Ekologisen rakentamisen näkökulmia Transistor (https://transistor.fm) https://feeds.transistor.fm/ekologisen-rakentamisen-nakokulmia-86572d18-72c8-4d54-9f19-517123ba07bd Rakennusalan päästöt täytyy saada alas. Nopeasti.<br />Ekologinen kriisi on aikamme suurin ongelma. Rakennusala on tässä merkittävä tekijä: rakennettu ympäristö tuottaa kolmanneksen Suomen hiilipäästöistä ja kuluttaa ison osan luonnonvaroista.<br />Ekologisen rakentamisen näkökulmia -podcastin toisella tuotantokaudella pureudutaan ekologisen rakentamisen käytännön ratkaisuihin. Kuulet hiilijalanjäljen laskennasta, korjaamisen ja kiertotalouden mahdollisuuksista sekä puusta ja muista luonnonmateriaaleista rakentamisessa. <br />Jaksoissa esitellään toteutettuja hankkeita ja käydään läpi konkreettisia keinoja, joilla arkkitehti voi vaikuttaa rakentamisen ympäristökuormaan.<br />Ilmastokriisi ei kuitenkaan ole pelkkää konkretiaa. Se on myös tunteita ja asenteita. Tuotantokaudella pureudutaan myös niihin tunteisiin ja unelmiin, joita ympäristökriisien maailmassa eläminen arkkitehdeissa herättää.<br />Podcast-sarjan on tuottanut EKO-SAFA, ja sen tekemistä on tukenut Suomen Kulttuurirahasto. Copyright Eko-Safa 665f5230-51eb-5925-a770-7dc8c00514d4 no fi Fri, 09 Feb 2024 22:07:13 +0200 Wed, 03 Dec 2025 02:34:52 +0200 https://www.spreaker.com/show/ekologisen-rakentamisen-naekoekulmia_1 https://img.transistor.fm/y2Q55HMHTtXX4-hnSc10F_WDRGBlNnoXTjSZYJFRSlA/rs:fill:0:0:1/w:1400/h:1400/q:60/mb:500000/aHR0cHM6Ly9pbWct/dXBsb2FkLXByb2R1/Y3Rpb24udHJhbnNp/c3Rvci5mbS9zaG93/LzMzMjMyLzE2NjA1/ODAxNjAtYXJ0d29y/ay5qcGc.jpg Ekologisen rakentamisen näkökulmia https://www.spreaker.com/show/ekologisen-rakentamisen-naekoekulmia_1 episodic Eko-Safa Rakennusalan päästöt täytyy saada alas. Nopeasti.<br />Ekologinen kriisi on aikamme suurin ongelma. Rakennusala on tässä merkittävä tekijä: rakennettu ympäristö tuottaa kolmanneksen Suomen hiilipäästöistä ja kuluttaa ison osan luonnonvaroista.<br />Ekologisen rakentamisen näkökulmia -podcastin toisella tuotantokaudella pureudutaan ekologisen rakentamisen käytännön ratkaisuihin. Kuulet hiilijalanjäljen laskennasta, korjaamisen ja kiertotalouden mahdollisuuksista sekä puusta ja muista luonnonmateriaaleista rakentamisessa. <br />Jaksoissa esitellään toteutettuja hankkeita ja käydään läpi konkreettisia keinoja, joilla arkkitehti voi vaikuttaa rakentamisen ympäristökuormaan.<br />Ilmastokriisi ei kuitenkaan ole pelkkää konkretiaa. Se on myös tunteita ja asenteita. Tuotantokaudella pureudutaan myös niihin tunteisiin ja unelmiin, joita ympäristökriisien maailmassa eläminen arkkitehdeissa herättää.<br />Podcast-sarjan on tuottanut EKO-SAFA, ja sen tekemistä on tukenut Suomen Kulttuurirahasto. Rakennusalan päästöt täytyy saada alas. Eko-Safa No No K4J3 Talous ja kestävä rakentaminen 22 22 K4J3 Talous ja kestävä rakentaminen full b40a3538-169c-4157-967d-48b72cc86e9d https://share.transistor.fm/s/7cf9180e Mon, 30 Jan 2023 00:41:15 +0200 Eko-Safa Eko-Safa 2793 Tässä jaksossa keskustelemme talouden vaikutuksista kestävään arkkitehtuuriin. Syvennymme siihen, kuinka taloudelliset tekijät voivat ohjata kestävämpään kiinteistökehitykseen ja rakentamiseen. Pohdimme, mitä arkkitehdin tulisi tietää aiheista pystyäkseen vaikuttaa taloudelliseen päätöksentekoon. Vieraana on Helsingin Yliopiston ylioppilaskunnan omistaman organisaation YLVA:n Chief Sustainability Officer Antti Ruuska. Tässä jaksossa keskustelemme talouden vaikutuksista kestävään arkkitehtuuriin. Syvennymme siihen, kuinka taloudelliset tekijät voivat ohjata kestävämpään kiinteistökehitykseen ja rakentamiseen. Pohdimme, mitä arkkitehdin tulisi tietää aiheista pystyäkseen No K4J5 Massiivipuu - tietopaketti metsistä ja insinööripuutuotteista 24 24 K4J5 Massiivipuu - tietopaketti metsistä ja insinööripuutuotteista full b6e093e9-acd0-4e4a-8d17-79aaf825c2ac https://share.transistor.fm/s/ad890772 Wed, 14 Dec 2022 09:00:00 +0200 Eko-Safa Eko-Safa 3289 Suomen ympäristökeskuksen selvityksen mukaan puurakentamisen kasvattaminen voisi pienentää Suomen kasvihuonepäästöjä jopa 1,4 miljoonaa tonnia hiilidioksidia vuoteen 2035 mennessä. Puurakentaminen ja etenkin metsät ovat isossa roolissa Suomen tavoitteissa pyrkiä hiilineutraaliuteen. Tässä jaksossa selvitämme, minkälaisia puurakennuksia Suomessa rakennetaan. Käymme läpi erilaisia puurakenteita ja -menetelmiä. Pohdimme myös, minkälaisia ongelmia puun käyttö voi aiheuttaa kuten luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen ja mitä metsäsertifiointi käytännössä tarkoittaa. puuinfo.fi puupuhuu.fi Anna Laine, Satu Kilpinen, Magda Horváth, Heli Sihvonen, Pentti Linnamaa, Tuomas Raivio (Gaia Consulting Oy Rakennusteollisuus RT:lle): Vähähiilisten rakennusmateriaalien hiilikädenjälki osana sääntelyä – haasteet ja mahdollisuudet -raportti https://www.rakennusteollisuus.fi/globalassets/ymparisto-ja-energia/kekri/vahahiilisten-rakennusmateriaalien-hiilikadenjalki-osana-saantelya_loppuraportti_clean.pdf Yle Areena Tiedetrippi-podcast: Vihreän kullan kimallus https://areena.yle.fi/audio/1-50654253 https://areena.yle.fi/audio/1-50654254 Metsä meidän jälkeemme -kirja. Anssi Jokiranta, Pekka Juntti, Anna Ruohonen ja Jenni Räinä. Suomen ilmastopaneelin raportti 2022: Metsät ja ilmasto: Hakkuut, hiilinielut ja puun käytön korvaushyödyt https://www.ilmastopaneeli.fi/wp-content/uploads/2022/05/ilmastopaneelin-raportti-3-2022-metsat-ja-ilmasto-hakkuut-hiilinielut-ja-puun-kayton-korvaushyodyt.pdf Ylen artikkeli: Suomen metsissä on tapahtunut yllättävä muutos, joka voi vaikuttaa ilmastotavoitteisiin, tutkija: "Kasvun lasku voi pienentää hiilinielua reippaasti" https://yle.fi/uutiset/3-12216262 Naulan kantaan – Rakentavaa keskustelua -podcast: Puurakentaminen on panostus tulevaisuuteen https://soundcloud.com/naulankantaan/puurakentaminen-on-panostus-tulevaisuuteen-vieraana-jaakko-lansiluoto (myös esim. Spotifyssa) Treehugger: Erilaisten insinööripuutuotteiden erot (englanniksi) https://www.treehugger.com/whats-difference-between-all-these-laminated-timbers-4858011 Suomen ympäristökeskuksen selvityksen mukaan puurakentamisen kasvattaminen voisi pienentää Suomen kasvihuonepäästöjä jopa 1,4 miljoonaa tonnia hiilidioksidia vuoteen 2035 mennessä. Puurakentaminen ja etenkin metsät ovat isossa roolissa Suomen tavoitteissa No K4J4 Arkkitehtuuri ilman rakentamista 23 23 K4J4 Arkkitehtuuri ilman rakentamista full cb0c6470-f35e-4e6f-b7f7-82ceec8c40b5 https://share.transistor.fm/s/d7739459 Mon, 12 Dec 2022 09:00:00 +0200 Eko-Safa Eko-Safa 3197 Rakentaminen on oleellinen osa luonnonvarojen kulutusta, joka se vahvasti edistää ympäristökriisiä ja luo jatkuvia paineita ylläpitää ekstraktivistisia prosesseja. Vastaus aikamme kriiseihin ei siis ole välttämättä uusi rakennus. Jos ilmastokriisi ja resurssipula ajaa kohti päästöjen leikkaamista ja kulutuksen vähentämistä, voisiko arkkitehtuuri keskittää uuden tuottamisesta muihin prosesseihin, kuten ylläpitoon tai olemassa olevan rakennuskannan käyttöön. Keskustelemme aiheesta arkkitehdin Hella Hernbergin kanssa. Rakentaminen on oleellinen osa luonnonvarojen kulutusta, joka se vahvasti edistää ympäristökriisiä ja luo jatkuvia paineita ylläpitää ekstraktivistisia prosesseja. Vastaus aikamme kriiseihin ei siis ole välttämättä uusi rakennus. Jos ilmastokriisi ja resu No K4J2 Ympäristöystävällinen remontti 21 21 K4J2 Ympäristöystävällinen remontti full 4250131f-b84d-4f1b-b54c-163409fe0992 https://share.transistor.fm/s/370653b6 Mon, 05 Dec 2022 07:51:25 +0200 Eko-Safa Eko-Safa 3435 Tila kaipaa päivitystä. Kuitenkin mietityttää remontoinnin ekologisuus ja onko se edes mahdollista. Ei hätää, tässä jaksossa jaamme ideoita ja selvitämme, kuinka toteuttaa vähäpäästöisiä ja terveellisiä remontteja. Käsittelemme mm. mitä huomioida suunnittelussa ja asennuksessa, ekologiset tarvikkeet ja materiaalit ja puretun lajittelu. Tutustumme ekologisesti toteutettuun remonttiin sisustusarkkitehti Päivi Himasen avulla. Jaksossa esitelty Turun kohdetta 64 Labia voi seurata instagramissa @64lab_ tililtä. Tila kaipaa päivitystä. Kuitenkin mietityttää remontoinnin ekologisuus ja onko se edes mahdollista. Ei hätää, tässä jaksossa jaamme ideoita ja selvitämme, kuinka toteuttaa vähäpäästöisiä ja terveellisiä remontteja. Käsittelemme mm. mitä huomioida suunnitt No K4J1 Kiertotalous rakentamisessa: Case Spolia 20 20 K4J1 Kiertotalous rakentamisessa: Case Spolia full 098ce9dc-f944-4af6-8475-bfd9184e7023 https://share.transistor.fm/s/76bd55f4 Thu, 01 Dec 2022 09:00:00 +0200 Eko-Safa Eko-Safa 3531 Ensimmäinen jakso on edelliskauden jatketta, jossa keskusteltiin kiertotaloudesta. Kiertotalouden yrittäjä ja Spolia Design Oy:n toinen perustaja Mikko Piitulainen kertoo, millaista on toimia kiertotalouden asiantuntijana rakennusalalla ja mitä kuuluu rakennusalan kiertotalouden saralla vuonna 2022. Spolia Design Oy on purettujen materiaalien uudelleen käyttöön erikoistunut asiantuntijaorganisaatio, joka suunnittelee cleantech-rakennushankkeita. Ensimmäinen jakso on edelliskauden jatketta, jossa keskusteltiin kiertotaloudesta. Kiertotalouden yrittäjä ja Spolia Design Oy:n toinen perustaja Mikko Piitulainen kertoo, millaista on toimia kiertotalouden asiantuntijana rakennusalalla ja mitä kuuluu rak No K3J5 Kiertotalous rakennetussa ympäristössä ja suunnittelussa 19 19 K3J5 Kiertotalous rakennetussa ympäristössä ja suunnittelussa full https://api.spreaker.com/episode/47933248 https://share.transistor.fm/s/4dfbcb17 Tämän hetken suunnittelutyö luo tulevaisuuden rakennuksia. Rakentamisen prosessit, materiaalit ja koko ajattelutapa tulee muuttua, jotta meidän maapallon rajatut luonnonvarat riittävät myös tulevaisuudessa. Maailmanlaajuisesti raaka-aineiden ennustetaan tuplaantuvan vuodesta 2017 vuoteen 2060 mennessä. Iso osa rakennusmateriaaleista tulee väistämättä olemaan vähintään kertaalleen käytettyä.

