Tämän jakson julkaisu valtakunnallisen Politiikkaviikon alussa kannustaa meitä lasten ja nuorten parissa toimivia löytämään mahdollisuuksia antaa lapsille ja nuorille tilaisuuksia päästä kertomaan mielipiteitään ja vaikuttamana omaan (koulu)arkeen sekä heitä koskevaan päätöksentekoon. 

Mitä on demokratiakasvatus? Miksi se on juuri nyt niin pinnalla? Millä tavalla koulu - ja sinäkin - toimii demokratiakasvattajana? Jaksossa vieraana on Mikko Hiljanen, Jyväskylän yliopistosta.

Viime vuosien tutkimukset kertovat selkeää viestiä: nuorten usko tulevaan horjuu, ja samalla elämää sävyttävät epävarmuus, taloushuolet, ilmaston kriisit ja paine pärjätä yhä vaativammassa maailmassa. Sitran syksyllä 2025 julkaisema Ennakointikatsaus: Mitä jos nuoret menettävät uskonsa tulevaisuuteen? nostaa tämän ilmiön laajaksi yhteiskunnalliseksi haasteeksi: tulevaisuususko ei ole vain yksilön tunne, vaan koko Suomen elinvoimaan vaikuttava voima.  

Mutta samaan aikaan näemme myös toivon merkkejä – voimme yhdessä muuttaa suuntaa! Nuorten tulevaisuususko ei rakennu tyhjästä – vaan ennen kaikkea osallisuuden kokemuksesta, siitä että nuori kokee kuuluvansa joukkoon, voivansa vaikuttaa ja olevansa merkityksellinen osa yhteisöä.

Tässä jaksossa nuorten tulevaisuususkosta ovat keskustelemassa Lilli Poussa, Sitran ennakointitiimin asiantuntija ja Lauri Vaara, Nuorten yrittäjyys ja talous NYT:n erityisasiantuntija.

Tässä jaksossa vieraana on Lahden lyseon lukion maantiedon ja biologian opettaja Roope Lindevall, jonka kanssa saamme hetkeksi pysähtyä pohtimaan koulun roolia nuorten toimijuuden vahvistamisessa ilmastovaikuttamisessa sekä kestävän arjen rakentamisessa.

Miten tavallisena tiistaina arjen kiireiden keskellä voidaan tarjota mahdollisuuksia tarttua nuoria askarruttaviin ilmastokysymyksiin sekä niiden herättämiin tunteisiin?

Yksi keino löytyi Ilmastomentorit-kurssista, joka toteutettiin Lahdessa syksyllä 2025. Kurssin taustalla oli huoli nuorten hyvinvoinnista ja tulevaisuudenuskosta.

Jaksossa keskustellaan siitä, millaisista syistä lapset ohjautuvat puheterapiaan, miten kielelliset haasteet näkyvät luokassa ja milloin huoli herää. Pohdimme myös eroa kehityksellisen vaihtelun ja todellisen tuen tarpeen välillä sekä koulun roolia varhaisessa tunnistamisessa. Tarkastelemme, miten kielelliset vaikeudet voivat näyttäytyä kuormituksena, käyttäytymisenä tai vetäytymisenä ja mitä opettaja voi tehdä arjen helpottamiseksi. 

Jakso tarjoaa konkreettisia oivalluksia kaikille, jotka työskentelevät lasten ja oppimisen parissa.

Pohdimme myös ammatillisen koulutuksen vahvuuksia – joustavuutta, käytännönläheisyyttä ja yhteistyötä työelämän kanssa – sekä sen roolia porttina sekä työuralle että jatko-opintoihin. Miten ammatillinen koulutus kannustaa elinikäiseen oppimiseen ja tarjoaa mahdollisuuksia myös akateemiselle polulle? Entä millaista tulevaisuuden osaamista koulujen ja oppilaitosten tulisi tukea nopeasti muuttuvassa maailmassa?

Jakso kutsuu kuulijan pohtimaan, miten ammatillinen koulutus voi olla avain suomalaiseen osaamiseen, hyvinvointiin ja tulevaisuuteen.

Tässä jaksossa keskustellaan koulupsykologien työstä ja opiskelijoiden sekä koulujen työyhteisöjen hyvinvoinnin tukemisesta opiskeluhuollon psykologi Amanda Nokelaisen kanssa. Nokelainen toimii opiskeluhuollon psykologina Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella sekä Psykologiliiton Oppimisen ja kasvun tuen ammatillisessa jaoksessa.

