Metsä, maailma ja me Transistor (https://transistor.fm) https://feeds.transistor.fm/metsa-maailma-ja-mina Voiman metsätoimituksen podcast. Vaikuttavaa journalismia ihan metsästä. Voiman metsäjournalismia tukee Koneen säätiö Metsän puolella -apurahalla. Ohjelman musiikki: Hawkin: Woods (Free Music Archive, CC-BY-NC 4.0) Kansikuvan tausta on Pekka Parviaisen teos Tao II (2021, tempera kankaalle). Voima 802734ba-62ca-5358-bbe6-b3464e1388f4 no fi Thu, 02 Apr 2026 19:38:49 +0300 Thu, 02 Apr 2026 19:39:22 +0300 http://voima.fi https://img.transistorcdn.com/1_rnS3j1VHoZYn40RdgNyLnRLbpMWthlncBSji4gYJU/rs:fill:0:0:1/w:1400/h:1400/q:60/mb:500000/aHR0cHM6Ly9pbWct/dXBsb2FkLXByb2R1/Y3Rpb24udHJhbnNp/c3Rvci5mbS9lNjUy/MDZiZjNkODdhYzNh/ZjE0OWYyMDZiNjhj/OWU4OS5qcGc.jpg Metsä, maailma ja me http://voima.fi episodic Voima Voiman metsätoimituksen podcast. Vaikuttavaa journalismia ihan metsästä. Voiman metsäjournalismia tukee Koneen säätiö Metsän puolella -apurahalla. Ohjelman musiikki: Hawkin: Woods (Free Music Archive, CC-BY-NC 4.0) Kansikuvan tausta on Pekka Parviaisen teos Tao II (2021, tempera kankaalle). Voiman metsätoimituksen podcast. Voima No No Filosofi Antti Salminen pohtii fossiilienergian merkitystä modernille ihmiselle 8 8 Filosofi Antti Salminen pohtii fossiilienergian merkitystä modernille ihmiselle full 2a610575-4dd2-42d0-839d-994d51668ce1 https://share.transistor.fm/s/3b5a8097 Filosofi, kirjailija Antti Salmisen tuotannon keskiössä ovat ekologiset ja yhteiskunnalliset teemat. Salminen on muun muassa kirjoittanut yhdessä filosofi Tere Vadénin kanssa niin sanotun energiatrilogian, joka on laajasti vaikuttanut suomalaiseen ekologiseen ajatteluun. Trilogiassa he tarkastelevat sitä, miten kokemuksemme ihmisenä modernissa maailmassa on fossiilienergian sävyttämää. Koko itseymmärryksemme olisi ratkaisevasti toisenlainen ilman öljyä ja hiiltä – massaksi tiivistynyttä mustaa aurinkoa.

Toimittaja Mika Pekkola tapasi Salmisen Tampereella. Keskustelussa pohditaan ihmisen luontosuhdetta ja sitä, miten Salminen sitä filosofisin keinoin hahmottaa.

]]> Filosofi, kirjailija Antti Salmisen tuotannon keskiössä ovat ekologiset ja yhteiskunnalliset teemat. Salminen on muun muassa kirjoittanut yhdessä filosofi Tere Vadénin kanssa niin sanotun energiatrilogian, joka on laajasti vaikuttanut suomalaiseen ekologiseen ajatteluun. Trilogiassa he tarkastelevat sitä, miten kokemuksemme ihmisenä modernissa maailmassa on fossiilienergian sävyttämää. Koko itseymmärryksemme olisi ratkaisevasti toisenlainen ilman öljyä ja hiiltä – massaksi tiivistynyttä mustaa aurinkoa.

Toimittaja Mika Pekkola tapasi Salmisen Tampereella. Keskustelussa pohditaan ihmisen luontosuhdetta ja sitä, miten Salminen sitä filosofisin keinoin hahmottaa.