Kiertotalous on rakennusalalla vielä lapsen kengissä. Jotta kiertotalous tulee sujumaan tulevaisuudessa, tulee sen ympärille kehittää uudenlaiset tuotantoketjut ja infrastruktuuri. jotka ovat tällä hetkellä lähes olemattomia. Kuitenkin pikkuhiljaa yritykset ovat alkaneet löytämään tapoja hyödyntää kiertotalouden ideoita muuttamalla tuotteita palvelumuotoon tai hankkimalla niille Cradle to Cradle sertifiointi.

Jaksossa vierailevat Ethica Oy:n kiertotalouden asiantuntijat arkkitehti Tuuli Kassi ja teollinen ekologi Lilli Linkola kertovat lisää näistä aiheista.

]]> Tämän hetken suunnittelutyö luo tulevaisuuden rakennuksia. Rakentamisen prosessit, materiaalit ja koko ajattelutapa tulee muuttua, jotta meidän maapallon rajatut luonnonvarat riittävät myös tulevaisuudessa. Maailmanlaajuisesti raaka-aineiden ennustetaan tuplaantuvan vuodesta 2017 vuoteen 2060 mennessä. Iso osa rakennusmateriaaleista tulee väistämättä olemaan vähintään kertaalleen käytettyä.

Kiertotalous on rakennusalalla vielä lapsen kengissä. Jotta kiertotalous tulee sujumaan tulevaisuudessa, tulee sen ympärille kehittää uudenlaiset tuotantoketjut ja infrastruktuuri. jotka ovat tällä hetkellä lähes olemattomia. Kuitenkin pikkuhiljaa yritykset ovat alkaneet löytämään tapoja hyödyntää kiertotalouden ideoita muuttamalla tuotteita palvelumuotoon tai hankkimalla niille Cradle to Cradle sertifiointi.

Jaksossa vierailevat Ethica Oy:n kiertotalouden asiantuntijat arkkitehti Tuuli Kassi ja teollinen ekologi Lilli Linkola kertovat lisää näistä aiheista.

]]> Wed, 15 Dec 2021 17:02:10 +0200 Eko-Safa Eko-Safa 3266 Tämän hetken suunnittelutyö luo tulevaisuuden rakennuksia. Rakentamisen prosessit, materiaalit ja koko ajattelutapa tulee muuttua, jotta meidän maapallon rajatut luonnonvarat riittävät myös tulevaisuudessa. Maailmanlaajuisesti raaka-aineiden ennustetaan tuplaantuvan vuodesta 2017 vuoteen 2060 mennessä. Iso osa rakennusmateriaaleista tulee väistämättä olemaan vähintään kertaalleen käytettyä.Kiertotalous on rakennusalalla vielä lapsen kengissä. Jotta kiertotalous tulee sujumaan tulevaisuudessa, tulee sen ympärille kehittää uudenlaiset tuotantoketjut ja infrastruktuuri. jotka ovat tällä hetkellä lähes olemattomia. Kuitenkin pikkuhiljaa yritykset ovat alkaneet löytämään tapoja hyödyntää kiertotalouden ideoita muuttamalla tuotteita palvelumuotoon tai hankkimalla niille Cradle to Cradle sertifiointi.Jaksossa vierailevat Ethica Oy:n kiertotalouden asiantuntijat arkkitehti Tuuli Kassi ja teollinen ekologi Lilli Linkola kertovat lisää näistä aiheista. Tämän hetken suunnittelutyö luo tulevaisuuden rakennuksia. Rakentamisen prosessit, materiaalit ja koko ajattelutapa tulee muuttua, jotta meidän maapallon rajatut luonnonvarat riittävät myös tulevaisuudessa. Maailmanlaajuisesti raaka-aineiden ennustetaan t No K3J4 Luonnon monimuotoisuus rakennuksessa: Case Vihreistä Vihrein 18 18 K3J4 Luonnon monimuotoisuus rakennuksessa: Case Vihreistä Vihrein full https://api.spreaker.com/episode/47858148 https://share.transistor.fm/s/8bea6a10


Kortteli on ainutlaatuinen ja vaati paljon monialaista osaamista sekä pitkän suunnittelujakson. Luonnon monimuotoisuutta haluttiin integroida osaksi rakennusta ja siihen on käytetty eri menetelmiä, kuten teemalliset kasvikatot ja julkisivuköynnökset. Luontoa ei voi kuitenkaan hallita, vaan sille tulisi antaa mahdollisuus luoda omia reittejä. Näin siitä voi syntyä kestävää ympäristöä.