💡 Jakson aikana pohdimme mm.:

• miten sosioekonominen tausta vaikuttaa kuluttajuuskasvatukseen
• kuinka paljon kulttuuri ohjaa kulutustottumuksiamme
• millaiset didaktiset menetelmät tukevat kestävää kuluttajuutta
• mikä on median rooli kuluttajuuskasvatuksessa

Tämä jakso on täynnä käytännön vinkkejä ja oivalluksia – sopii opettajille, opiskelijoille ja kaikille, jotka ovat kiinnostuneita oppimisesta ja koulutuksen kehittämisestä!

• Miten Nikon polku väitöskirjailijaksi eteni?
• Mitkä asiat ovat tärkeitä prosessin alkuvaiheessa?
• Mitä kannattaa tehdä – ja mitä ehkä välttää?
• Minkälaiset rutiinit ja työkalut tukevat väitöskirjailijan arkea?

Jakso tarjoaa näkökulmia ja käytännön vinkkejä kaikille, jotka pohtivat väitöskirjan tekemistä tai akateemisen uran aloittamista.

Millaisia tunnetaitoja kannattaa opettaa? Miten opettaja voi vahvistaa tunnetaitoja luokassa – ja mitä vanhemmat voivat tehdä kotona? Jaksossa jaetaan myös käytännön harjoituksia, luovia menetelmiä ja konkreettisia esimerkkejä arjesta. Kuuntelemalla saat ideoita ja välineitä, joilla tunnetaitoja voi vahvistaa luonnollisesti joka päivä.

• Mikä on Urhea?
• Urheilijan arki
• Kuinka urheilijan tulisi uran alussa panostaa akateemisiin taitoihin?
• Miksi valmentajan tulisi pystyä näkemään urheilijan kokemusmaailma hänen silmin?
• Huipun saavuttaminen – vain parasta laatua, tuhansia toistoja vai tylsiä rutiineja?

Tässä jaksossa keskustellaan älykkyydestä ja ylöspäin eriyttämisestä Suomen Mensa ry:n varapuheenjohtaja ja testivastaava Viliina Liljan kanssa. Koululaisen näkökulmaa keskusteluun tuo Viliinan kuudesluokkalainen poika, Reko Huuhtanen. Lisäksi juttua varten on haastateltu viitenä eri vuosikymmenenä koulunsa aloittaneita Mensan jäseniä heidän koulukokemuksistaan.

Ensi vuonna Suomen Mensa ry juhlistaa 60-vuotisjuhlavuottaan.

• Yläkoulun kulttuuri – mihin opettajan kannattaa käyttää resursseja
• Altruismi – mikä saa ihmisen auttamaan? Vaatiiko kasvatus ja opetustyö altruistista toimintatapaa?
• Oman linjan pitäminen ja kyseenalaistaminen – itsereflektio omasta työstä
• Koulujärjestelmän tilanne – olemmeko edelleen oikeasti maailman huippua?
• Uutena opettajana uudessa työpaikassa – keskustelukulttuuri työyhteisön kesken

Tämä jakso on täynnä käytännön vinkkejä ja oivalluksia niin opettajille ja opiskelijoille kuin kaikille oppimisesta ja koulutuksen kehittämisestä kiinnostuneille!

Vieraana on Matti Waitinen – Filosofian tohtori, kasvatustieteen maisteri, Master of Security ja tietokirjailija. Waitisella on 15 vuoden kokemus perusopetuksesta opettajana ja rehtorina, lisäksi hän on toiminut mm. Helsingin Pelastuskoulun rehtorina yli 20 vuotta. Voidaan siis puhua todellisesta koulujen turvallisuus-gurusta.

Jaksossa pureudumme kouluturvallisuuteen konkreettisten esimerkkien kautta: mitä tapahtuu ensimmäisen minuutin aikana kriisitilanteessa, miksi ihmiset jäätyvät ja miten siihen voi varautua. Lisäksi kuulet, miten erilaisia tilanteita tulisi harjoitella uudenlaisen vaiheittaisen harjoittelun avulla, jossa painopiste on oppimisessa eikä vain suorittamisessa.

Kuuntele jakso ja vie koulusi turvallisuuskulttuuri uudelle tasolle!