]]> Thu, 02 Apr 2026 19:38:40 +0300 Voima Voima 3926 Filosofi, kirjailija Antti Salmisen tuotannon keskiössä ovat ekologiset ja yhteiskunnalliset teemat. Salminen on muun muassa kirjoittanut yhdessä filosofi Tere Vadénin kanssa niin sanotun energiatrilogian, joka on laajasti vaikuttanut suomalaiseen ekologiseen ajatteluun. Trilogiassa he tarkastelevat sitä, miten kokemuksemme ihmisenä modernissa maailmassa on fossiilienergian sävyttämää. Koko itseymmärryksemme olisi ratkaisevasti toisenlainen ilman öljyä ja hiiltä – massaksi tiivistynyttä mustaa aurinkoa.

Toimittaja Mika Pekkola tapasi Salmisen Tampereella. Keskustelussa pohditaan ihmisen luontosuhdetta ja sitä, miten Salminen sitä filosofisin keinoin hahmottaa.

]]> No Mitä on ekofeminismi, Sanna Karhu? 7 7 Mitä on ekofeminismi, Sanna Karhu? full 3c429b0c-80cd-41ea-a721-cec117acd5a8 https://share.transistor.fm/s/27d90d57 Sanna Karhu on ekofeministi, filosofi ja sukupuolentutkimuksen dosentti, joka opettaa Helsingin yliopistossa feminististä teoriaa. Karhulta ilmestyy tänä vuonna yhdessä Johanna Oksalan kanssa kirjoitettu teos What is Ecofeminism, joka johdattaa ekofeminismin perusteisiin.

Toimittaja Kaisu Tervonen haastatteli Sanna Karhua. Keskustelussa käsitellään ekofeminististä käsitystä maailmasta, sorron eri muotoja ja niiden limittymistä ja yhdistymistä. Voiko esimerkiksi vihreää siirtymää toteuttaa oikeudenmukaisesti vanhan, kolonialismiin pohjautuvan, kapitalistisen järjestelmän puitteissa?

]]> Sanna Karhu on ekofeministi, filosofi ja sukupuolentutkimuksen dosentti, joka opettaa Helsingin yliopistossa feminististä teoriaa. Karhulta ilmestyy tänä vuonna yhdessä Johanna Oksalan kanssa kirjoitettu teos What is Ecofeminism, joka johdattaa ekofeminismin perusteisiin.

Toimittaja Kaisu Tervonen haastatteli Sanna Karhua. Keskustelussa käsitellään ekofeminististä käsitystä maailmasta, sorron eri muotoja ja niiden limittymistä ja yhdistymistä. Voiko esimerkiksi vihreää siirtymää toteuttaa oikeudenmukaisesti vanhan, kolonialismiin pohjautuvan, kapitalistisen järjestelmän puitteissa?

]]> Tue, 17 Mar 2026 12:57:11 +0200 Voima Voima 2553 Sanna Karhu on ekofeministi, filosofi ja sukupuolentutkimuksen dosentti, joka opettaa Helsingin yliopistossa feminististä teoriaa. Karhulta ilmestyy tänä vuonna yhdessä Johanna Oksalan kanssa kirjoitettu teos What is Ecofeminism, joka johdattaa ekofeminismin perusteisiin.

Toimittaja Kaisu Tervonen haastatteli Sanna Karhua. Keskustelussa käsitellään ekofeminististä käsitystä maailmasta, sorron eri muotoja ja niiden limittymistä ja yhdistymistä. Voiko esimerkiksi vihreää siirtymää toteuttaa oikeudenmukaisesti vanhan, kolonialismiin pohjautuvan, kapitalistisen järjestelmän puitteissa?

]]> No Anna Kontula: Ekologisen kriisin rinnalla Suomen taloutta ei jaksa kauheasti murehtia 6 6 Anna Kontula: Ekologisen kriisin rinnalla Suomen taloutta ei jaksa kauheasti murehtia full 7adbbd80-1667-464b-abe3-d4a63e81bd40 https://share.transistor.fm/s/27114019 Vasemmistoliiton kansanedustaja Anna Kontula on profiloinut luokkayhteiskunnan ja kapitalismin kriitikkona, joka keskittyy työelämän ja feminismin kysymyksiin. Hän on kertonut istuvansa nyt eduskunnassa viimeistä kauttaan.