Minkälaisia asioita kannattaa huomioida, kun luontoympäristöä halutaan tuoda osaksi rakennusta? Siitä kertovat jakson asiantuntijavieraat, kohteen pääsuunnittelija arkkitehti Pia Ilonen sekä ympäristötieteiden dosentti Susanna Lehvävirta.]]>


Kortteli on ainutlaatuinen ja vaati paljon monialaista osaamista sekä pitkän suunnittelujakson. Luonnon monimuotoisuutta haluttiin integroida osaksi rakennusta ja siihen on käytetty eri menetelmiä, kuten teemalliset kasvikatot ja julkisivuköynnökset. Luontoa ei voi kuitenkaan hallita, vaan sille tulisi antaa mahdollisuus luoda omia reittejä. Näin siitä voi syntyä kestävää ympäristöä.



Minkälaisia asioita kannattaa huomioida, kun luontoympäristöä halutaan tuoda osaksi rakennusta? Siitä kertovat jakson asiantuntijavieraat, kohteen pääsuunnittelija arkkitehti Pia Ilonen sekä ympäristötieteiden dosentti Susanna Lehvävirta.]]> Fri, 10 Dec 2021 08:33:34 +0200 Eko-Safa Eko-Safa 3508 Jaksossa keskustelemme 2017 valmistuneesta Vihreistä Vihrein kerrostalokorttelista, joka sijaitsee Helsingin Jätkäsaaressa. Koerakennuskohde on myös tutkimushanke, josta kerätään jatkuvasti aineistoa luonnon monimuotoisuudesta merellisessä kaupunkiympäristössä. Kortteli on ainutlaatuinen ja vaati paljon monialaista osaamista sekä pitkän suunnittelujakson. Luonnon monimuotoisuutta haluttiin integroida osaksi rakennusta ja siihen on käytetty eri menetelmiä, kuten teemalliset kasvikatot ja julkisivuköynnökset. Luontoa ei voi kuitenkaan hallita, vaan sille tulisi antaa mahdollisuus luoda omia reittejä. Näin siitä voi syntyä kestävää ympäristöä. Minkälaisia asioita kannattaa huomioida, kun luontoympäristöä halutaan tuoda osaksi rakennusta? Siitä kertovat jakson asiantuntijavieraat, kohteen pääsuunnittelija arkkitehti Pia Ilonen sekä ympäristötieteiden dosentti Susanna Lehvävirta. Jaksossa keskustelemme 2017 valmistuneesta Vihreistä Vihrein kerrostalokorttelista, joka sijaitsee Helsingin Jätkäsaaressa. Koerakennuskohde on myös tutkimushanke, josta kerätään jatkuvasti aineistoa luonnon monimuotoisuudesta merellisessä kaupunkiympäris No K3J3 Luonnon monimuotoisuus kaupunkiympäristössä 17 17 K3J3 Luonnon monimuotoisuus kaupunkiympäristössä full https://api.spreaker.com/episode/47839959 https://share.transistor.fm/s/b862eb05
Luonnon monimuotoisuuden katoamisella on kohtalokkaat seuraukset ympäristöömme. Kaupunki ja luonto eivät ole erillisiä toisistaan vaan luonto on aina osa kaupunkiympäristöämme. Luonnon monimuotoisuuden varmistaminen edellyttää sen huomioimista rakennetussa ympäristössä, jotta osaamme varata tilaa sille yhä tiivimmissä kaupunkirakenteissa. Jaksossa perehdymme rakennetun ympäristön luonnon nykytilaan ja tulevaisuuteen sekä pohdimme, mitkä suunnittelun keinot tulisi ottaa käyttöön.

Jakson vieraina ovat maisema-arkkitehti Pia Kuusiniemi ja Jyväskylän kaupungin kaavoitusbiologi Anne Laita.]]>
Luonnon monimuotoisuuden katoamisella on kohtalokkaat seuraukset ympäristöömme. Kaupunki ja luonto eivät ole erillisiä toisistaan vaan luonto on aina osa kaupunkiympäristöämme. Luonnon monimuotoisuuden varmistaminen edellyttää sen huomioimista rakennetussa ympäristössä, jotta osaamme varata tilaa sille yhä tiivimmissä kaupunkirakenteissa. Jaksossa perehdymme rakennetun ympäristön luonnon nykytilaan ja tulevaisuuteen sekä pohdimme, mitkä suunnittelun keinot tulisi ottaa käyttöön.