Tässä jaksossa keskustellaan draamaopetuksen nykytilasta ja tulevaisuudesta sekä sen merkityksestä koulukasvatuksessa draamakasvatuksen dosentti Tapio Toivasen kanssa. Aihe on erityisen ajankohtainen, sillä Helsingin yliopisto on lakkauttamassa draamakasvatuksen opinnot tuleville opettajille. Toivanen on tehnyt pitkän työuran draamakasvatuksen kehittäjänä, tutkijana, opettajana ja kouluttajana.

Pohdimme, miten diagnoosit voivat olla sekä voimauttavia että rajoittavia. Miten tukea oppilasta ilman, että diagnoosi määrittää häntä? Entä miksi Suomessa tuki kouluissa usein kytkeytyy diagnoosiin, vaikka lainsäädäntö edellyttää toisin?

Jakso kutsuu kuulijan pohtimaan koulun tehtävää: voisiko yhteisöllinen ja pedagoginen lähestymistapa mahdollistaa tuen, joka kuuluu kaikille – ei vain diagnoosin kautta?

Pohdimme myös, miten väestökehitys, kaupungistuminen ja maantieteelliset erityispiirteet muokkaavat koulutuksen kenttää. Keskustelussa avataan, miten nämä muutokset haastavat palveluverkkoja ja koulujen arkea – ja kuinka strateginen, mutta realistinen johtaminen voi rakentaa siltoja tulevaisuuteen.

Muita teemoja:
Etäopetuksen mahdollisuudet, kielitietoisuuden merkitys ja paikallisten vahvuuksien hyödyntäminen kietoutuvat keskustelussa toisiinsa. Millainen voisi olla koulu, joka on yhtä aikaa juurtunut omaan yhteisöönsä ja suunnannut rohkeasti kohti tulevaa?

Jakson lopussa Matias kertoo miksi Kiteelle kannattaa tulla, ihan vaikka ympäri vuoden.

🎧 Tässä jaksossa on tarjolla rehellistä ja käytännönläheistä puhetta koulumaailman arjesta, strategisesta johtamisesta ja siitä, millaista rohkeutta vaatii valmistautua tulevaisuuksiin.

Jakson vieraana on kasvatustieteilijä, yliopistonlehtori ja kasvatustieteellisen maisteriohjelman johtaja Olli-Pekka Malinen, jonka oma tarina ulottuu aina Kiinan Hainanin saarelta Malesian opettajaharjoitteluun. Keskustelussa pureudumme kansainvälisyyden mahdollisuuksiin, haasteisiin ja vaikutuksiin – niin opiskelijan identiteetin kuin koko koulutusjärjestelmän näkökulmasta.

Pohdimme keskustelun aikana mm. seuraavia näkökulmia:

• Millaisia vaikutuksia kansainvälisellä liikkuvuudella voi olla opettajaksi opiskeleville? 
• Entä mitä voisimme oppia muualta – tai mitä viedä mukanamme maailmalle?

Lisäksi pohdimme myös tekoälyn roolia opiskeluiden rinnalla, hyvinvoinnista ja siitä, miten tärkeää on säilyttää uteliaisuus ja unelmat osana kasvua.

Jakson aikana voit myös pohtia omia kokemuksiasi kansainvälisyydestä. Mitä olet itse oppinut toisessa kulttuurissa toimiessasi? Minkälaisen vaikutuksen kokemus jätti sinuun?

Tässä jaksossa kasvatuspsykologian opintoihin ja perusajatuksiin tutustutaan yhdessä Helsingin yliopiston kasvatuspsykologian yliopistolehtori Lauri Hietajärven kanssa. Opetustyön lisäksi Hietajärvi tutkii kouluhyvinvoinnin, opiskelumotivaation ja opintomenestyksen vaihtelua selittäviä tekijöitä, sekä opettajien ja rehtorien työhyvinvointia selittäviä tekijöitä. Myös näistä aiheista jaksossa päästään puhumaan.

✅ Didaktiikka ja projektioppiminen – Miten oppimista voidaan kehittää?
✅ Myynnin ja palvelun ammattilaiseksi kasvaminen – Mitkä taidot ovat avain menestykseen?
✅ Opintojen räätälöinti – Miten ammattikorkeakoulussa voi muokata opintojaan oman osaamisen mukaan?
✅ Tekoäly ja arviointi – Miten tekoälyn rooli vaikuttaa osaamisen mittaamiseen?
✅ Jatko-opintoihin valmistautuminen – Kuinka ammattikorkeakoulu tukee urapolkuja?
✅ Vieraanvaraisuusalan nykytila ja tulevaisuus – Mitä on odotettavissa?