Eduskuntauransa loppua kohden Kontula on yhä vahvemmin keskittynyt ekologisiin aiheisiin. Enää ei riitä, että äänestää oikein ympäristöasioissa, vaan sosiologinkin täytyy ottaa ekologia kaiken politiikan keskiöön.

”En jaksa kauheasti Suomen taloutta murehtia, koska nähdäkseni meillä on isompiakin huolia”, Kontula sanoo.

”Jos ei näitä ekologisia haasteita selätetä, niin meidän taloudelliset ongelmat kasvaa sellaisiin mittakaavoihin, että me ei tiedetä siitä vielä mitään tänä päivänä.”

Mistä löytää suuriin muutoksiin tarvittava voima? Voiko demokratiaan enää luottaa?

Suurten ympäristökriisien ja ihmiskunnan kohtalonkysymysten tiimoilta toimittaja Mika Pekkola haastatteli Kontulaa eduskunnassa.

Jakson äänitys, videot ja valokuvaus: Emma Grönqvist
Leikkaus: Vilppu Rantanen
Musiikki: Hawkin: Woods

Voiman metsäjournalismia tukee Koneen säätiö Metsän puolella -apurahalla.

]]> Vasemmistoliiton kansanedustaja Anna Kontula on profiloinut luokkayhteiskunnan ja kapitalismin kriitikkona, joka keskittyy työelämän ja feminismin kysymyksiin. Hän on kertonut istuvansa nyt eduskunnassa viimeistä kauttaan.

Eduskuntauransa loppua kohden Kontula on yhä vahvemmin keskittynyt ekologisiin aiheisiin. Enää ei riitä, että äänestää oikein ympäristöasioissa, vaan sosiologinkin täytyy ottaa ekologia kaiken politiikan keskiöön.

”En jaksa kauheasti Suomen taloutta murehtia, koska nähdäkseni meillä on isompiakin huolia”, Kontula sanoo.

”Jos ei näitä ekologisia haasteita selätetä, niin meidän taloudelliset ongelmat kasvaa sellaisiin mittakaavoihin, että me ei tiedetä siitä vielä mitään tänä päivänä.”

Mistä löytää suuriin muutoksiin tarvittava voima? Voiko demokratiaan enää luottaa?

Suurten ympäristökriisien ja ihmiskunnan kohtalonkysymysten tiimoilta toimittaja Mika Pekkola haastatteli Kontulaa eduskunnassa.

Jakson äänitys, videot ja valokuvaus: Emma Grönqvist
Leikkaus: Vilppu Rantanen
Musiikki: Hawkin: Woods

Voiman metsäjournalismia tukee Koneen säätiö Metsän puolella -apurahalla.

]]> Wed, 04 Mar 2026 17:57:35 +0200 Voima Voima 1592 Vasemmistoliiton kansanedustaja Anna Kontula on profiloinut luokkayhteiskunnan ja kapitalismin kriitikkona, joka keskittyy työelämän ja feminismin kysymyksiin. Hän on kertonut istuvansa nyt eduskunnassa viimeistä kauttaan.

Eduskuntauransa loppua kohden Kontula on yhä vahvemmin keskittynyt ekologisiin aiheisiin. Enää ei riitä, että äänestää oikein ympäristöasioissa, vaan sosiologinkin täytyy ottaa ekologia kaiken politiikan keskiöön.

”En jaksa kauheasti Suomen taloutta murehtia, koska nähdäkseni meillä on isompiakin huolia”, Kontula sanoo.

”Jos ei näitä ekologisia haasteita selätetä, niin meidän taloudelliset ongelmat kasvaa sellaisiin mittakaavoihin, että me ei tiedetä siitä vielä mitään tänä päivänä.”