Jakson vieraina ovat maisema-arkkitehti Pia Kuusiniemi ja Jyväskylän kaupungin kaavoitusbiologi Anne Laita.]]> Wed, 08 Dec 2021 20:27:00 +0200 Eko-Safa Eko-Safa 3744 Luonnon monimuotoisuus kaupunkiympäristössäLuonnon monimuotoisuuden katoamisella on kohtalokkaat seuraukset ympäristöömme. Kaupunki ja luonto eivät ole erillisiä toisistaan vaan luonto on aina osa kaupunkiympäristöämme. Luonnon monimuotoisuuden varmistaminen edellyttää sen huomioimista rakennetussa ympäristössä, jotta osaamme varata tilaa sille yhä tiivimmissä kaupunkirakenteissa. Jaksossa perehdymme rakennetun ympäristön luonnon nykytilaan ja tulevaisuuteen sekä pohdimme, mitkä suunnittelun keinot tulisi ottaa käyttöön.Jakson vieraina ovat maisema-arkkitehti Pia Kuusiniemi ja Jyväskylän kaupungin kaavoitusbiologi Anne Laita. Luonnon monimuotoisuus kaupunkiympäristössäLuonnon monimuotoisuuden katoamisella on kohtalokkaat seuraukset ympäristöömme. Kaupunki ja luonto eivät ole erillisiä toisistaan vaan luonto on aina osa kaupunkiympäristöämme. Luonnon monimuotoisuuden varmistami No K3J2 Betonia ilman sementtiä - Case Betolar Oy - Lasse Happonen 16 16 K3J2 Betonia ilman sementtiä - Case Betolar Oy - Lasse Happonen full https://api.spreaker.com/episode/47726230 https://share.transistor.fm/s/fd367eaf
Sementittömän betonin tuotekehityksestä ja tulevaisuudennäkymistä kertoo jaksossa Betolarin Suomen betoniliiketoimintojen johtaja Lasse Happonen.]]>
Sementittömän betonin tuotekehityksestä ja tulevaisuudennäkymistä kertoo jaksossa Betolarin Suomen betoniliiketoimintojen johtaja Lasse Happonen.]]> Fri, 03 Dec 2021 11:27:45 +0200 Eko-Safa Eko-Safa 1969 Jaksossa esitellään suomalainen materiaaliteknologian yritys Betolar Oy, joka kehittää sementitöntä betonia. Kivihiilivoimaloiden ja terästeollisuuden sivuvirtoja hyödyntävän betonin hiilijalanjälki on murto-osa tavalliseen betoniin verrattuna. Ensimmäisenä markkinoille lähitulevaisuudessa on tulossa pihakivet ja laatat, mutta yrityksellä on tavoitteena kehittää betonilaatuja myös talonrakennukseen.Sementittömän betonin tuotekehityksestä ja tulevaisuudennäkymistä kertoo jaksossa Betolarin Suomen betoniliiketoimintojen johtaja Lasse Happonen. Jaksossa esitellään suomalainen materiaaliteknologian yritys Betolar Oy, joka kehittää sementitöntä betonia. Kivihiilivoimaloiden ja terästeollisuuden sivuvirtoja hyödyntävän betonin hiilijalanjälki on murto-osa tavalliseen betoniin verrattuna. Ensimmäise No K3J1 Betonin päästöjen vähentämisen mahdollisuudet - Mirja Illikainen 15 15 K3J1 Betonin päästöjen vähentämisen mahdollisuudet - Mirja Illikainen full https://api.spreaker.com/episode/47726918 https://share.transistor.fm/s/0296f3b5
Maailma on kuitenkin rakennettu betonista, eikä sen käyttö tule lähiaikoina loppumaan. Mitä mahdollisuuksia betonituotannon puhdistamiselle on? Jaksossa käsitellään niin betonituotannon energiakysymyksiä, käytettäviä materiaaleja, betonin kierrätystä kuin geopolymeereja eli sitä miten betonia voidaan valmistaa kokonaan ilman sementtiä. Jaksossa vieraana on kiertotalouden materiaalitutkimuksen professori Mirja Illikainen Oulun yliopistolta.]]>
Maailma on kuitenkin rakennettu betonista, eikä sen käyttö tule lähiaikoina loppumaan. Mitä mahdollisuuksia betonituotannon puhdistamiselle on? Jaksossa käsitellään niin betonituotannon energiakysymyksiä, käytettäviä materiaaleja, betonin kierrätystä kuin geopolymeereja eli sitä miten betonia voidaan valmistaa kokonaan ilman sementtiä. Jaksossa vieraana on kiertotalouden materiaalitutkimuksen professori Mirja Illikainen Oulun yliopistolta.]]> Wed, 01 Dec 2021 08:53:53 +0200 Eko-Safa Eko-Safa 2985 Betoni on veden jälkeen maailman toiseksi käytetyin materiaali. Se on myös merkittävä hiilipäästöjen aiheuttaja, sillä sen sideaineena käytettävä sementti tuottaa 5-8 % maailman hiilipäästöistä. Betoninvalmistuksen puhdistaminen on vaikeaa, sillä sementin valmistaminen kuluttaa huomattavasti energiaa, ja sementinvalmistuksessa käytettävästä kalkkikivestä vapautuu prosessissa luontaisesti hiilidioksidia.Maailma on kuitenkin rakennettu betonista, eikä sen käyttö tule lähiaikoina loppumaan. Mitä mahdollisuuksia betonituotannon puhdistamiselle on? Jaksossa käsitellään niin betonituotannon energiakysymyksiä, käytettäviä materiaaleja, betonin kierrätystä kuin geopolymeereja eli sitä miten betonia voidaan valmistaa kokonaan ilman sementtiä. Jaksossa vieraana on kiertotalouden materiaalitutkimuksen professori Mirja Illikainen Oulun yliopistolta. Betoni on veden jälkeen maailman toiseksi käytetyin materiaali. Se on myös merkittävä hiilipäästöjen aiheuttaja, sillä sen sideaineena käytettävä sementti tuottaa 5-8 % maailman hiilipäästöistä. Betoninvalmistuksen puhdistaminen on vaikeaa, sillä sementin No K2J7 Arkkitehdin ympäristöahdistus 14 14 K2J7 Arkkitehdin ympäristöahdistus full https://api.spreaker.com/episode/42292648 https://share.transistor.fm/s/24354c70 Millaista on tehdä töitä rakennusalalla keskellä ilmastokriisin aikakautta? Mikä herättää arkkitehdissa ympäristöahdistusta ja mitkä ovat kiinnostavia ratkaisuja isoihin ongelmiin? Vieraina arkkitehdit Ninni Westerholm ja Maiju Lehtimäki. Jaksossa kuullaan myös arkkitehtien nimettömiä tarinoita ympäristöahdistuksesta. Kokemukset on kerätty kesällä 2020 toteutetusta kyselystä.

]]> Millaista on tehdä töitä rakennusalalla keskellä ilmastokriisin aikakautta? Mikä herättää arkkitehdissa ympäristöahdistusta ja mitkä ovat kiinnostavia ratkaisuja isoihin ongelmiin? Vieraina arkkitehdit Ninni Westerholm ja Maiju Lehtimäki. Jaksossa kuullaan myös arkkitehtien nimettömiä tarinoita ympäristöahdistuksesta. Kokemukset on kerätty kesällä 2020 toteutetusta kyselystä.

]]> Thu, 03 Dec 2020 09:56:40 +0200 Eko-Safa Eko-Safa 5259 Millaista on tehdä töitä rakennusalalla keskellä ilmastokriisin aikakautta? Mikä herättää arkkitehdissa ympäristöahdistusta ja mitkä ovat kiinnostavia ratkaisuja isoihin ongelmiin? Vieraina arkkitehdit Ninni Westerholm ja Maiju Lehtimäki. Jaksossa kuullaan myös arkkitehtien nimettömiä tarinoita ympäristöahdistuksesta. Kokemukset on kerätty kesällä 2020 toteutetusta kyselystä. Millaista on tehdä töitä rakennusalalla keskellä ilmastokriisin aikakautta? Mikä herättää arkkitehdissa ympäristöahdistusta ja mitkä ovat kiinnostavia ratkaisuja isoihin ongelmiin? Vieraina arkkitehdit Ninni Westerholm ja Maiju Lehtimäki. Jaksossa kuullaa No K2J6 Rakennusten kiertotalous ja rakennusosien uudelleenkäyttö 13 13 K2J6 Rakennusten kiertotalous ja rakennusosien uudelleenkäyttö full https://api.spreaker.com/episode/42236997 https://share.transistor.fm/s/67e0faa0 Mon, 30 Nov 2020 12:33:55 +0200 Eko-Safa Eko-Safa 3851 Rakennettu ympäristö on täynnä käyttökelpoisia materiaaleja, mutta silti rakennuksia purettaessa raaka-aineet päätyvät jätteiksi tai vähäistä arvoa tuottavaan kierrätykseen. Nykyinen rakennusten purkamisen kulttuuri ei ole ekologisesti kestävää. Uusien raaka-aineiden tuottaminen tuhoaa olevia luonnonympäristöjä, kun samalla purettavissa rakennuksissa olisi käyttökelpoisia materiaaleja, joiden kierrättämisellä voitaisiin vähentää hiilidioksidipäästöjä. Jaksossa vieraana kiertotalouden kysymyksiin perehtynyt arkkitehti ja yliopistotutkija Satu Huuhka. Rakennettu ympäristö on täynnä käyttökelpoisia materiaaleja, mutta silti rakennuksia purettaessa raaka-aineet päätyvät jätteiksi tai vähäistä arvoa tuottavaan kierrätykseen. Nykyinen rakennusten purkamisen kulttuuri ei ole ekologisesti kestävää. Uusien ra No K2J5 Korjausrakentamisen ekologisuus 12 12 K2J5 Korjausrakentamisen ekologisuus full https://api.spreaker.com/episode/42178891 https://share.transistor.fm/s/1ec7ced0 Thu, 26 Nov 2020 13:23:46 +0200 Eko-Safa Eko-Safa 6145 Rakennusten raskas korjaaminen on usein ekologisempaa kuin uudisrakentaminen. Korjaaminen säästää materiaaleja, jolloin rakentamisen aiheuttama hiilipiikki pienenee. Mutta miksi silti usein päädytään korjaamisen sijasta purkamaan? Jaksossa keskustellaan korjausrakentamisen ekologisista kysymyksistä Museoviraston yliarkkitehti Pekka Lehtisen sekä korjausrakentamiseen erikoistuneiden arkkitehtien Kristina Karlssonin ja Mona Schalinin kanssa. Jaksossa esitellään myös Käärmetalon korjaushanke. Rakennusten raskas korjaaminen on usein ekologisempaa kuin uudisrakentaminen. Korjaaminen säästää materiaaleja, jolloin rakentamisen aiheuttama hiilipiikki pienenee. Mutta miksi silti usein päädytään korjaamisen sijasta purkamaan? Jaksossa keskustellaan k No K2J4 Luonnonmateriaalit kaupunkirakentamisessa 11 11 K2J4 Luonnonmateriaalit kaupunkirakentamisessa full https://api.spreaker.com/episode/42111153 https://share.transistor.fm/s/cf1e48b0 Mon, 23 Nov 2020 11:30:19 +0200 Eko-Safa Eko-Safa 6672 Tiedetään, että betoni on suuri saastuttaja, muovi ei maadu ja monet rakennusteollisuudessa käytettävät kemikaalit ovat epäterveellisiä. Olisiko aika suunnata katse vaihtoehtoisiin materiaaleihin? Miten luonnonmateriaalit istuvat nykyrakentamiseen? Ovatko ne hippien huuhaata vai voisiko niillä olla potentiaalia suuremmissakin rakennushankkeissa? Jaksossa arkkitehdit Kati Juola-Alanen ja Kristiina Kuusiluoma kertovat oljen ja saven mahdollisuuksista nykyarkkitehtuurissa. Tiedetään, että betoni on suuri saastuttaja, muovi ei maadu ja monet rakennusteollisuudessa käytettävät kemikaalit ovat epäterveellisiä. Olisiko aika suunnata katse vaihtoehtoisiin materiaaleihin? Miten luonnonmateriaalit istuvat nykyrakentamiseen? Ovatko No K2J3 Urbaanit puurakennukset 10 10 K2J3 Urbaanit puurakennukset full https://api.spreaker.com/episode/41990732 https://share.transistor.fm/s/3bc69582 Suomen pitäisi olla puuarkkitehtuurin luvattu maa, mutta silti suurin osa uudisrakennuksista tehdään edelleen betonista. Mikä tekee puusta niin haastavan materiaalin? Mitä täytyy tehdä, jotta puu saadaan sovitettua nykyisiin rakentamisen tapoihin? Jakson vieraina Aalto-yliopiston puuarkkitehtuurin professori Pekka Heikkinen sekä arkkitehdit Selina Anttinen ja Teemu Halme Anttinen Oiva Arkkitehdeilta. Jaksossa esitellään toimiston kaksi puurakentamisen hanketta; Jätkäsaaren Wood City ja Katajanokan Laituri.