🎧 Tämä jakso on täynnä käytännön vinkkejä ja oivalluksia niin opettajille, opiskelijoille kuin kaikille oppimisesta ja koulutuksen kehittämisestä kiinnostuneille!

Miten nuori ajautuu tilanteeseen, jossa väärät valinnat tuntuvat ainoalta vaihtoehdolta? Miksi jotkut torjuvat aikuiset ja kätkevät epävarmuutensa uhmakkuuteen? Tässä jaksossa keskustelemme siitä, mitä opettajat ja kasvattajat voivat oppia Tomin tarinasta – ja kuinka koulu voi olla turvapaikka niille, jotka ovat menettäneet luottamuksensa aikuisiin.

Jakson teemat:

• Rehtoriksi hakeutuminen ja tehtävänkuva
• Rehtorin rooli osaamisen kehittämisessä
• Rehtorin merkitys työyhteisön kulttuurin rakentajana
• Ulkopuolisen asiantuntijuuden hyödyntäminen: välttämättömyys vai tilapäinen ratkaisu?
• Rehtorin työssä jaksaminen

Kun Tapio Lahterolta kysytään, millaiseksi rehtorin työ muotoutuu tulevaisuudessa, hän lähestyy aihetta institutionaalisesta ja funktionaalisesta näkökulmasta. Mitä tämä tarkoittaa käytännössä? Kuuntele jakso ja syvenny aiheeseen!

Tämä jakso tarjoaa runsaasti ajatuksia herättäviä oivalluksia sekä konkreettisia vinkkejä niin opettajille, opiskelijoille kuin kaikille oppimisen kehittämisestä kiinnostuneille.

Keskustelussa pohdimme, miksi job crafting ei ole pelkästään ajanhallintaa tai tehokkuuden optimointia, vaan ennen kaikkea keino muotoilla omaa työtä niin, että se tukee hyvinvointia ja mahdollistaa oppimisen jatkuvan uudistumisen. Terhi kertoo myös siitä, miten johtajuudella voidaan joko tukea tai tukahduttaa ihmisten kykyä muokata työtään – ja miksi jokaisella tulisi olla mahdollisuus vaikuttaa siihen, miten oma työ muotoutuu arjen vaatimuksissa.

Kuuntele jakso ja mieti: Miten sinä voisit muotoilla omaa työtäsi niin, että se tukisi sinun ja työyhteisösi hyvinvointia?

Jaksossa käsitellään muun muassa:

• Kestävän tulevaisuuden rooli nuorten kasvatuksessa ja opettajan vastuu
• Holistisen ja systeemisen ajattelun merkitys kouluopetuksessa
• Nuorten voimaannuttaminen ja heidän näkemyksensä mukaan ottaminen oppimisprosessiin
• Haavoittuvuuden ja rehellisyyden voima opettajan työssä
• Tekoälyn mahdollisuudet oppimisessa ja globaalien haasteiden ratkaisussa

Aki jakaa myös omia kokemuksiaan, kuten kuinka filosofinen ajattelu ja luottamukselliset suhteet opiskelijoiden kanssa voivat rakentaa merkityksellistä opetuskulttuuria. Hän haastaa kuulijat pysähtymään miettimään omaa elämäänsä ja kysymään: "Mikä on merkityksellistä elämässä, ja miten sen voisi toteuttaa kestävämmin?"

Jaksossa käsitellään muun muassa:

• Mitä oppimisen itsesäätely tarkoittaa ja miten se eroaa itseohjautuvuudesta
• Itsesäätelyn tukeminen digitaalisilla alustoilla ja oppimisprosessin muotoilun merkitys
• Reflektion, tavoitteiden asettamisen ja arvioinnin rooli oppimisessa
• Ryhmäoppimisen haasteet ja mahdollisuudet itsesäätelyn näkökulmasta
• Data-analytiikan hyödyntäminen opettajan työssä oppimisprosessin tukena

Teija jakaa myös omia kokemuksiaan oppilastyöskentelystä ja tutkimustuloksista, joiden mukaan itsesäätelyn taidot voivat kehittyä nopeasti, kun opettaja luo selkeän rakenteen ja ohjaa reflektion avulla oppimisprosessia. Jakso tarjoaa konkreettisia vinkkejä ja inspiraatiota opettajille, jotka haluavat kehittää itsesäätelyn tukemista osana opetustaan.