Mistä löytää suuriin muutoksiin tarvittava voima? Voiko demokratiaan enää luottaa?

Suurten ympäristökriisien ja ihmiskunnan kohtalonkysymysten tiimoilta toimittaja Mika Pekkola haastatteli Kontulaa eduskunnassa.

Jakson äänitys, videot ja valokuvaus: Emma Grönqvist
Leikkaus: Vilppu Rantanen
Musiikki: Hawkin: Woods

Voiman metsäjournalismia tukee Koneen säätiö Metsän puolella -apurahalla.

]]> No Kenellä on vastuu petovihasta, kysyy kirjailija ja toimittaja Heidi Nummi 5 5 Kenellä on vastuu petovihasta, kysyy kirjailija ja toimittaja Heidi Nummi full 442df1a2-6e71-499a-ba37-bd87bb512a57 https://share.transistor.fm/s/b8b337a5 Vuoden 2026 alussa astui voimaan metsästyslain muutos, jolla mahdollistettiin suden kiintiömetsästys. Kirjailija ja toimittaja Heidi Nummi kummeksuu sitä, että yksi syy metsästyksen laillistamiseen oli laittoman salametsästyksen vähentäminen.


”Yksi syy, jolla perusteltiin tätä tappolakia oli, että jos ei saada laillisesti tappolupia, sitten tehdään salametsästystä”, hän sanoo.


Nummi perehtyi petokysymykseen kirjoittaessaan nuortenromaaniaan Petovala, jossa nuoret suojelevat suurpetoja. Samalla teos kertoo siitä, miten vihaa lietsotaan. Siihen tarttuvat herkästi ne, jotka itse ovat haavoittuvassa asemassa, Nummi sanoo. 


Varsinkin nuoret voivat kuitenkin haastaa totuttuja ajatusmalleja, vaikkei se helppoa olekaan.


Toimittaja Venla Välikangas haastatteli Heidi Nummea, ja hän lukee nyt haastattelun. Jaksossa kuullaan myös Nummea itseään.

]]> Vuoden 2026 alussa astui voimaan metsästyslain muutos, jolla mahdollistettiin suden kiintiömetsästys. Kirjailija ja toimittaja Heidi Nummi kummeksuu sitä, että yksi syy metsästyksen laillistamiseen oli laittoman salametsästyksen vähentäminen.


”Yksi syy, jolla perusteltiin tätä tappolakia oli, että jos ei saada laillisesti tappolupia, sitten tehdään salametsästystä”, hän sanoo.


Nummi perehtyi petokysymykseen kirjoittaessaan nuortenromaaniaan Petovala, jossa nuoret suojelevat suurpetoja. Samalla teos kertoo siitä, miten vihaa lietsotaan. Siihen tarttuvat herkästi ne, jotka itse ovat haavoittuvassa asemassa, Nummi sanoo. 


Varsinkin nuoret voivat kuitenkin haastaa totuttuja ajatusmalleja, vaikkei se helppoa olekaan.


Toimittaja Venla Välikangas haastatteli Heidi Nummea, ja hän lukee nyt haastattelun. Jaksossa kuullaan myös Nummea itseään.

]]> Tue, 17 Feb 2026 17:37:50 +0200 Voima Voima 793 Vuoden 2026 alussa astui voimaan metsästyslain muutos, jolla mahdollistettiin suden kiintiömetsästys. Kirjailija ja toimittaja Heidi Nummi kummeksuu sitä, että yksi syy metsästyksen laillistamiseen oli laittoman salametsästyksen vähentäminen.


”Yksi syy, jolla perusteltiin tätä tappolakia oli, että jos ei saada laillisesti tappolupia, sitten tehdään salametsästystä”, hän sanoo.