]]> Suomen pitäisi olla puuarkkitehtuurin luvattu maa, mutta silti suurin osa uudisrakennuksista tehdään edelleen betonista. Mikä tekee puusta niin haastavan materiaalin? Mitä täytyy tehdä, jotta puu saadaan sovitettua nykyisiin rakentamisen tapoihin? Jakson vieraina Aalto-yliopiston puuarkkitehtuurin professori Pekka Heikkinen sekä arkkitehdit Selina Anttinen ja Teemu Halme Anttinen Oiva Arkkitehdeilta. Jaksossa esitellään toimiston kaksi puurakentamisen hanketta; Jätkäsaaren Wood City ja Katajanokan Laituri.

]]> Thu, 19 Nov 2020 11:35:20 +0200 Eko-Safa Eko-Safa 3509 Suomen pitäisi olla puuarkkitehtuurin luvattu maa, mutta silti suurin osa uudisrakennuksista tehdään edelleen betonista. Mikä tekee puusta niin haastavan materiaalin? Mitä täytyy tehdä, jotta puu saadaan sovitettua nykyisiin rakentamisen tapoihin? Jakson vieraina Aalto-yliopiston puuarkkitehtuurin professori Pekka Heikkinen sekä arkkitehdit Selina Anttinen ja Teemu Halme Anttinen Oiva Arkkitehdeilta. Jaksossa esitellään toimiston kaksi puurakentamisen hanketta; Jätkäsaaren Wood City ja Katajanokan Laituri. Suomen pitäisi olla puuarkkitehtuurin luvattu maa, mutta silti suurin osa uudisrakennuksista tehdään edelleen betonista. Mikä tekee puusta niin haastavan materiaalin? Mitä täytyy tehdä, jotta puu saadaan sovitettua nykyisiin rakentamisen tapoihin? Jakson No K2J1 Arkkitehtuurin rooli ilmastokriisissä 8 8 K2J1 Arkkitehtuurin rooli ilmastokriisissä full https://api.spreaker.com/episode/41990624 https://share.transistor.fm/s/f324d44d Mon, 16 Nov 2020 12:03:03 +0200 Eko-Safa Eko-Safa 3090 Arkkitehdilla on suuri valta ja vastuu siitä, millainen ympäristömme on. Rakentaminen tuottaa päästöjä ja kuluttaa paljon luonnonvaroja. Miten voisimme päästä tilanteeseen, jossa rakentaminen olisi symbioosissa luonnon kanssa? Jaksossa vieraana VAPAA-kollektiivin jäsenet Iines Karkulahti ja Charlotte Nyholm. VAPAA-kollektiivin tavoitteena on nostaa esiin systeemisen muutoksen tarvetta ja holistista näkemystä ratkaisujen etsimisessä. He kertovat myös, millainen potentiaali arkkitehdeilla on ilmastokriisin ratkaisemisessa. Arkkitehdilla on suuri valta ja vastuu siitä, millainen ympäristömme on. Rakentaminen tuottaa päästöjä ja kuluttaa paljon luonnonvaroja. Miten voisimme päästä tilanteeseen, jossa rakentaminen olisi symbioosissa luonnon kanssa? Jaksossa vieraana VAPAA-koll No K2J2 Hiililaskentaa ja rakentamisen uutta arkea 9 9 K2J2 Hiililaskentaa ja rakentamisen uutta arkea full https://api.spreaker.com/episode/41990678 https://share.transistor.fm/s/3a052505 Mon, 16 Nov 2020 12:03:03 +0200 Eko-Safa Eko-Safa 4090 Jaksossa keskustellaan siitä, mitä siirtymä pois hiilestä tarkoittaa rakennusalalle. Miten lainsäädäntö muuttuu? Entä rakennusbisnes? Mitä tarkoittaa rakennuksen ilmastoselvitys ja miten kiertotalouden vaatimukset haastavat nykyrakentamista? Vieraina Matti Kuittinen ympäristöministeriöstä ja Juha Kostiainen rakennusliike YIT:ltä. Jaksossa keskustellaan siitä, mitä siirtymä pois hiilestä tarkoittaa rakennusalalle. Miten lainsäädäntö muuttuu? Entä rakennusbisnes? Mitä tarkoittaa rakennuksen ilmastoselvitys ja miten kiertotalouden vaatimukset haastavat nykyrakentamista? Vieraina Matt No K1J7 Rakennustekniikan uusiminen kestävämpiin ratkaisuihin: Suoja ry (Lars-Erik Mattila, Jonas Löfroos, Ransu Helenius) 7 7 K1J7 Rakennustekniikan uusiminen kestävämpiin ratkaisuihin: Suoja ry (Lars-Erik Mattila, Jonas Löfroos, Ransu Helenius) full a0036d4b-34b9-4082-ae9a-802aac50e6b1 https://share.transistor.fm/s/9ead2282
Mitä kestävä rakentaminen käytännössä on? Miten sen voi määritellä? Tätä asiaa on pohdittu eri diplomitöiden kautta ja sitäkin pidemmälle Suoja ry:n toiminnassa. Rakennusala on päälaellaan ja kysytään vääriä asioita, kuten kun mietitään kuinka energiatehokkuutta voidaan maksimoida. Samalla meitä harhautetaan pois perusasioiden ääreltä kuten terveellinen rakenne ja mistä palikoista rakentaminen tulisi koostua. Tämän jakson jälkeen tulee pohdittua omia valintoja ja kuinka olemme unohtaneet kyseenalaistaa nykyisiä toimintatapoja. Ongelman kohtaaminen on ensimmäinen askel kohti muutosta. Työkalut on olemassa, mutta miten niitä käytetään on täysin meidän käsissä. Tulevaisuuden rakentamisen iskulause kuuluu “Mistä aine tulee, mihin aine menee ja missä ajassa”.]]>
Mitä kestävä rakentaminen käytännössä on? Miten sen voi määritellä? Tätä asiaa on pohdittu eri diplomitöiden kautta ja sitäkin pidemmälle Suoja ry:n toiminnassa. Rakennusala on päälaellaan ja kysytään vääriä asioita, kuten kun mietitään kuinka energiatehokkuutta voidaan maksimoida. Samalla meitä harhautetaan pois perusasioiden ääreltä kuten terveellinen rakenne ja mistä palikoista rakentaminen tulisi koostua. Tämän jakson jälkeen tulee pohdittua omia valintoja ja kuinka olemme unohtaneet kyseenalaistaa nykyisiä toimintatapoja. Ongelman kohtaaminen on ensimmäinen askel kohti muutosta. Työkalut on olemassa, mutta miten niitä käytetään on täysin meidän käsissä. Tulevaisuuden rakentamisen iskulause kuuluu “Mistä aine tulee, mihin aine menee ja missä ajassa”.]]> Thu, 26 Sep 2019 00:35:03 +0300 Eko-Safa Eko-Safa 3867 Suoja ry:n tarkoituksena on ratkaista rakennusten ja rakennetun ympäristön perustavanlaatuisia ekologisia, kansanterveydellisiä ja kansantaloudellisia ongelmia ja samalla uudistaa rakennustekniikkaa ja -taidetta. Suoja ry toimii kestävän rakentamisen asiantuntijana: keskustelee viranomaisten ja lainsäätäjien kanssa, luennoi niin suurelle yleisölle kuin rakentamisen ammattilaisille ja opiskelijoillekin sekä osallistuu julkiseen keskusteluun.Mitä kestävä rakentaminen käytännössä on? Miten sen voi määritellä? Tätä asiaa on pohdittu eri diplomitöiden kautta ja sitäkin pidemmälle Suoja ry:n toiminnassa. Rakennusala on päälaellaan ja kysytään vääriä asioita, kuten kun mietitään kuinka energiatehokkuutta voidaan maksimoida. Samalla meitä harhautetaan pois perusasioiden ääreltä kuten terveellinen rakenne ja mistä palikoista rakentaminen tulisi koostua. Tämän jakson jälkeen tulee pohdittua omia valintoja ja kuinka olemme unohtaneet kyseenalaistaa nykyisiä toimintatapoja. Ongelman kohtaaminen on ensimmäinen askel kohti muutosta. Työkalut on olemassa, mutta miten niitä käytetään on täysin meidän käsissä. Tulevaisuuden rakentamisen iskulause kuuluu “Mistä aine tulee, mihin aine menee ja missä ajassa”. Suoja ry:n tarkoituksena on ratkaista rakennusten ja rakennetun ympäristön perustavanlaatuisia ekologisia, kansanterveydellisiä ja kansantaloudellisia ongelmia ja samalla uudistaa rakennustekniikkaa ja -taidetta. Suoja ry toimii kestävän rakentamisen asia No K1J6 Energiatehokkuus ja ilmastonmuutoksen haasteet 6 6 K1J6 Energiatehokkuus ja ilmastonmuutoksen haasteet full cc916f3e-69cc-4533-b940-f620b14dc528 https://share.transistor.fm/s/99284e93
Tutkija, opettaja, arkkitehti. Näillä sanoilla Kimmo Lylykangas kuvailee työuraansa energiatehokkuuden ja ilmastonmuutoksen parissa. Hän esittää näkemyksensä, millä tavoin voisimme edistää rakennetun ympäristön kestävyyttä, esimerkiksi siirtämällä keskustelun henkilökohtaiseen hiilijalanjäljen seuraamiseen ja pienentämiseen. Mikä on johtanut siihen, että vasta nyt puhumme laajemmin ilmastonmuutoskäsitteillä? Miten arkkitehtien työtavat ovat muuttuneet vuosien mittaan ympäristökysymysten edessä? Miksi vieraallamme on frakki päällä nauhoituksessa?