Tässä jaksossa lukutaidon ja lukuinnon jäljille lähdetään yhdessä kirjailija Timo Parvelan kanssa. Parvela tunnetaan paitsi lukuisista lasten- ja nuortenkirjasarjoistaan, myös kehittämistään konsepteista, joilla hän pyrkii edistämään lukuinnon ja -taidon vahvistumista.

Jakson teemat:

• Mikä tekee opettajasta inspiroivan roolimallin?
• Opettajuuden kehityskaari
• Lukemisen voima: kuinka luokkahuoneessa syntyy lukuinnostus, joka saa oppilaat ylittämään itsensä?
• Yhteistyö vanhempien kanssa
• Digi vai kirjat? Keskustelemme teknologiasta ja perinteisistä oppimisen metodeista.
• Kielten ja kulttuurien rikkaus: miten luokkahuoneessa, jossa puhutaan 14 eri kieltä, voi hyödyntää kirjojen maailmaa tunne- ja vuorovaikutustaitojen opettamiseen.
• Opettajan ammatti-identiteetti: mikä merkitys on sillä, että opettaja löytää omat vahvuutensa ja arvonsa? Keskustelemme myös ristiriidoista, kompromisseista ja pitkäjänteisyydestä kasvatustyössä.

• Digitalisaation vaikutuksista opettajankoulutukseen ja opiskelijan identiteettiin
• Teknologian roolista pedagogiikassa ja sen käytön haasteista
• Miten nuoret opettajaopiskelijat voivat rakentaa järkevän ja kriittisen suhteen digiteknologiaan
• Tekoälyn mahdollisuuksista oppimisen yksilöllistämisessä ja sen herättämistä asenteista
• Teknologian vaikutuksesta opettajan työn muuttuvaan luonteeseen ja arvoihin

Teemu jakaa inspiroivia koulumuistoja Commodore 64:n ääreltä ja kertoo, miten hänen oma matkansa opetusteknologian parissa on kehittynyt lapsuudesta professorin uraan. Lisäksi pureudumme siihen, miten tärkeää on pitää pedagogiikka teknologian käytön keskiössä, ja kuulemme näkemyksiä tekoälyn roolista tulevaisuuden oppimisessa.

Tämä jakso on täynnä ajatuksia herättäviä oivalluksia sekä konkreettisia vinkkejä opettajille, opiskelijoille ja kaikille oppimisen kehittämisestä kiinnostuneille.

Vieraana on MARKEDin perustaja Ida Nevalainen, joka jakaa innostavia näkökulmia siihen, miten koulu voi olla paikka, jossa jokainen nuori saa kasvaa omien vahvuuksiensa ja potentiaalinsa tuntevaksi, merkityksellisyyttä kokevaksi aikuiseksi.

Keskustelussa pohditaan muun muassa, onko opettajan tehtävä opettaa sosioemotionaalisia taitoja, ja miten nämä taidot nivoutuvat osaksi jokapäiväistä vuorovaikutusta ja oppimiskokemuksia – halusimmepa tai emme. Ida avaa myös oman visionsa koulutuksen tulevaisuudesta ja jakaa inspiroivia esimerkkejä siitä, miten arjen pienet kohtaamiset ja tietoiset valinnat voivat tukea nuorten hyvinvointia ja oppimista.

Jakson aikana pohdimme muun muassa:

• Miten myönteinen minäkäsitys rakentuu?
• Miten kouluissa voidaan löytää tilaa elämäntaitojen opettamiselle?
• Miksi kasvumyönteisyys (growth mindset) on avain oppimiseen?
• Kuinka tunteita ja tunneilmapiiriä voidaan ohjata osana oppimiskulttuuria?

Lopuksi Ida esittää rohkaisevan viestin: Koulun ei tule olla vain oppiaineiden keskipiste, vaan ympäristö, joka antaa nuorille mahdollisuuden tutkia itseään ja löytää oman merkityksensä maailmassa. Kuuntele jakso ja lähde mukaan pohtimaan, kuinka voimme yhdessä tehdä koulusta entistä inhimillisemmän ja merkityksellisemmän paikan!