Nummi perehtyi petokysymykseen kirjoittaessaan nuortenromaaniaan Petovala, jossa nuoret suojelevat suurpetoja. Samalla teos kertoo siitä, miten vihaa lietsotaan. Siihen tarttuvat herkästi ne, jotka itse ovat haavoittuvassa asemassa, Nummi sanoo. 


Varsinkin nuoret voivat kuitenkin haastaa totuttuja ajatusmalleja, vaikkei se helppoa olekaan.


Toimittaja Venla Välikangas haastatteli Heidi Nummea, ja hän lukee nyt haastattelun. Jaksossa kuullaan myös Nummea itseään.

]]> No Luontoa telkkarissa 4 4 Luontoa telkkarissa full 03ade5ed-cf60-47e1-b3b6-3ab6b736ee9c https://share.transistor.fm/s/b854fe4a Teemu Hostikka on televisioammattilainen, joka tunnetaan ympäristöaktivismin historiaa kartoittavasta dokumenttisarjastaan Suoran toiminnan Suomi sekä pitkäikäisestä ja suositusta Eränkävijät-sarjasta, joka kuvaa metsästystä. Hostikan tuotantofirman sisältöjä ovatkin palkinneet niin Suomen luonnonsuojeluliitto kuin Suomen metsästäjäliittokin. Toimittaja Kaisu Tervonen kysyy, näkeekö Hostikka tässä ristiriitaa. Entä miten Hostikka tuo ympäristötietoisuuden tv-tuotantoihinsa, ja voiko tv-alan ammattilainen asua Pallastunturin tuntumassa?  

]]> Teemu Hostikka on televisioammattilainen, joka tunnetaan ympäristöaktivismin historiaa kartoittavasta dokumenttisarjastaan Suoran toiminnan Suomi sekä pitkäikäisestä ja suositusta Eränkävijät-sarjasta, joka kuvaa metsästystä. Hostikan tuotantofirman sisältöjä ovatkin palkinneet niin Suomen luonnonsuojeluliitto kuin Suomen metsästäjäliittokin. Toimittaja Kaisu Tervonen kysyy, näkeekö Hostikka tässä ristiriitaa. Entä miten Hostikka tuo ympäristötietoisuuden tv-tuotantoihinsa, ja voiko tv-alan ammattilainen asua Pallastunturin tuntumassa?  

]]> Mon, 19 Jan 2026 09:22:27 +0200 Voima Voima 2838 Teemu Hostikka on televisioammattilainen, joka tunnetaan ympäristöaktivismin historiaa kartoittavasta dokumenttisarjastaan Suoran toiminnan Suomi sekä pitkäikäisestä ja suositusta Eränkävijät-sarjasta, joka kuvaa metsästystä. Hostikan tuotantofirman sisältöjä ovatkin palkinneet niin Suomen luonnonsuojeluliitto kuin Suomen metsästäjäliittokin. Toimittaja Kaisu Tervonen kysyy, näkeekö Hostikka tässä ristiriitaa. Entä miten Hostikka tuo ympäristötietoisuuden tv-tuotantoihinsa, ja voiko tv-alan ammattilainen asua Pallastunturin tuntumassa?  

]]> No ”Ihmisen tunteet on niin valtavan suuressa asemassa tässä koko maailmanlaajuisessa kriisissä.” 3 3 ”Ihmisen tunteet on niin valtavan suuressa asemassa tässä koko maailmanlaajuisessa kriisissä.” full 2c7baf41-a937-46f7-98ff-4633ef59c254 https://share.transistor.fm/s/dbc6abb3 Kirjailija Siiri Enoranta tunnetaan fantasiaelementtejä hyödyntävästä kaunokirjallisuudestaan. Enoranta käsittelee useissa romaaneissaan, kuten Keuhkopuiden unessa, Maailmatyttärissä ja Tuhatkuolevan kirouksessa, luontoon ja metsään liittyviä teemoja.