Näihin kaikkiin kysymyksiin saat vastauksen sekä paljon lisää mielenkiintoista tietoa, kun kuuntelet jakson!]]>
Tutkija, opettaja, arkkitehti. Näillä sanoilla Kimmo Lylykangas kuvailee työuraansa energiatehokkuuden ja ilmastonmuutoksen parissa. Hän esittää näkemyksensä, millä tavoin voisimme edistää rakennetun ympäristön kestävyyttä, esimerkiksi siirtämällä keskustelun henkilökohtaiseen hiilijalanjäljen seuraamiseen ja pienentämiseen. Mikä on johtanut siihen, että vasta nyt puhumme laajemmin ilmastonmuutoskäsitteillä? Miten arkkitehtien työtavat ovat muuttuneet vuosien mittaan ympäristökysymysten edessä? Miksi vieraallamme on frakki päällä nauhoituksessa?

Näihin kaikkiin kysymyksiin saat vastauksen sekä paljon lisää mielenkiintoista tietoa, kun kuuntelet jakson!]]> Wed, 18 Sep 2019 17:38:45 +0300 Eko-Safa Eko-Safa 3369 Kimmo Lylykangas on arkkitehti ja kestävän rakentamisen asiantuntija. Hän toimii arkkitehtuurin professorina ja arkkitehtikoulun johtajana Tallinnan teknillisessä yliopistossa. Lylykangas on toiminut kestävän kehityksen asiantuntijana useissa arkkitehtikilpailuissa ja kilpailujen tuomaristoissa, mm. Helsinki High Rise -kilpailussa. Lylykankaan arkkitehtitoimisto tunnetaan energiatehokkaan rakentamisen edelläkävijänä. Tutkija, opettaja, arkkitehti. Näillä sanoilla Kimmo Lylykangas kuvailee työuraansa energiatehokkuuden ja ilmastonmuutoksen parissa. Hän esittää näkemyksensä, millä tavoin voisimme edistää rakennetun ympäristön kestävyyttä, esimerkiksi siirtämällä keskustelun henkilökohtaiseen hiilijalanjäljen seuraamiseen ja pienentämiseen. Mikä on johtanut siihen, että vasta nyt puhumme laajemmin ilmastonmuutoskäsitteillä? Miten arkkitehtien työtavat ovat muuttuneet vuosien mittaan ympäristökysymysten edessä? Miksi vieraallamme on frakki päällä nauhoituksessa? Näihin kaikkiin kysymyksiin saat vastauksen sekä paljon lisää mielenkiintoista tietoa, kun kuuntelet jakson! Kimmo Lylykangas on arkkitehti ja kestävän rakentamisen asiantuntija. Hän toimii arkkitehtuurin professorina ja arkkitehtikoulun johtajana Tallinnan teknillisessä yliopistossa. Lylykangas on toiminut kestävän kehityksen asiantuntijana useissa arkkitehtiki eko-safa,lammert,lylykangas,taegen No K1J5 Ilmastonmuutos ja hiilinielut rakentamisen näkökulmasta 5 5 K1J5 Ilmastonmuutos ja hiilinielut rakentamisen näkökulmasta full 06e8416f-1765-415f-913b-312f92fffe7b https://share.transistor.fm/s/b3c1bce9
Näkökulma vaihtuu jälleen, kun käännämme katseen suoraan uusiutuvaan ja tärkeään lähteeseen: metsään. Mutta miten metsä liittyy ilmastonmuutoksen hillintään? Mihin tuotteisiin suurin osa puutavarasta menee? Tässä jaksossa keskustelemme Tuomo Kalliokosken kanssa metsien vaikutuksista ja hoidosta ja mitä puulle tapahtuu. 70 % Suomen metsistä on yksityisten omistajien käsissä, joten heillä on suuri valta kuinka paljon hakkuita tehdään ja millä tavalla. Ilmastonmuutos- ja luonnon monimuotoisuuskriisin pahenemisen välttämiseksi tulisi lisätä luonnontilametsien kaltaista metsää esimerkiksi talousmetsien käyttö- ja hoitotapaa parantamalla. Parhaassa tapauksessa saisimme metsien hiilinielukapasiteetin nousemaan. Rakentamisen kannalta tärkeä tieto on, että onko puu rakennusmateriaalina hyvä vaihtoehto betonille ilmastonmuutoksen kannalta? Tuomo nostaa faktat pöydälle tämänkin asian suhteen, joten kannattaa kuunnella tarkasti!

Tietotärppi: Hiilinielu ja hiilivarasto ovat eri asia. Metsä toimii hiilivarastona eli kaikissa puun rungoissa juurikkoa myöten varastoi hiiltä. Kun metsä toimii, varasto kasvaa, jolloin se on hiilinielu. Käänteisesti kun metsä pienenee, varasto häviää ja hiilinielua ei synny ja siitä tulee hiilen lähde -> hakkuut.]]>
Näkökulma vaihtuu jälleen, kun käännämme katseen suoraan uusiutuvaan ja tärkeään lähteeseen: metsään. Mutta miten metsä liittyy ilmastonmuutoksen hillintään? Mihin tuotteisiin suurin osa puutavarasta menee? Tässä jaksossa keskustelemme Tuomo Kalliokosken kanssa metsien vaikutuksista ja hoidosta ja mitä puulle tapahtuu. 70 % Suomen metsistä on yksityisten omistajien käsissä, joten heillä on suuri valta kuinka paljon hakkuita tehdään ja millä tavalla. Ilmastonmuutos- ja luonnon monimuotoisuuskriisin pahenemisen välttämiseksi tulisi lisätä luonnontilametsien kaltaista metsää esimerkiksi talousmetsien käyttö- ja hoitotapaa parantamalla. Parhaassa tapauksessa saisimme metsien hiilinielukapasiteetin nousemaan. Rakentamisen kannalta tärkeä tieto on, että onko puu rakennusmateriaalina hyvä vaihtoehto betonille ilmastonmuutoksen kannalta? Tuomo nostaa faktat pöydälle tämänkin asian suhteen, joten kannattaa kuunnella tarkasti!