Mitä luvassa?

• Ammatillisen koulutuksen ydin: Mikä tekee tästä oppimisen polusta erityisen, ja miten se rakentuu nykypäivän tarpeisiin?
• Mikä on koulutussopimus?
• Osaamisen kehittäminen työpaikoilla: Kuinka monella työpaikalla on resurssit ja osaaminen tukea nuorten ammatillista kasvua?
• Maahanmuutto ja osaajapula: Millaisia vaikutuksia näillä ilmiöillä on ammattikoulutuksen arkeen?
• Koulutuksen kestosta ja yksilöllisistä poluista: Onko neljän vuoden koulutus tarpeen, ja miten nuoria tuetaan heidän omien tavoitteidensa mukaisesti – olipa haaveena jatko-opinnot tai suora työelämä?

Lisäksi keskustelemme ravintola- ja elintarvikealan koulutuksesta: kuinka hyvin nykyinen opetus vastaa alan muuttuviin vaatimuksiin, ja voisiko ammattikoulu toimia ponnahduslautana akateemiselle uralle? Kuuntele tämä jakso, niin saat tuoreita näkökulmia ammatillisen koulutuksen roolista ja mahdollisuuksista nyky-Suomessa. Olitpa opiskelija, opettaja tai alan asiantuntija, luvassa on ajatuksia herättävää sisältöä!

Tämän kokeilujakson aikana kuulet lisää aiheesta ja tutustut myös Markku-AI:n ajatuksiin. Haastattelun äänet ovat tuotettu Markku Pelkosen äänikloonilla, ElevenLabs-palvelussa.

• Johdannossa kuulet myös, mitä digitaalinen kaksonen tarkoittaa käytännössä ja lyhyesti kaksosen kasvutarinaa. 🤖
• Keskustelujen aiheena on mm. elämäntaidot ja niiden merkitys kasvun ja hyvinvoinnin tukena. 🧠✨

AI-Markun alustan tarjoaa:

👉 https://www.prifina.com - Your Personal AI Twin—Helping You Be More, Every Day.

Vieraana on nastolalaistunut Satu Halla, joka vastaa Lahti Basketball Juniorit ry:ssä lapsuusvaiheen toiminnasta. Satun siteeraus työstään: "Meillä lapsivaiheen valmentajilla on iso vaikutus lapsiin. Lajitaitojen lisäksi vähintään yhtä tärkeää on antaa lapsille hyvät eväät elämään; opettaa periksiantamattomuutta, ryhmässä toimimista, kuinka iloita omista ja muiden onnistumisista, tukea pettymysten hetkellä ja sietää itse pettymyksiä. Asioita, joita jokainen tarvitsee elämässään, oli sitten kyse urheilusta, koulusta tai työelämästä.”

Uusimmassa Koulu Podcastin jaksossa keskustellaan Heikki Turkan kanssa nuorten haasteista ja siitä, miten voimme tukea heitä paremmin. Heikki jakaa näkemyksiään Aseman Lapset ry työstä, katusovittelusta ja siitä, miten me aikuiset mm. kouluissa voidaan olla mukana auttamassa nuoria, joilla on vaikeuksia. Puhumme myös uusista toimista nuorisorikollisuuden ehkäisemiseksi ja siitä, minkälaisia pitkäjänteisiä ratkaisuja tarvitaan, jotta nuoret pysyvät kiinni yhteiskunnassa.

”Kahvitellessa selvisi Helsun ja Mirren rooli hankkeen somehahmoina taivutella digipedagogiikkaa pilke silmäkulmassa konkreettiseen muotoon. Tosielämässä he ovat kaksi pitkän linjan peruskoulun opettajaa, jotka ovat omissa kunnissaan kehittäneet koulujen digitaalista toimintakulttuuria.  

He eivät seikkaile digioppimisen poluilla yksin, vaan hankkeessa työskentelee projektipäällikön ja projektiasiantuntijan lisäksi myös neljä muuta DOK-mentoria. Jokaisella mentorilla on omat kehittämistehtävänsä yhdessä hankkeen laajan kohderyhmän kanssa.  

Yhteistyökumppaneina kentällä toimivat digituutori- ja kehittäjäverkostot, joiden kanssa digioppimisen polkua rakennetaan niin omien organisaatioiden kuin koko Kainuun yhtenäisiin tarpeisiin.”