Toimittaja Mika Pekkola tapasi Enorannan marraskuisessa räntäsateessa Tampereen Petsamossa, Kaupin metsässä. Ohjelmassa keskustellaan Enorannan kaunokirjallisesta työstä, jossa hän ruotii ihmisen ongelmallista luontosuhdetta ja etsii sille vaihtoehtoja.

]]> Kirjailija Siiri Enoranta tunnetaan fantasiaelementtejä hyödyntävästä kaunokirjallisuudestaan. Enoranta käsittelee useissa romaaneissaan, kuten Keuhkopuiden unessa, Maailmatyttärissä ja Tuhatkuolevan kirouksessa, luontoon ja metsään liittyviä teemoja.

Toimittaja Mika Pekkola tapasi Enorannan marraskuisessa räntäsateessa Tampereen Petsamossa, Kaupin metsässä. Ohjelmassa keskustellaan Enorannan kaunokirjallisesta työstä, jossa hän ruotii ihmisen ongelmallista luontosuhdetta ja etsii sille vaihtoehtoja.

]]> Mon, 22 Dec 2025 15:39:30 +0200 Voima Voima 2109 Kirjailija Siiri Enoranta tunnetaan fantasiaelementtejä hyödyntävästä kaunokirjallisuudestaan. Enoranta käsittelee useissa romaaneissaan, kuten Keuhkopuiden unessa, Maailmatyttärissä ja Tuhatkuolevan kirouksessa, luontoon ja metsään liittyviä teemoja.

Toimittaja Mika Pekkola tapasi Enorannan marraskuisessa räntäsateessa Tampereen Petsamossa, Kaupin metsässä. Ohjelmassa keskustellaan Enorannan kaunokirjallisesta työstä, jossa hän ruotii ihmisen ongelmallista luontosuhdetta ja etsii sille vaihtoehtoja.

]]> No Tätä metsää ei avohakata 2 2 Tätä metsää ei avohakata full cffb502f-008d-474c-8179-6cfc33e63b62 https://share.transistor.fm/s/0df1d264 Arja Alikoivisto on metsänomistaja, joka hoitaa metsiään jatkuvan kasvatuksen periaatteella. Se on vaihtoehto yleisemmälle, jatkuvalle kasvatukselle, jonka tunnusmerkki, päätehakkuut – käytännössä avohakkuut, laikuttavat maamme metsiä. Voiman metsätoimitus lähti Ruskolle tutustumaan jatkuvan kasvatuksen metsään. Jutussa perehdytään myös metsänhoidon historiaan Suomessa ja siihen, miten tavallinen pienmetsänomistajakin voi vaikuttaa päätöksillään luonnon hyvinvointiin.

Jutun kirjoitti Kukka-Maria Ahokas ja kuvat siihen otti Vilppu Rantanen.
Audioversion lukee Kukka-Maria Ahokas.

]]> Arja Alikoivisto on metsänomistaja, joka hoitaa metsiään jatkuvan kasvatuksen periaatteella. Se on vaihtoehto yleisemmälle, jatkuvalle kasvatukselle, jonka tunnusmerkki, päätehakkuut – käytännössä avohakkuut, laikuttavat maamme metsiä. Voiman metsätoimitus lähti Ruskolle tutustumaan jatkuvan kasvatuksen metsään. Jutussa perehdytään myös metsänhoidon historiaan Suomessa ja siihen, miten tavallinen pienmetsänomistajakin voi vaikuttaa päätöksillään luonnon hyvinvointiin.

Jutun kirjoitti Kukka-Maria Ahokas ja kuvat siihen otti Vilppu Rantanen.
Audioversion lukee Kukka-Maria Ahokas.

]]> Tue, 02 Dec 2025 16:58:32 +0200 Voima Voima 1401 Arja Alikoivisto on metsänomistaja, joka hoitaa metsiään jatkuvan kasvatuksen periaatteella. Se on vaihtoehto yleisemmälle, jatkuvalle kasvatukselle, jonka tunnusmerkki, päätehakkuut – käytännössä avohakkuut, laikuttavat maamme metsiä. Voiman metsätoimitus lähti Ruskolle tutustumaan jatkuvan kasvatuksen metsään. Jutussa perehdytään myös metsänhoidon historiaan Suomessa ja siihen, miten tavallinen pienmetsänomistajakin voi vaikuttaa päätöksillään luonnon hyvinvointiin.