Tietotärppi: Hiilinielu ja hiilivarasto ovat eri asia. Metsä toimii hiilivarastona eli kaikissa puun rungoissa juurikkoa myöten varastoi hiiltä. Kun metsä toimii, varasto kasvaa, jolloin se on hiilinielu. Käänteisesti kun metsä pienenee, varasto häviää ja hiilinielua ei synny ja siitä tulee hiilen lähde -> hakkuut.]]> Thu, 12 Sep 2019 00:24:52 +0300 Eko-Safa Eko-Safa 3245 Tuomo Kalliokoski on yliopistotutkija, Helsingin yliopiston Ilmakehätieteen keskuksessa ja Helsingin yliopiston kestävyystieteen instituutissa. Taustaltaan hän on metsäekologi. Viimeiset kohta kymmenen vuotta hän on tutkimuksissaan keskittynyt ilmastonmuutoksen ja metsien vuorovaikutuksen tutkimiseen. Erityisesti hän on ollut kiinnostunut kysymyksestä, kuinka suomalaisten tulisi käyttää metsiä rajoittaaksemme ilmastonmuutosta tehokkaasti.Näkökulma vaihtuu jälleen, kun käännämme katseen suoraan uusiutuvaan ja tärkeään lähteeseen: metsään. Mutta miten metsä liittyy ilmastonmuutoksen hillintään? Mihin tuotteisiin suurin osa puutavarasta menee? Tässä jaksossa keskustelemme Tuomo Kalliokosken kanssa metsien vaikutuksista ja hoidosta ja mitä puulle tapahtuu. 70 % Suomen metsistä on yksityisten omistajien käsissä, joten heillä on suuri valta kuinka paljon hakkuita tehdään ja millä tavalla. Ilmastonmuutos- ja luonnon monimuotoisuuskriisin pahenemisen välttämiseksi tulisi lisätä luonnontilametsien kaltaista metsää esimerkiksi talousmetsien käyttö- ja hoitotapaa parantamalla. Parhaassa tapauksessa saisimme metsien hiilinielukapasiteetin nousemaan. Rakentamisen kannalta tärkeä tieto on, että onko puu rakennusmateriaalina hyvä vaihtoehto betonille ilmastonmuutoksen kannalta? Tuomo nostaa faktat pöydälle tämänkin asian suhteen, joten kannattaa kuunnella tarkasti!Tietotärppi: Hiilinielu ja hiilivarasto ovat eri asia. Metsä toimii hiilivarastona eli kaikissa puun rungoissa juurikkoa myöten varastoi hiiltä. Kun metsä toimii, varasto kasvaa, jolloin se on hiilinielu. Käänteisesti kun metsä pienenee, varasto häviää ja hiilinielua ei synny ja siitä tulee hiilen lähde -&gt; hakkuut. Tuomo Kalliokoski on yliopistotutkija, Helsingin yliopiston Ilmakehätieteen keskuksessa ja Helsingin yliopiston kestävyystieteen instituutissa. Taustaltaan hän on metsäekologi. Viimeiset kohta kymmenen vuotta hän on tutkimuksissaan keskittynyt ilmastonmuu No K1J4 Ekologinen ja ilmastotietoinen asemakaavasuunnittelu 4 4 K1J4 Ekologinen ja ilmastotietoinen asemakaavasuunnittelu full 86d4c26d-1085-41fa-a363-0010ce243028 https://share.transistor.fm/s/c03568fa
Asemakaavoituksella on merkittävä vaikutus ympäristön ekologiseen kestävyyteen, joten kaupunkisuunnittelijalla on valta päättää, miten paljon päästöjä syntyy ja säästyy asutusalueilla. Keskustelemme Helsinkiin rakentuvasta Kuninkaantammesta, johon on sisällytetty erilaisia menetelmiä luomaan sekä viihtyisä asuinalue että kunnioittamaan nykyistä ympäristöä ja luontoa. Kaupunkien kasvava väkiluku vaikuttaa vahvasti infrastruktuuriin, mutta huolellisella ohjauksella voidaan pienentää ilmastokriisin vaikutuksia sekä edistää luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä. Lopuksi pohditaan, onko olemassa täydellistä asemakaavaa?]]>
Asemakaavoituksella on merkittävä vaikutus ympäristön ekologiseen kestävyyteen, joten kaupunkisuunnittelijalla on valta päättää, miten paljon päästöjä syntyy ja säästyy asutusalueilla. Keskustelemme Helsinkiin rakentuvasta Kuninkaantammesta, johon on sisällytetty erilaisia menetelmiä luomaan sekä viihtyisä asuinalue että kunnioittamaan nykyistä ympäristöä ja luontoa. Kaupunkien kasvava väkiluku vaikuttaa vahvasti infrastruktuuriin, mutta huolellisella ohjauksella voidaan pienentää ilmastokriisin vaikutuksia sekä edistää luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä. Lopuksi pohditaan, onko olemassa täydellistä asemakaavaa?]]> Thu, 05 Sep 2019 19:30:44 +0300 Eko-Safa Eko-Safa 2697 Suvi Tyynilä on kaupunkisuunnittelija. Hän toimii Helsingin asemakaavoituksessa tiimipäällikkönä. Suunnitteluprojekteihin kuuluu mm. Kuninkaantammi, jossa ekologinen kestävyys ja ilmastoviisaus ovat ohjanneet vahvasti rakentamisen ratkaisuja, sekä Vihdintien bulevardikaupunki, jota suunnitellaan 2020-luvun lopun hiilineutraaliksi asuin- ja työpaikka-alueeksi.Asemakaavoituksella on merkittävä vaikutus ympäristön ekologiseen kestävyyteen, joten kaupunkisuunnittelijalla on valta päättää, miten paljon päästöjä syntyy ja säästyy asutusalueilla. Keskustelemme Helsinkiin rakentuvasta Kuninkaantammesta, johon on sisällytetty erilaisia menetelmiä luomaan sekä viihtyisä asuinalue että kunnioittamaan nykyistä ympäristöä ja luontoa. Kaupunkien kasvava väkiluku vaikuttaa vahvasti infrastruktuuriin, mutta huolellisella ohjauksella voidaan pienentää ilmastokriisin vaikutuksia sekä edistää luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä. Lopuksi pohditaan, onko olemassa täydellistä asemakaavaa? Suvi Tyynilä on kaupunkisuunnittelija. Hän toimii Helsingin asemakaavoituksessa tiimipäällikkönä. Suunnitteluprojekteihin kuuluu mm. Kuninkaantammi, jossa ekologinen kestävyys ja ilmastoviisaus ovat ohjanneet vahvasti rakentamisen ratkaisuja, sekä Vihdint No K1J3 Kestävä ja ekologinen rakentaminen sekä kiertotalous 3 3 K1J3 Kestävä ja ekologinen rakentaminen sekä kiertotalous full c78e0aee-b014-4960-9a1d-42022d44e844 https://share.transistor.fm/s/1dbcb5b6
Jessican kanssa käydään läpi Green Building Council Finlandin toimintaa kuten elinkaarimittareiden kehitys ja kuinka he järjestävät tilaisuuksia ja koulutuksia. Pohditaan, että kenen vastuulla on kiertotalouden toimeenpano ja miten siihen päästään. Kokonaisuuden hallinta on tärkeää rakentamisalalla. Pitää huomioida logistiikka, materiaali, huolto, tilantarve lajitteluun ja säilytys. Onko tehokas rakentaminen ja kompensointi ratkaisu kaikkeen? GBCF työstää myös euroopanlaajuista mittareiden kehittelyä, jonka etupäässä on hiilijalanjäljen ja materiaalitehokkuuden mittaaminen yhtenäisesti.]]>
Jessican kanssa käydään läpi Green Building Council Finlandin toimintaa kuten elinkaarimittareiden kehitys ja kuinka he järjestävät tilaisuuksia ja koulutuksia. Pohditaan, että kenen vastuulla on kiertotalouden toimeenpano ja miten siihen päästään. Kokonaisuuden hallinta on tärkeää rakentamisalalla. Pitää huomioida logistiikka, materiaali, huolto, tilantarve lajitteluun ja säilytys. Onko tehokas rakentaminen ja kompensointi ratkaisu kaikkeen? GBCF työstää myös euroopanlaajuista mittareiden kehittelyä, jonka etupäässä on hiilijalanjäljen ja materiaalitehokkuuden mittaaminen yhtenäisesti.]]> Thu, 29 Aug 2019 00:22:08 +0300 Eko-Safa Eko-Safa 1745 Jaksossa Jonna Taegenin ja Laura Lammertin vieraana Jessica Karhu, joka toimii GBC Finlandissa kestävän ja vähähiilisen rakentamisen asiantuntija ja vetää kiertotaloussprintti -hanketta. Hän on aikaisemmin työskennellyt Aalto-yliopistossa tutkijana.Jessican kanssa käydään läpi Green Building Council Finlandin toimintaa kuten elinkaarimittareiden kehitys ja kuinka he järjestävät tilaisuuksia ja koulutuksia. Pohditaan, että kenen vastuulla on kiertotalouden toimeenpano ja miten siihen päästään. Kokonaisuuden hallinta on tärkeää rakentamisalalla. Pitää huomioida logistiikka, materiaali, huolto, tilantarve lajitteluun ja säilytys. Onko tehokas rakentaminen ja kompensointi ratkaisu kaikkeen? GBCF työstää myös euroopanlaajuista mittareiden kehittelyä, jonka etupäässä on hiilijalanjäljen ja materiaalitehokkuuden mittaaminen yhtenäisesti. Jaksossa Jonna Taegenin ja Laura Lammertin vieraana Jessica Karhu, joka toimii GBC Finlandissa kestävän ja vähähiilisen rakentamisen asiantuntija ja vetää kiertotaloussprintti -hanketta. Hän on aikaisemmin työskennellyt Aalto-yliopistossa tutkijana.Jessic No K1J2 Vähähiilinen rakennettu ympäristö 2 2 K1J2 Vähähiilinen rakennettu ympäristö full d1fdee2e-7197-4407-9f07-75ac9f0bce57 https://share.transistor.fm/s/da0c130f
Ympäristöministeriön tehtäviin kuuluu EU-direktiivien toimeenpano. Tässä jaksossa keskustelemme kestävän rakentamisen edistämisestä ja esitellään ratkaisuja kotimaassa sekä globaalisti. Vähähiilistä rakentamista tullaan ohjaamaan erilaisin säädöksin ja luodaan järjestelmä, joka painottuu eri projekteissa joko energiatehokkuuteen, energian tuotantoon tai materiaalien valmistuksen päästöihin ja niiden painotussuhteeseen. Tässä vaiheessa säädökset koskevat uudisrakentamista, mutta korjausrakentaminen on myös tärkeä. Puhumme vuoden 2018 valtakunnan jätesuunnitelmasta, jonka tarkoitus on edistää kiertotaloutta rakennusalalla sekä kiertotalouden eri haasteista. Kuka ottaa kopin?]]>
Ympäristöministeriön tehtäviin kuuluu EU-direktiivien toimeenpano. Tässä jaksossa keskustelemme kestävän rakentamisen edistämisestä ja esitellään ratkaisuja kotimaassa sekä globaalisti. Vähähiilistä rakentamista tullaan ohjaamaan erilaisin säädöksin ja luodaan järjestelmä, joka painottuu eri projekteissa joko energiatehokkuuteen, energian tuotantoon tai materiaalien valmistuksen päästöihin ja niiden painotussuhteeseen. Tässä vaiheessa säädökset koskevat uudisrakentamista, mutta korjausrakentaminen on myös tärkeä. Puhumme vuoden 2018 valtakunnan jätesuunnitelmasta, jonka tarkoitus on edistää kiertotaloutta rakennusalalla sekä kiertotalouden eri haasteista. Kuka ottaa kopin?]]> Mon, 19 Aug 2019 23:34:59 +0300 Eko-Safa Eko-Safa 2899 Harri Hakaste toimii yliarkkitehtina Ympäristöministeriössä kestävän rakentamisen, korjausrakentamisen ja asuntosuunnittelun parissa. Tällä hetkellä hänen työpöydällään ajankohtaisia teemoja ovat mm. vähähiilisen rakentamisen edistäminen, rakentamisen kiertotalous ja arkkitehtuuripolitiikka.Ympäristöministeriön tehtäviin kuuluu EU-direktiivien toimeenpano. Tässä jaksossa keskustelemme kestävän rakentamisen edistämisestä ja esitellään ratkaisuja kotimaassa sekä globaalisti. Vähähiilistä rakentamista tullaan ohjaamaan erilaisin säädöksin ja luodaan järjestelmä, joka painottuu eri projekteissa joko energiatehokkuuteen, energian tuotantoon tai materiaalien valmistuksen päästöihin ja niiden painotussuhteeseen. Tässä vaiheessa säädökset koskevat uudisrakentamista, mutta korjausrakentaminen on myös tärkeä. Puhumme vuoden 2018 valtakunnan jätesuunnitelmasta, jonka tarkoitus on edistää kiertotaloutta rakennusalalla sekä kiertotalouden eri haasteista. Kuka ottaa kopin? Harri Hakaste toimii yliarkkitehtina Ympäristöministeriössä kestävän rakentamisen, korjausrakentamisen ja asuntosuunnittelun parissa. Tällä hetkellä hänen työpöydällään ajankohtaisia teemoja ovat mm. vähähiilisen rakentamisen edistäminen, rakentamisen kie No K1J1 Intro 1 1 K1J1 Intro full c6136e2a-5ee3-410f-8fcb-94ec49c4abc9 https://share.transistor.fm/s/08acb1c0 Tervetuloa kuuntelemaan!