Jaksossa käsitellään muun muassa seuraavia teemoja:

• Miten digioppimista ja teknologiaa sovelletaan erilaisissa oppimisen konteksteissa?
• Miten teknologia tukee kielitietoista oppimista?
• Millä keinoilla toimintakulttuuria voidaan kehittää ja yhteisöllisyyttä vahvistaa teknologian avulla?
• Mitä vinkkejä Mirre ja Helsu antavat opettajille ja esimiehille, jotka haluavat viedä digitaalista oppimista ja yhteistyötä eteenpäin?

DOK-hankkeessa työskentelee kahdeksan henkilöä, joilla kaikilla on omat kehittämistehtävänsä yhdessä hankkeen laajan kohderyhmän kanssa. 

• Yhteistyökumppaneina kentällä toimivat digituutori- ja kehittäjäverkostot, joiden kanssa työtä tehdään digipedagogisen toimintakulttuurin kehittämisen parissa monella eri tasolla. 
• Lisätietoa: kamk.fi/dok

Tervetuloa mukaan inspiroitumaan Kainuun digioppimisen polusta!

Tässä Koulu Podcastin jaksossa käsitellään rehtorin toimenkuvaa sekä nykyhetkessä että tulevaisuuden näkökulmasta. Keskustelussa pohditaan, ovatko rehtorit tarpeeksi läsnä opettajien arjessa, vai tulisiko opettajien saada säilyttää työnsä arviointi omissa käsissään. Lisäksi tarkastellaan koulujen ulkopuolisten tahojen järjestämiä koulutuksia, joiden tavoitteena on kehittää koulujen käytäntöjä ja kulttuuria. Voiko ulkopuolinen toimija todella synnyttää kouluyhteisöön pysyviä ja parempia toimintadynamiikkoja?

Tässä jaksossa pohdimme muun muassa seuraavia aiheita: 

🎓 Koulumaailman muutos: Miten koulumaailma on muuttunut viimeisten 25 vuoden aikana? Mitä voimme oppia menneisyydestä tulevaisuuden haasteisiin valmistautumiseksi? 

⚖️ Polarisaation vaikutukset: Mitä voimme tehdä polarisaatiolle? Mistä liikkeelle? 

🤝 Jaettu johtajuus: Miten voimme osallistaa työyhteisöä ja yksilöitä enemmän johtajina?
Mikä on kaetun johtajuuden merkitys koulumaailmassa ja miten se voidaan tuoda käytännön tasolle?

💻 Teknologian rooli johtamisessa: Miten teknologia voi tukea johtajuutta muutoksessa?

Liity mukaan keskusteluun ja pohdintaan, kun Mika Silvennoinen jakaa ajatuksiaan ja visioitaan siitä, miten koulutusjärjestelmää voitaisiin kehittää entistä tasa-arvoisemmaksi ja tehokkaammaksi.

Jaksossa pureudumme muun muassa seuraaviin aiheisiin:

• Mitä tulevaisuustaidot tarkoittavat käytännössä ja miksi ne ovat niin tärkeitä?
• Kuinka tulevaisuustaitoja kehitetään niin aikuisilla kuin nuorilla?
• Näkemyksiä ja käytännön esimerkkejä taitojen merkityksestä johtamisessa.
• Unelmoinnin ja uteliaisuuden merkitys johtamisessa ja oppimisessa.

https://linkedin.com/in/kristinajuuso
https://alanvaihtajat.com

Lisäksi puhumme opettajuuden rakentumisesta sekä opettajan että kasvatuksen näkökulmasta. Onko merkitystä sillä, millaisilla eväillä aloittaa oman opettajuuden rakentamisen?

Tämä keskustelu on myös avaus keskusteluun kotitaloustieteen merkityksestä yhteiskunnassamme. Keskustelemme siitä, millainen jalanjälki kotitalousopetuksella on kuluttajaidentiteettien muodostumiseen ja miten opetusta ja eri ilmiöitä tulisi havainnollistaa eri-ikäisille oppilaille.

Lisäksi pohdimme, mitä valmiuksia kotitaloustieteen opinnot tarjoavat opettajaopiskelijoille työelämää varten. Onko tarpeen harrastaa tai hankkia lisää käytännön kokemusta ennen kotitalousluokkaan astumista? Ja mikä rooli kestävän kehityksen ja ekologisten arvojen omaksumisella on tässä kaikessa?

