></itunes:keywords>
      <itunes:explicit>No</itunes:explicit>
    </item>
    <item>
      <title>Carlo di Rudio</title>
      <itunes:episode>3</itunes:episode>
      <podcast:episode>3</podcast:episode>
      <itunes:title>Carlo di Rudio</itunes:title>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <guid isPermaLink="false">dbdd52d4-e918-11ee-b5fd-f3148b135b25</guid>
      <link>https://peterpeter.transistor.fm/episodes/carlo-di-rudio</link>
      <description>
        <![CDATA[<p>Kuka oli tämä aristokraatti, joka liittyi 16-vuotiaana vallankumouksellisiin Roomassa 1848, oli mukana Napoleon III:n salamurhahankkeessa ja taisteli Istuvaa Härkää vastaan?</p>]]>
      </description>
      <content:encoded>
        <![CDATA[<p>Kuka oli tämä aristokraatti, joka liittyi 16-vuotiaana vallankumouksellisiin Roomassa 1848, oli mukana Napoleon III:n salamurhahankkeessa ja taisteli Istuvaa Härkää vastaan?</p>]]>
      </content:encoded>
      <pubDate>Sun, 07 Apr 2024 00:00:00 +0300</pubDate>
      <author>Peter Nyman &amp; Peter Wancke</author>
      <enclosure url="https://media.transistor.fm/311c6cbe/65bd58d2.mp3" length="72044527" type="audio/mpeg"/>
      <itunes:author>Peter Nyman &amp; Peter Wancke</itunes:author>
      <itunes:duration>3598</itunes:duration>
      <itunes:summary>Kuka oli tämä aristokraatti, joka liittyi 16-vuotiaana vallankumouksellisiin Roomassa 1848, oli mukana Napoleon III:n salamurhahankkeessa ja taisteli Istuvaa Härkää vastaan?</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Kuka oli tämä aristokraatti, joka liittyi 16-vuotiaana vallankumouksellisiin Roomassa 1848, oli mukana Napoleon III:n salamurhahankkeessa ja taisteli Istuvaa Härkää vastaan?</itunes:subtitle>
      <itunes:keywords></itunes:keywords>
      <itunes:explicit>No</itunes:explicit>
    </item>
    <item>
      <title>Yhdysvallat – 13 siirtokunnasta imperiumiksi</title>
      <itunes:episode>2</itunes:episode>
      <podcast:episode>2</podcast:episode>
      <itunes:title>Yhdysvallat – 13 siirtokunnasta imperiumiksi</itunes:title>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <guid isPermaLink="false">00dfc46c-dc77-11ee-a753-8713b0826814</guid>
      <link>https://peterpeter.transistor.fm/episodes/yhdysvallat-13-siirtokunnasta-imperiumiksi</link>
      <description>
        <![CDATA[<p>Yhdysvaltojen kehitys supervallaksi on ollut huikea ja kiehtova mutta myös ristiriitainen. Maa, joka on aina vastustanut imperiumeja ja siirtomaavaltoja, kasvoi itse sellaiseksi vain vuosisadassa kutsumuskohtalon johdattelemana, valloittamalla, orjuuttamalla, ostamalla ja sopimuksia rikkomalla.</p>]]>
      </description>
      <content:encoded>
        <![CDATA[<p>Yhdysvaltojen kehitys supervallaksi on ollut huikea ja kiehtova mutta myös ristiriitainen. Maa, joka on aina vastustanut imperiumeja ja siirtomaavaltoja, kasvoi itse sellaiseksi vain vuosisadassa kutsumuskohtalon johdattelemana, valloittamalla, orjuuttamalla, ostamalla ja sopimuksia rikkomalla.</p>]]>
      </content:encoded>
      <pubDate>Sun, 24 Mar 2024 00:00:00 +0200</pubDate>
      <author>Peter Nyman &amp; Peter Wancke</author>
      <enclosure url="https://media.transistor.fm/635c214b/08734a15.mp3" length="89765648" type="audio/mpeg"/>
      <itunes:author>Peter Nyman &amp; Peter Wancke</itunes:author>
      <itunes:duration>4484</itunes:duration>
      <itunes:summary>Yhdysvaltojen kehitys supervallaksi on ollut huikea ja kiehtova mutta myös ristiriitainen. Maa, joka on aina vastustanut imperiumeja ja siirtomaavaltoja, kasvoi itse sellaiseksi vain vuosisadassa kutsumuskohtalon johdattelemana, valloittamalla, orjuuttamalla, ostamalla ja sopimuksia rikkomalla.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Yhdysvaltojen kehitys supervallaksi on ollut huikea ja kiehtova mutta myös ristiriitainen. Maa, joka on aina vastustanut imperiumeja ja siirtomaavaltoja, kasvoi itse sellaiseksi vain vuosisadassa kutsumuskohtalon johdattelemana, valloittamalla, orjuuttama</itunes:subtitle>
      <itunes:keywords></itunes:keywords>
      <itunes:explicit>No</itunes:explicit>
    </item>
    <item>
      <title>Krimin sota 1853–1856</title>
      <itunes:episode>1</itunes:episode>
      <podcast:episode>1</podcast:episode>
      <itunes:title>Krimin sota 1853–1856</itunes:title>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <guid isPermaLink="false">cc4b7afe-dbd4-11ee-9a1c-ff652476741b</guid>
      <link>https://peterpeter.transistor.fm/episodes/krimin-sota-1853-1856</link>
      <description>
        <![CDATA[<p>Suurimpia siirtomaakauden sotia, jota käytiin myös Itämerellä, ”Se Oolannin sota oli kauhea”. Englanti ja Ranska pyrkivät säilyttämään vallan tasapainon estämällä Venäjän laajennemispyrkimykset. Jo 170 vuotta sitten Krimin niemimaa oli suurvaltapolitiikan näyttämö.</p>]]>
      </description>
      <content:encoded>
        <![CDATA[<p>Suurimpia siirtomaakauden sotia, jota käytiin myös Itämerellä, ”Se Oolannin sota oli kauhea”. Englanti ja Ranska pyrkivät säilyttämään vallan tasapainon estämällä Venäjän laajennemispyrkimykset. Jo 170 vuotta sitten Krimin niemimaa oli suurvaltapolitiikan näyttämö.</p>]]>
      </content:encoded>
      <pubDate>Wed, 06 Mar 2024 16:38:12 +0200</pubDate>
      <author>Peter Nyman &amp; Peter Wancke</author>
      <enclosure url="https://media.transistor.fm/9037dae5/93019d02.mp3" length="65436185" type="audio/mpeg"/>
      <itunes:author>Peter Nyman &amp; Peter Wancke</itunes:author>
      <itunes:duration>3268</itunes:duration>
      <itunes:summary>Suurimpia siirtomaakauden sotia, jota käytiin myös Itämerellä, ”Se Oolannin sota oli kauhea”. Englanti ja Ranska pyrkivät säilyttämään vallan tasapainon estämällä Venäjän laajennemispyrkimykset. Jo 170 vuotta sitten Krimin niemimaa oli suurvaltapolitiikan näyttämö.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Suurimpia siirtomaakauden sotia, jota käytiin myös Itämerellä, ”Se Oolannin sota oli kauhea”. Englanti ja Ranska pyrkivät säilyttämään vallan tasapainon estämällä Venäjän laajennemispyrkimykset. Jo 170 vuotta sitten Krimin niemimaa oli suurvaltapolitiikan</itunes:subtitle>
      <itunes:keywords></itunes:keywords>
      <itunes:explicit>No</itunes:explicit>
    </item>
  </channel>
</rss>