Podcastin juontajaäänet:
Laura Lammert - @lyralies
Jonna Taegen - @jonnataegen

Kommentoi tai ota yheyttä:
Sähköposti: eko-safa@safa.fi
Facebook: Eko-Safa ryhmään voi liittyä ja Eko-Safa organisaatiosta voi tykätä
Instagram: @eko_safa

#ekorakentaminen #ekosafa #kestäväkehitys #kestäväarkkitehtuuri #materiaalikestävyys #kiertotalous #näkökulmia #podcast #ecobuilding #sustainablebuilding #environmentalarchitecture]]> Tervetuloa kuuntelemaan!

Podcastin juontajaäänet:
Laura Lammert - @lyralies
Jonna Taegen - @jonnataegen

Kommentoi tai ota yheyttä:
Sähköposti: eko-safa@safa.fi
Facebook: Eko-Safa ryhmään voi liittyä ja Eko-Safa organisaatiosta voi tykätä
Instagram: @eko_safa

#ekorakentaminen #ekosafa #kestäväkehitys #kestäväarkkitehtuuri #materiaalikestävyys #kiertotalous #näkökulmia #podcast #ecobuilding #sustainablebuilding #environmentalarchitecture]]> Mon, 19 Aug 2019 23:33:22 +0300 Eko-Safa Eko-Safa 148 Podcastin ensimmäisessä jaksossa Laura ja Jonna kertovat lyhyesti itsestään ja uudesta podcastistaan. Tervetuloa kuuntelemaan!Podcastin juontajaäänet:Laura Lammert - @lyraliesJonna Taegen - @jonnataegenKommentoi tai ota yheyttä: Sähköposti: eko-safa@safa.fiFacebook: Eko-Safa ryhmään voi liittyä ja Eko-Safa organisaatiosta voi tykätäInstagram: @eko_safa#ekorakentaminen #ekosafa #kestäväkehitys #kestäväarkkitehtuuri #materiaalikestävyys #kiertotalous #näkökulmia #podcast #ecobuilding #sustainablebuilding #environmentalarchitecture Podcastin ensimmäisessä jaksossa Laura ja Jonna kertovat lyhyesti itsestään ja uudesta podcastistaan. Tervetuloa kuuntelemaan!Podcastin juontajaäänet:Laura Lammert - @lyraliesJonna Taegen - @jonnataegenKommentoi tai ota yheyttä: Sähköposti: eko-safa@safa. No