Liity mukaan keskusteluun, kun tutkimme näitä kiehtovia kysymyksiä ja ymmärrämme paremmin kotitaloustieteen roolia nykypäivän yhteiskunnassa.

Lopuksi pohdimme itsensä johtamisen tärkeyttä sekä työssä että vapaa-ajalla, ja miten yksilön tulisi päivittää näkemyksiään ja tavoitteitaan elämän eri vaiheissa.

Jaksossa keskustellaan lapsuuden ja nuoruuden moninaisuudesta kouluympäristössä. Kun millaista on olla ainoa erilainen luokkahuoneessa ja miten se vaikuttaa oppimiseen ja koulukokemukseen. Lisäksi keskustellaan, miten kasvuyhteisöt voivat tukea ja juhlistaa moninaisuutta sekä pohditaan onko tarvetta muuttaa opettajien koulutusta vastaamaan nykyajan moninaisuuden tarpeita ja muutosta.

Työelämästä aikuisiällä opettajaopiskelijaksi siirtynyt Ali Kupiainen ammentaa näkemystä omasta rikkaasta kulttuuritaustasta sekä omista kokemuksistaan vähemmistöön ja heikompaan sosioekonomiseen asemaan kuulumisesta. Keskustelemme Alin omista kokemuksista sekä muun muassa tarinoiden ja narratiivien vaikutuksista ihmisen kasvamisessa. Entä mitkä ovat syrjäytymisen ensiaskeleet?

Millaisista aineksista hyvin toimiva tiimi rakentuu? Miten luoda tiimi, jossa jokainen voi olla aito oma itsensä toisia kunnioittavalla ja rakentavalla tavalla? Miten johtajan oma ihmiskäsitys ja tiimin yhteiset arvot vaikuttavat tiimiin? Tiimin rakentamisesta Koulu Podcastissa omaa syvällistä tietoaan jakamassa työpsykologi Hanna Poskiparta ja koripallovalmentaja Henrik Dettmann.

Filip Bovin tekee suurella sydämellä työtä nuorten kasvamisen ja oppimisen eteen. Hänellä on kokemusta niin sosiaalityöstä, opettamisesta että opetusalan yrityksien perustamisesta. Lisäksi hän on itse maahanmuuttaja ja kokenut sekä kulttuurishokin että rasismia muuttaessaan lapsena Suomeen. Oman kokemuksensa kautta hän ammentaa voimaa ja näkemystä puolustaa ja tukea heikommassa asemassa olevia nuoria. Kuuntele Filipin tarina Koulu Podcastista.

Miten lisätä lasten mahdollisuuksia vaikuttaa yhteiskunnallisesti? Miten saada lapsille omakohtaisia kokemuksia, että heitä aidosti kuullaan? Ja miten viedä tämä toiminta kunnan tai kaupungin rakenteisiin? Koulu Podcast #tarkkis vieraana Petra Larvus, jonka kanssa keskustelemme Lahden kaupungissa kehitetystä Skididialogista.

Keskustelemme Koulu Podcast #tarkkis -vieraan Villen kanssa opetusvideoiden lisäksi myös mm. hänen opettajan identiteetin ja toimintatapojen kehittymisestä parin vuosikymmenen aikana sekä opettajien jaksamisesta tässä ajassa. (Pahoittelemme äänen laatuongelmaa, Villen mikrofonissa oli toimintahäiriö.)

Koulu-podcast tuo monipuolisuutta, syvyyttä ja laajempaa näkymää suomalaiseen koulukeskusteluun.

Arviointi ohjaa oppimista ja opiskelua enemmän kuin mikään muu toiminta koulukontekstissa. Mutta mikä on arvioinnin ideaalitilanne? Miten ja milloin arvioinnin pohjalta annettavaa palautetta kannattaisi sanoittaa oppilaalle ja huoltajalle? Mitä tarkoitetaan monipuolisella arvioinnilla?

Miten voimme mitata tärkeitä taitoja kuten kriittistä ajattelua, myötätuntoa tai rohkeutta? Kuka tänä päivänä kasvattaa lapsiamme? Millaisia töitä on tulevaisuudessa jäljellä ihmisille? Mitkä oikeastaan ovat koulun tehtävät nyt ja tulevaisuudessa?