Jutun kirjoitti Kukka-Maria Ahokas ja kuvat siihen otti Vilppu Rantanen.
Audioversion lukee Kukka-Maria Ahokas.

]]> No Niin kaunis on Maa 1 1 Niin kaunis on Maa full 7aee461f-6a21-4880-a832-d459aac0e0ac https://share.transistor.fm/s/5466ccbe Metsä, maailma ja minä -podcastin ensimmäisessä jaksossa vieraana on toimittaja ja tietokirjailija Juha Kauppinen. Toimittajana Kauppinen on tullut tunnetuksi muun muassa seurattuaan Talvivaaran kaivoksen vaiheita. Hänen ehkä tunnetuin teoksensa on Monimuotoisuus – Kertomuksia katoamisista. Kauppisen uusin teos on keväällä ilmestynyt Kertomus Maasta – Ratkaisuja ilmastonmuutokseen ja luontokatoon, jossa lukijalle näytetään, miten hiili kiertää maailmassa ja miten erillisiltä vaikuttavat ekokriisit ovat oikeastaan yhtä ja samaa ongelmaa.

Kirjassa käydään niin Sierra Nevadan niityillä kuin mangrovemetsissä Vietnamissa ja meriruohoniityillä Kaliforniassa. 

Tässä jaksossa lähdetään Juha Kauppisen kanssa Sipoonkorven kansallispuistoon. Tervetuloa mukaan.

]]> Metsä, maailma ja minä -podcastin ensimmäisessä jaksossa vieraana on toimittaja ja tietokirjailija Juha Kauppinen. Toimittajana Kauppinen on tullut tunnetuksi muun muassa seurattuaan Talvivaaran kaivoksen vaiheita. Hänen ehkä tunnetuin teoksensa on Monimuotoisuus – Kertomuksia katoamisista. Kauppisen uusin teos on keväällä ilmestynyt Kertomus Maasta – Ratkaisuja ilmastonmuutokseen ja luontokatoon, jossa lukijalle näytetään, miten hiili kiertää maailmassa ja miten erillisiltä vaikuttavat ekokriisit ovat oikeastaan yhtä ja samaa ongelmaa.

Kirjassa käydään niin Sierra Nevadan niityillä kuin mangrovemetsissä Vietnamissa ja meriruohoniityillä Kaliforniassa. 

Tässä jaksossa lähdetään Juha Kauppisen kanssa Sipoonkorven kansallispuistoon. Tervetuloa mukaan.

]]> Thu, 28 Aug 2025 20:51:15 +0300 Voima Voima 4263 Metsä, maailma ja minä -podcastin ensimmäisessä jaksossa vieraana on toimittaja ja tietokirjailija Juha Kauppinen. Toimittajana Kauppinen on tullut tunnetuksi muun muassa seurattuaan Talvivaaran kaivoksen vaiheita. Hänen ehkä tunnetuin teoksensa on Monimuotoisuus – Kertomuksia katoamisista. Kauppisen uusin teos on keväällä ilmestynyt Kertomus Maasta – Ratkaisuja ilmastonmuutokseen ja luontokatoon, jossa lukijalle näytetään, miten hiili kiertää maailmassa ja miten erillisiltä vaikuttavat ekokriisit ovat oikeastaan yhtä ja samaa ongelmaa.

Kirjassa käydään niin Sierra Nevadan niityillä kuin mangrovemetsissä Vietnamissa ja meriruohoniityillä Kaliforniassa. 

Tässä jaksossa lähdetään Juha Kauppisen kanssa Sipoonkorven kansallispuistoon. Tervetuloa mukaan.

]]> No